Raunistula

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raunistula
Raunistula
Kaupungin kartta, jossa Raunistula korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Raunistula korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Runosmäki-Raunistula ja Länsikeskus
Pinta-ala km² {{{pinta-ala-lähde}}}
Väkiluku ? ?  (?)
Väestötiheys ? as./km²
Työpaikkoja ? kpl ?  (?)
Osa-alueet ?

Raunistula on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta pohjoiseen ja kuuluu osittain keskustan ja osittain Tampereentien suuralueeseen. Raunistulasta suurin osa on omakoti- ja rivitaloaluetta, ja jäljellä olevaa teollisuusaluetta on kehitetty asuinalueeksi. Alueen suurin maamerkki oli pitkään Hankkijan 1910 rakennuttama Raunistulan rehutehdas. Rakennus purettiin vuonna 2010.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raunistulan kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raunistulan kaupunginosa on saanut nimensä entisen Maarian kunnan alueella sijainneelta Raunistulan kylältä. Raunistulan alue on ollut asuttu jo varhain: kylään kiinteästi liittyneestä Virusmäen kylästä on löydetty 10001100-luvulta peräisin oleva kalmisto. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Virusmäestä tunnetaan vuosilta 1359 ja 1363.

Keskiajalla Raunistulassa sijaitsi kolme taloa: Lonttinen, Konsa ja Väitti. Näistä Lonttinen ja Konsa jaettiin Isojaon yhteydessä kumpikin kahteen tilaan. Kruunun omaisuutena ollut Väitti mainitaan 1600-luvulla Turun akatemian professorin virkatilana.

Raunistula säilyi pitkään maaseutumaisena alueena, ja vielä 1800-luvun alussa aluella asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuonna 1827 tapahtuneen Turun palon jälkeen joukko Turun kaupungissa asuneita käsityöläisiä rakensi uudet kotinsa Raunistulaan, ja vuosisadan puolivälin jälkeen kylän asukasluku oli kohonnut 254:ään.

Esikaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Lokinkadulta

Raunistula alkoi kasvaa nopeasti, kun 1800-luvun loppupuolella teollistumisen aikaansaama muuttoliike toi uusia asukkaita Turun kaupunkiin. Tällöin muun muassa tonttimaan puute sekä ankarat rakennusmääräykset aiheuttivat useiden muuttajien asettumisen kaupungin rajojen ulkopuolelle, mikä synnytti Raunistulan kaltaisia esikaupunkialueita kaupungin ympärille.

Turku–Toijala-radan valmistuminen vuonna 1876 synnytti radan varrelle pieniä teollisuusyrityksiä. Samana vuonna alueelle perustettiin Turun Asfalttitehdas ja kemiallinen tehdas, sekä vuonna 1878 toinen kemiallinen tehdas.

1880-luvulla Raunistula oli kehittynyt Turun suurimmaksi esikaupunkialueeksi. Kuten Turun muissakin tuolloisissa esikaupungeissa, aiheutti köyhän väestön suuri suhteellinen osuus sosiaalisia ongelmia myös Raunistulassa, ja sekä rakentaminen että arkinen elämä alueella olivat suurelta osin yhteiskunnallisen kontrollin ulkopuolella[1]. Koska rakentamiseen ei tarvittu lupia, ja rakentajat itse määräsivät talojen ulkomuodon, muodostui alueesta kylämäinen ja epäyhtenäinen, jollaisena se suurelta osin on myös säilynyt. Vuonna 1905 Raunistula muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.

Kaupunginosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Konsantieltä

Raunistula siirrettiin Maarian kunnalta osaksi Turun kaupunkia vuonna 1944. Kaupunginosan maine rikollisuuspesäkkeenä ja alueena, "jossa väkivalta ja alkoholi kytkeytyivät kohtalokkaalla tavalla toisiinsa"[2] säilyi kuitenkin pitkään.

1900-luvulla Raunistula on muuttunut kaupungin laajentuessa sen laidalla sijainneesta esikaupungista keskustan vieressä sijaitsevaksi pientaloalueeksi.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raunistulan väkiluku on 1 621 (2004). Asukkaista 13,87 % on alle 15-vuotiaita, ja 13,38 % on yli 65. Äidinkielenään suomea puhuu 92,02 % asukkaista, ruotsia 4,92 % ja muita kieliä 3,05 %.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raunistula.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.hum.utu.fi/projects/historia/raunistula/yhteiskunta/toiseus/2.html
  2. http://www.hum.utu.fi/projects/historia/raunistula/yhteiskunta/toiseus/10.html