Uppsala
Koordinaatit:
|
|
||
|---|---|---|
Ilmakuva Uppsalan kaupungista. |
||
|
|
||
|
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | ||
| Lääni | Uppsalan lääni | |
| Maakunta | Uplanti | |
| Kunta | Uppsalan kunta | |
| Pinta-ala | ||
| – Maa | 48,77 km² | |
| Väkiluku | 140 454 | |
| – Tiheys | 2 879,9 as./km² | |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
||
Uppsala (suomeksi myös Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta. Kaupunki on tunnettu Ruotsin vanhimmasta yliopistosta, Pohjoismaiden suurimmasta tuomiokirkosta sekä modernin kasvitieteen isästä, Carl von Linnéstä. Uppsala on samannimisen Uppsalan kunnan keskustaajama.
Vuoden 2010 lopussa Uppsalan taajamassa oli 140 454 asukasta.[1]
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Uppsala kuuluu Ruotsin vanhimpiin kaupunkeihin. Se on kuitenkin nuorempi kuin siitä pohjoiseen sijaitseva Vanha Uppsala eli Gamla Uppsala. Nykyinen Uppsala tunnettiin 1200-luvulle saakka nimellä Östra Aros.
Vanhan Uppsalan eli alkuperäisen Uppsalan alueella on aikoinaan sijainnut jonkinlainen rautakautinen kuninkaankartano, jonka suuriin hautakumpuihin on jo kansainvaellusajalla haudattu paikallisia hallitsijoita. Kaupungista muodostui vahva kristillinen keskus vuonna 1164, kun sinne perustettiin Ruotsin valtakunnan arkkipiispanistuin. Sen tuomiokirkon tuhouduttua tulipalossa uutta alettiin 1200-luvulla rakentaa Östra Arosin alueelle. Tuolloin Östra Arosille myönnettiin nimi Uppsala, ja alkuperäinen Uppsala nimettiin Vanhaksi Uppsalaksi. Goottilainen tuomiokirkko vihittiin virallisesti lopulta vuonna 1435.
Vuonna 1477 Uppsalaan perustettiin Skandinavian ensimmäinen yliopisto, Uppsalan yliopisto. Yliopistohankkeen voimakkaimpana taustahahmona toimi alun perin arkkipiispa Jakob Ulvsson. Yliopiston suuruuden hetket alkoivat 1620-luvulla, kun kuningas Kustaa II Aadolf suurten lahjoitusten turvin loi sen talouden tasapainoon.
Vuoden 1520 huhtikuun 6. päivänä käytiin yksi Uppsalan seudun historian verisimmistä taisteluista kaupungissa. Taistelu tunnetaan nimellä långfredagsslaget, pitkänperjantain taistelu. Taistelu käytiin Sten Sture nuoremman kannattajien ja kuningas Kristian II:n tanskalaisen armeijan välillä kaupungin nykyisen keskustan alueella, lähellä tuomiokirkkoa.
Vuonna 1593 kaupungissa pidettiin niin kutsuttu Uppsalan kokous, jossa hyväksyttiin Augsburgin tunnustus. Kokous oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan uskonpuhdistusta, sillä sen myötä luterilaisuudesta tuli valtakunnanuskonto.
Vuoden 1702 toukokuussa lähes koko kaupungin ydinkeskusta tuhoutui tulipalossa. Myös Uppsalan tuomiokirkko vaurioitui merkittävästi. Myöhemmin monia historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittäviä rakennuksia tuhoutui – kuten monissa muissakin Ruotsin kaupungeissa – 1960- ja 1970-luvulla uudisrakentamisen vuoksi.
Nähtävyydet [muokkaa]
Uppsalan suurimpiin nähtävykysiin lukeutuvat Uppsalan tuomiokirkko, 1500-luvulla rakennettu Uppsalan linna, Vanha Uppsala muinaisjäännöksineen, Valsgärden tila sekä useat Uppsalan yliopiston rakennukset ja alueet.
Keskiaikaisen, goottilaista tyylisuuntaa edustavan tuomiokirkon tiloissa sijaitsee useiden merkkihenkilöiden, kuten Kustaa Vaasan, Carl von Linnén ja Emanuel Swedenborgin, hautoja. Tuomiokirkko on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja sen torni yltää 119 metrin korkeuteen.
Urheilu [muokkaa]
Uppsalassa Studenternasin kentällä on järjestetty maaliskuisin useita kertoja jääpallon Ruotsin mestaruus loppuottelu. Parikymmentätuhatta katsojaa vuosittain kerännyt perinteinen tapahtuma siirrettiin Tukholmaan 2013.[2]
Kaupungista on kotoisin perinteikäs urheiluseura IK Sirius. Seuran jääpallojaosto IK Sirius BK pelaa Ruosin jääpallon Elitserienissä. Jalkapalloseura IK Sirius lukeutui aikoinaan Ruotsin kärkipään joukkueisiin, mutta pelaa nyt toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Superettanissa. Myös IFK Uppsala on aikoinaan saavuttanut menestystä sekä jalka- että jääpallossa 1910-30-luvulla.
Uppsalalaisia jääkiekkoseuroja ovat Uppsala Hockey ja Almtuna IS. Koripallojoukkue Uppsala Basket pelaa Ruotsin pääsarjassa. Storvreta on yksi Ruotsin johtavista salibandyseuroista, lisäksi lajin pääsarjassa kaupunkia edustaa IK Sirius IBK.
Upsala Simsällskap on maailman vanhin uintiseura ja Ruotsin vanhin urheiluseura.[3]
Muuta [muokkaa]
Kirjailija Gösta Knutssonin luoman lastenkirjahahmon, Pekka Töpöhäntä -kissan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Uppsalaan.[4]
Väestönkehitys [muokkaa]
Uppsalan kaupunginosat [muokkaa]
Seuraavassa on lueteltu Uppsalan kaupunginosat suurempien alueiden perusteella ryhmiteltyinä:
Innerstaden
- Centrum
- Fjärdingen
Nordvästra staden
- Berthåga
- Husbyborg
- Hällby
- Librobäck
- Luthagen
- Rickomberga
- Stenhagen
Västra staden
- Ekeby
- Eriksberg
- Flogsta
- Håga
- Kvarnbo (med Starbo)
- Kvarnbolund
- Kåbo (med Kungsgärdet)
- Norby
- Polacksbacken
Sydvästra staden
- Gottsunda
- Sunnersta
- Ulleråker
- Ultuna
- Valsätra
- Vårdsätra
Sydöstra staden
- Bergsbrunna
- Nåntuna (med Lugnet)
- Sävja
- Vilan
Östra staden
- Boländerna
- Fyrislund
- Fålhagen
- Kungsängen
- Kuggebro
- Sala backe
- Slavsta
- Vaksala
- Årsta
Norra staden
- Brillinge
- Gamla Uppsala
- Gränby
- Kvarngärdet
- Löten
- Nyby
- Svartbäcken
- Tuna backar
- Ärna
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Svenska Bandyförbundet: SM-finaler genom åren Viitattu 14.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Staten arkiv - Ruotsin valtionarkisto
- ↑ http://www.pellesvansloshus.se/
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kaupungin virallinen sivusto (englanniksi) (ruotsiksi)
- Uppsala Tourism - Visit Uppsala
| Bålsta (Håbon kunta) • Enköping • Heby • Knivsta • Skutskär (Älvkarlebyn kunta) • Tierp • Uppsala • Östhammar |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |
| 1. Tukholma* | 1 372 565 | 7. Linköping | 104 232 | 13. Gävle | 71 033 | 19. Växjö | 60 887 | 25. Borlänge | 41 734 |
| 2. Göteborg* | 549 839 | 8. Helsingborg | 97 122 | 14. Borås | 66 273 | 20. Halmstad | 58 577 | 26. Tumba* | 37 852 |
| 3. Malmö* | 280 415 | 9. Jönköping | 89 396 | 15. Eskilstuna | 64 679 | 21. Sundsvall | 50 712 | 27. Upplands Väsby | 37 594 |
| 4. Uppsala | 140 454 | 10. Norrköping | 87 247 | 16. Södertälje | 64 619 | 22. Luulaja | 46 607 | 28. Falun | 37 291 |
| 5. Västerås | 110 877 | 11. Lund | 82 800 | 17. Karlstad | 61 685 | 23. Trollhättan | 46 457 | 29. Kalmar | 36 392 |
| 6. Örebro | 107 038 | 12. Uumaja | 79 594 | 18. Täby* | 61 272 | 24. Östersund* | 44 327 | 30. Kristianstad | 35 711 |
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB) * = taajama kuuluu useaan kuntaan