Uppsala
|
|
|
|---|---|
Uppsala ilmasta |
|
|
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | |
| Lääni | Uppsalan lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Kunta | Uppsalan kunta |
| Perustettu | 1286 |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 47,86 km² |
| Väkiluku (2011) | 200 032 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
|
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Tiedot ovat vuodelta 2005 ja koskevat Uppsalan taajamaa.[1] Väentiheys laskettu maa-alaa kohti.
|
|
Uppsala (vanha kirjoitusasu Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta. Kaupunki on tunnettu Ruotsin vanhimmasta yliopistosta, Pohjoismaiden suurimmasta tuomiokirkosta sekä modernin kasvitieteen isästä, Carl von Linnéstä. Uppsala on samannimisen Uppsalan kunnan keskuspaikka.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Uppsala kuuluu Ruotsin vanhimpiin kaupunkeihin. Se on kuitenkin nuorempi kuin siitä pohjoiseen sijaitseva Vanha Uppsala eli Gamla Uppsala. Nykyinen Uppsala tunnettiin 1200-luvulle saakka nimellä Östra Aros.
Vanhan Uppsalan eli alkuperäisen Uppsalan alueella on aikoinaan sijainnut jonkinlainen rautakautinen kuninkaankartano, jonka suuriin hautakumpuihin on jo kansainvaellusajalla haudattu paikallisia hallitsijoita. Kaupungista muodostui vahva kristillinen keskus vuonna 1164, kun sinne perustettiin Ruotsin valtakunnan arkkipiispanistuin. Sen tuomiokirkon tuhouduttua tulipalossa uutta alettiin 1200-luvulla rakentaa Östra Arosin alueelle. Tuolloin Östra Arosille myönnettiin nimi Uppsala, ja alkuperäinen Uppsala nimettiin Vanhaksi Uppsalaksi. Goottilainen tuomiokirkko vihittiin virallisesti lopulta vuonna 1435.
Vuonna 1477 Uppsalaan perustettiin Skandinavian ensimmäinen yliopisto, Uppsalan yliopisto. Yliopistohankkeen voimakkaimpana taustahahmona toimi alun perin arkkipiispa Jakob Ulvsson. Yliopiston suuruuden hetket alkoivat 1620-luvulla, kun kuningas Kustaa II Aadolf suurten lahjoitusten turvin loi sen talouden tasapainoon.
Vuoden 1520 huhtikuun 6. päivänä käytiin yksi Uppsalan seudun historian verisimmistä taisteluista kaupungissa. Taistelu tunnetaan nimellä långfredagsslaget, pitkänperjantain taistelu. Taistelu käytiin Sten Sture nuoremman kannattajien ja kuningas Kristian II:n tanskalaisen armeijan välillä kaupungin nykyisen keskustan alueella, lähellä tuomiokirkkoa.
Vuonna 1593 kaupungissa pidettiin niin kutsuttu Uppsalan kokous, jossa hyväksyttiin Augsburgin tunnustus. Kokous oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan uskonpuhdistusta, sillä sen myötä luterilaisuudesta tuli valtakunnanuskonto.
Vuoden 1702 toukokuussa lähes koko kaupungin ydinkeskusta tuhoutui tulipalossa. Myös Uppsalan tuomiokirkko vaurioitui merkittävästi. Myöhemmin monia historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittäviä rakennuksia tuhoutui – kuten monissa muissakin Ruotsin kaupungeissa – 1960- ja 1970-luvulla uudisrakentamisen vuoksi.
[muokkaa] Nähtävyydet
Uppsalan suurimpiin nähtävykysiin lukeutuvat Uppsalan tuomiokirkko, 1500-luvulla rakennettu Uppsalan linna, Vanha Uppsala muinaisjäännöksineen, Valsgärden tila sekä useat Uppsalan yliopiston rakennukset ja alueet.
Keskiaikaisen, goottilaista tyylisuuntaa edustavan tuomiokirkon tiloissa sijaitsee useiden merkkihenkilöiden, kuten Kustaa Vaasan, Carl von Linnén ja Emanuel Swedenborgin, hautoja. Tuomiokirkko on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja sen torni yltää 119 metrin korkeuteen.
[muokkaa] Urheilu
Uppsalassa Studenternasin kentällä järjestetään perinteisesti joka vuoden maaliskuussa Ruotsin jääpallon mestaruusloppuottelu. Upsala Simsällskap on maailman vanhin uintiseura ja Ruotsin vanhin urheiluseura.[2] Kaupungin menestynein jalkapalloseura on IK Sirius, joka aikoinaan lukeutui Ruotsin kärkipään joukkueisiin, mutta pelaa nyt toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Superettanissa. Myös IFK Uppsala on aikoinaan saavuttanut menestystä. Jääkiekkoseuroja ovat Uppsala Hockey ja Almtuna IS. Koripallojoukkue Uppsala Basket pelaa Ruotsin pääsarjassa. Storvreta on yksi Ruotsin johtavista salibandyseuroista.
[muokkaa] Muuta
Kirjailija Gösta Knutssonin luoman lastenkirjahahmon, Pekka Töpöhäntä -kissan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Uppsalaan.[3]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kaupungin virallinen sivusto (englanniksi) (ruotsiksi)
- Uppsala Tourism - Visit Uppsala
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Tätorternas landareal, folkmängd och invånare 2000 och 2005 (606 kB) Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.4.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Staten arkiv - Ruotsin valtionarkisto
- ↑ http://www.pellesvansloshus.se/
| 1. Tukholma | 810 120 | 7. Örebro | 132 277 | 13. Borås | 101 487 | 19. Nacka | 85 661 | 25. Haninge | 74 968 |
| 2. Göteborg | 500 197 | 8. Norrköping | 128 060 | 14. Sundsvall | 94 955 | 20. Södertälje | 84 753 | 26. Luulaja | 73 406 |
| 3. Malmö | 286 535 | 9. Helsingborg | 126 754 | 15. Eskilstuna | 94 785 | 21. Karlstad | 83 994 | 27. Kungsbacka | 72 676 |
| 4. Uppsala | 190 668 | 10. Jönköping | 125 154 | 16. Huddinge | 94 209 | 22. Växjö | 81 074 | 28. Skellefteå | 71 862 |
| 5. Linköping | 141 863 | 11. Uumaja | 112 728 | 17. Gävle | 93 509 | 23. Botkyrka | 80 055 | 29. Solna | 65 289 |
| 6. Västerås | 134 684 | 12. Lund | 107 351 | 18. Halmstad | 90 241 | 24. Kristianstad | 77 977 | 30. Järfälla | 64 355 |
Sivulta puuttuu