Räntämäki
| Räntämäki Räntämäki |
|
|---|---|
Kaupungin kartta, jossa Räntämäki korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Nummi-Halinen |
| Pinta-ala | ? km² |
| Väkiluku | ? ? (?) |
| Väestötiheys | ? as./km² |
| Työpaikkoja | ? kpl ? (?) |
| Osa-alueet | ? |
Räntämäki on Turun kaupunginosa Koroisten suuralueella noin kolmen kilometriä keskustasta luoteeseen. Lännessä kaupunginosan rajana on Vähäjoki, etelässä raja mukailee Topinojan uomaa ja idässä on Orikedon teollisuusalue. Alue on pientalovaltaista ja alueen rivitalot ovat pääosin Turun ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asuntokohteita ja Varsinaissuomen asumisoikeuden (VASO) asuntokohteita.
Räntämäen kylä on syntynyt jo esihistoriallisella ajalla ja alun perin nimellä tarkoitettiin koko Maarian pitäjää. Alueen maamerkki onkin Maarian kirkko. Maarian pappilan vanha puutalo on tiettävästi nykyisen Turun alueen vanhin puutalo.[1] Räntämäessä sijaitsee Turun kristillinen opisto, jonka tiloissa on opiston oman toiminnan lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintaa.
Räntämäen pohjoislaidalla sijaitsee Linnasmäen linnavuori, jota on kutsuttu myös Tiinan kirkoksi. Linnavuoren alle on louhittu luola, jossa toisen maailmansodan aikana täytettiin pommeja.[2]
Nimistö [muokkaa]
Valtaosa alueen nimistöstä on peräisin 1950-luvun lopulta. Alueen nimet perustuvat Turun piispoihin, Maarian kirkkoherroihin ja paikalliseen nimestöön.[3].
- Turun piispoja ja heidän palvelusvuosiaan:
- Ragvald II (Ragvaldinkuja), 1309–1321
- Hemming (Hemminginkatu), 1338–1366
- Maunu Tavast (Maunu Tavastin katu, Maunu Tavastin puisto, Tavastinkenttä), 1412–1450
- Paavali Juusten (Paavali Juustenin tie, Paavali Juusteninpuisto), 1563–1575
- Ericus Erici Sorolainen (Sorolaisenkatu, Sorolaisenpuisto), 1583–1625
- Johannes Terserus (Terseruksenkatu, Terseruksenpuisto), 1658–1664
- Lars Tammelin (Tammelininkatu, Tammelininkuja), 1728–1733
- Johan Browallius (Browalliuksentie, Browalliuksenkuja), 1749–1755
- Karl Fredrik Mennander (Mennanderintie, Mennanderinkuja), 1757–1775
- Edvard Bergenheim (Bergenheiminpolku), 1850–1884
- Jacob Tengström (Tengströminkatu), 1803–1832
- Maarian seurakunnan kirkkoherroja ja heidän palvelusvuosiaan:
- Jaakko Finno (Jaakko Finnonkuja), 1578–1588
- Jaakko Ritz (Ritzinkuja, Ritzinpolku), 1717–1721
- Isak Ross (Rossinkatu, Rossinpolku), 1738–1744
- Salomon Kreander (Kreanderintie, Kreanderinkuja), 1780–1792
- Henrik Heikel (Heikelinpuistikko), 1851–1860
- Frans Wilhelm Gustaf Hjelt (Hjeltinkatu), 1860–1886
- Ivar Markus Tallgren, (Tallgreninkatu, Tallgreninpolku, Tallgreninpuisto), 1887–1936
- Jaakko Haavio (Jaakko Haavion polku, Jaakko Haavion puisto), 1950–1969
- Antero Warelius (Wareliuksenkatu), Maarian seurakunnan kappalainen, Loimaan kirkkoherra, säätyvaltiopäivämies, kirjailija.
- Ingigerd (Ingegerdinpuisto, Ingegerdinkenttä, Ingegerdinpolku, Ingegerdinaukio), 1200-luvulla kuolleen naisen hautakivi, joka on löydetty Maarian kirkosta.
Myös Räntämäen vanhat tilat näkyvät nimistössä: Räimä (Räimänkatu ja Räimän kenttä); Prusi (Prusinkatu, Prusinpuisto, Prusinpolku); Hamaro (Hamaronkatu, Hamaronpuisto, Hamaronkatu).[4]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Hannu Laaksonen, Rauno Lahtinen: Kävely puutalojen Turussa, s. 13. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet, 2004. ISBN 951-96910-7-3.
- ↑ Sirkka Rantanen, Harri Kumpulainen (toim.): Sää ja mää ja meidän Kärsämäki, s. 143–144. Turku: Pelipeitto kustannus, 2007. ISBN 978-952-5666-06-9.
- ↑ Raimo Narjus: Historiasuunnistusta Räntämäen paikannimissä. KoroiSet, {{{Vuosi}}}, 2009. vsk, nro 2, s. 3.
- ↑ Väinö Perälä: Maarian pitäjän historia, II osa, s. 34. Turku: Maarian seurakunta ja kunta, 1949.
Sivulta puuttuu