Itäharju
| Itäharju | |
|---|---|
| Österås | |
 Yksi If-talon kolmesta tornista. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Itäharju korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Nummi-Halinen |
| Pinta-ala | ? km² |
| Väkiluku | ?? (?) |
| Väestötiheys | ? as./km² |
| Työpaikkoja | ? kpl ? (?) |
| Osa-alueet | ? |
Itäharju (ruots. Österås) on Turussa sijaitseva kaupunginosa, joka sijaitsee Kupittaan, Pääskyvuoren ja Nummen kaupunginosien välissä. Alueella on runsaasti omakotitaloja ja pienteollisuutta. Myös Jaanin kerrostaloalue 1970-luvun alusta (suunnittelija Veijo Kahra[1]) kuuluu Itäharjun kaupunginosaan. Kupittaan toimistokeskittymästä Itäharjulle on levinnyt tiivistä toimistorakentamista 2000-luvun alkuvuosina. Turun yliopistollinen keskussairaalan T-sairaala sijaitsee Itäharjun luoteisosassa paikalla, jossa 1960-luvun loppuun asti toimi Kupittaan Savi. Itäharjun näkyvimmät rakennukset ovat vakuutusyhtiö Ifin käyttämän If-talon kolme toimistotornia.
Vuonna 1831 raivonneen koleraepidemian aikana Itäharjulle perustettiin kolerahautausmaa.[2] Toisen maailmansodan aikana Itäharjun Mikkolanmäellä sijaitsi ilmatorjuntapatteri.[3]
Turun keskustan ja Varissuon välinen tiheä bussiliikenne kulkee Itäharjun läpi. Alueella on myös automarket Prisma.
Turun tiedepuiston suunnitellaan laajenevan Kupittaan korkeakoulukampukselta Itäharjun teollisuusalueen suuntaan niin, että vuoteen 2050 mennessä alueella olisi uusia asuntoja yli 20 000 ja uusia työpaikkoja yli 10 000.[4] Kaupunginosia yhdistämään kaavaillaan Helsingintien ja rautatien ylittävää betonikantta[5].
Teollisuusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kupittaan Saven ohella Itäharjun teollisuusalueen aiempia yrityksiä ovat olleet keraamisia sähköeristeitä valmistanut Turun Porsliinitehdas, jonka Frithiof Strandellin suunnittelema rakennus vuodelta 1920 toimii nykyisin tieto- ja viestintäalan yritysten keskittymänä nimellä Old Mill. Itäharjulla ovat toimineet myös muun muassa Suomisen Konepaja Oy, Veljekset Hasanin neulomo ja kutomo, Tuottajain Myyntikonttori, Ruolan betonielementtitehdas, Autokori Oy (1951–1973)[6], Lihatukku T. Bang, Seinälevy Oy, Turun Metalli ja Romuliike Oy, Kiintokaluste Oy, Kutola Oy, matto- ja sisustusliike Reitala, Teräs Oy, Turun Sanomien Serioffset sekä puutyötehtaat Vuolu Oy ja Puukovera Oy. Itäharjulla nykyisin toimivia yrityksiä ovat Hansaprint, Mesekon[7], Rostenin leipomo, Fläkt Woods (ent. Suomen Puhallintehdas), A. Grönroos Oy ja Metro Auto. Teollisuusalueella on myös Lidl-myymälä, puhallintehtaan vanhaan halliin saneerattu Prisma-tavaratalo sekä rengasliikkeitä ja autohuoltoja.[8][9][10][11]
Entinen seurakuntatalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albert Richardtsonin suunnittelemalla, vuonna 1934 valmistuneella funkistyylisellä Itäharjun seurakuntatalolla on monivaiheinen historia. Osoitteessa Vanha Littoistentie 22 se palveli Turun tuomiokirkkoseurakunnan käytössä 1980-luvulle asti, kunnes se myytiin kaupungille ja oli sen jälkeen kolmisenkymmentä vuotta A-klinikan käytössä. Vuodesta 2011 talossa on toiminut majoitusliike Majatalo 22. Talossa on toiminut myös kansakoulun alaluokkia, joista koululaiset ovat siirtyneet toiselle tai kolmannelle luokalle Nummen tai Kerttulin kouluun.[12]
Itäharjun ajot 1955–1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itäharjun kaduilla ajettiin vuosittaisia auto- ja moottoripyöräkilpailuja nimeltä Itäharjun ajot vuosina 1955–1965. Katurata kulki reittiä Kalevankatu–Peronkatu–Voimakatu–Karjakatu–Teollisuuskatu. Elo- tai syyskuisena sunnuntaina järjestetyissä Itäharjun kilpailuissa ajoivat muiden muassa Curt Lincoln, Timo Mäkinen, Jarno Saarinen, Leo Kinnunen ja Rauno Aaltonen. [13] Esimerkiksi vuonna 1964 Itäharjun ajot sai viitisen tuhatta katsojaa. Vuonna 1966 Turun Moottoriseuran järjestämä tapahtuma siirtyi Artukaisiin nimellä Artukaisten ajot.[14][15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Antikainen, Jimi: ”9 Kahra (Arkkitehtitoimisto Veijo Kahra, Arkkitehtuuritoimisto Veijo Kahra ym.)”, Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet, s. 36. Turku: Turun kaupungin kaavoitustoimisto, 2012. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Turun kolerahautausmaa on raivattu kuntoon 9.7.2009. Yle Uutiset. Viitattu 19.7.2015.
- ↑ Avara kaupunkiluonto 24.4.2013. Turun ylioppilaslehti. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 19.7.2015.
- ↑ Ristola, Petra: Kupittaasta ja Itäharjusta suunnitellaan tulevaisuuden osaamis- ja asuinkeskittymää – alueelle asuntoja yli 20 000 turkulaiselle Yle uutiset. 4.12.2017. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Heino, Jari: Kupittaa ja Itäharju yhteen jo 2020 – tiedossa jopa sata metriä leveä kansi Turun Sanomat. 6.10.2018. Arkistoitu 6.10.2018. Viitattu 6.10.2018. (Tilaajille.)
- ↑ Historiikki Carrus Delta Oy. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 4.10.2018.
- ↑ Teollisuushalli palaa Turun Itäharjulla Länsi-Suomi. 24.9.2018. Viitattu 4.10.2018.
- ↑ Kortela, Anne: Kupittaan alueen monipuolisuus viehättää asukkaita Turun Sanomat. 25.3.2018. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Nummelin, Juri: Teollisuusarkkitehtuuria Itäharjulta Nummelinin blogi Julkaisemattomia. 16.10.2013. Juri Nummelin. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Lumo, Maria: ”Liite 1”, Ruma kaupunki? Teollisuusalueiden ja -rakennusten säilyttäminen. Opinnäytetyö.. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, restauroinnin koulutusohjelma, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.10.2018).
- ↑ Prisma Itäharju peruskorjaus ja laajennus Turussa Rakennusfakta. Viitattu 4.10.2018.
- ↑ Talon historia Majoitusliike 22. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Kilparadat, Turku Autocar-harrastajasivusto. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 4.10.2018.
- ↑ Kangasniemi, Tomi: Itäharjun ajoja muistellaan helatorstain tapahtumassa Turkulainen. 5.5.2018. Viitattu 4.10.2018.
- ↑ Holger Laine hallitsi Itäharjua. Taneli Levon nopeus yli 100 km/t. Helsingin Sanomat, 14.9.1964, s. 21. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itäharju Wikimedia Commonsissa
