Uppsala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uppsala
Ilmakuva Uppsalan kaupungista.
Ilmakuva Uppsalan kaupungista.

Uppsala

Koordinaatit: 59°51′30″N, 17°39′0″EKoordinaatit: 59°51′30″N, 17°39′0″E

Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Uppsalan lääni
Maakunta Uplanti
Kunta Uppsalan kunta
Pinta-ala
 – Maa 48,77 km²
Väkiluku 140 454
 – Tiheys 2 879,9 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
Uppsalan goottilainen tuomiokirkko.
Uppsalan kasvitieteellinen puutarha.
Uppsalan linnan pohjoistorni.

Uppsala [2] (usein myös : Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta. Kaupunki on tunnettu Ruotsin toiseksi vanhimmasta yliopistosta, Pohjoismaiden suurimmasta tuomiokirkosta sekä modernin kasvitieteen isästä, Carl von Linnéstä. Uppsala on samannimisen Uppsalan kunnan keskustaajama.

Vuoden 2010 lopussa Uppsalan taajamassa oli 140 454 asukasta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esikristillinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsala kuuluu Ruotsin vanhimpiin kaupunkeihin. Se on kuitenkin nuorempi kuin siitä pohjoiseen sijaitseva Vanha Uppsala eli Gamla Uppsala. Nykyinen Uppsala tunnettiin 1200-luvulle saakka nimellä Östra Aros.

Vanhan Uppsalan eli alkuperäisen Uppsalan alueella on aikoinaan sijainnut jonkinlainen rautakautinen kuninkaankartano, jonka suuriin hautakumpuihin on väitetty jo kansainvaellusajalla haudatun paikallisia hallitsijoita, Ruotsin ensimmäisiä, tarujen Ynglinga-suvun kuninkaita[3].

Hautoja kummuissa kuitenkin on, mutta kenen, se on herättänyt vuonna 2013 uusia kysymyksiä, kun kaivausten yhteydessä läheltä on löydetty 400-luvulta peräisin olevia rakennelmia, kaksi puutolpista tehtä linjaa, toinen pituudeltaan noin kilometrin mittainen, toinen ainakin puolen kilometrin, ja niiden läheltä uhrattujen eläinten luita. Seutu oli tuolloin maaseutumainen keskuspaikka ja jonkinlaisen esikristillisen kultin keskus.[3]

Kristillinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista muodostui vahva kristillinen keskus vuonna 1164, kun sinne perustettiin Ruotsin valtakunnan arkkipiispanistuin. Sen tuomiokirkon tuhouduttua tulipalossa uutta alettiin 1200-luvulla rakentaa Östra Arosin alueelle. Tuolloin Östra Arosille myönnettiin nimi Uppsala, ja alkuperäinen Uppsala nimettiin Vanhaksi Uppsalaksi. Goottilainen tuomiokirkko vihittiin virallisesti vuonna 1435.

Vuonna 1477 Uppsalaan perustettiin Skandinavian ensimmäinen yliopisto, Uppsalan yliopisto. Yliopistohankkeen voimakkaimpana taustahahmona toimi alun perin arkkipiispa Jakob Ulvsson. Yliopiston suuruuden hetket alkoivat 1620-luvulla, kun kuningas Kustaa II Aadolf suurten lahjoitusten turvin loi sen talouden tasapainoon.

Vuoden 1520 huhtikuun 6. päivänä käytiin yksi Uppsalan seudun historian verisimmistä taisteluista kaupungissa. Taistelu tunnetaan nimellä långfredagsslaget, pitkänperjantain taistelu. Taistelu käytiin Sten Sture nuoremman kannattajien ja kuningas Kristian II:n tanskalaisen armeijan välillä kaupungin nykyisen keskustan alueella, lähellä tuomiokirkkoa.

Vuonna 1593 kaupungissa pidettiin niin kutsuttu Uppsalan kokous, jossa hyväksyttiin Augsburgin tunnustus. Kokous oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan uskonpuhdistusta, sillä sen myötä luterilaisuudesta tuli valtakunnanuskonto.

Vuoden 1702 toukokuussa lähes koko kaupungin ydinkeskusta tuhoutui tulipalossa. Myös Uppsalan tuomiokirkko vaurioitui merkittävästi. Myöhemmin monia historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittäviä rakennuksia tuhoutui – kuten monissa muissakin Ruotsin kaupungeissa – 1960- ja 1970-luvulla uudisrakentamisen vuoksi.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan suurimpiin nähtävykysiin lukeutuvat Uppsalan tuomiokirkko, 1500-luvulla rakennettu Uppsalan linna, Vanha Uppsala muinaisjäännöksineen, Valsgärden tila sekä useat Uppsalan yliopiston rakennukset ja alueet.

Keskiaikaisen, goottilaista tyylisuuntaa edustavan tuomiokirkon tiloissa sijaitsee useiden merkkihenkilöiden, kuten Kustaa Vaasan, Carl von Linnén ja Emanuel Swedenborgin, hautoja. Tuomiokirkko on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja sen torni yltää 119 metrin korkeuteen.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalassa Studenternasin kentällä on järjestetty maaliskuisin useita kertoja jääpallon Ruotsin mestaruus loppuottelu. Parikymmentätuhatta katsojaa vuosittain kerännyt perinteinen tapahtuma siirrettiin Tukholmaan 2013.[4]

Kaupungista on kotoisin perinteikäs urheiluseura IK Sirius. Seuran jääpallojaosto IK Sirius BK pelaa Ruosin jääpallon Elitserienissä. Jalkapalloseura IK Sirius lukeutui aikoinaan Ruotsin kärkipään joukkueisiin, mutta pelaa nyt toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Superettanissa. Myös IFK Uppsala on aikoinaan saavuttanut menestystä sekä jalka- että jääpallossa 1910-30-luvulla.

Uppsalalaisia jääkiekkoseuroja ovat Uppsala Hockey ja Almtuna IS. Koripallojoukkue Uppsala Basket pelaa Ruotsin pääsarjassa. Storvreta on yksi Ruotsin johtavista salibandyseuroista, lisäksi lajin pääsarjassa kaupunkia edustaa IK Sirius IBK.

Upsala Simsällskap on maailman vanhin uintiseura ja Ruotsin vanhin urheiluseura.[5]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Gösta Knutssonin luoman lastenkirjahahmon, Pekka Töpöhäntä -kissan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Uppsalaan.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
72 978
1965
  
82 450
1970
  
92 624
1975
  
101 850
1980
  
102 102
1990
  
109 497
1995
  
119 979
2000
  
124 036
2005
  
128 409
2010
  
140 454
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7] Uppsala kasvoi yhteen Brillingen ja Berthågan kanssa vuonna 1970 sekä Gamla Uppsalan ja Sunnerstan kanssa 1975.[7]

Uppsalan kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu Uppsalan kaupunginosat suurempien alueiden perusteella ryhmiteltyinä:

Innerstaden

  • Centrum
  • Fjärdingen

Nordvästra staden

  • Berthåga
  • Husbyborg
  • Hällby
  • Librobäck
  • Luthagen
  • Rickomberga
  • Stenhagen

Västra staden

  • Ekeby
  • Eriksberg
  • Flogsta
  • Håga
  • Kvarnbo (med Starbo)
  • Kvarnbolund
  • Kåbo (med Kungsgärdet)
  • Norby
  • Polacksbacken

Sydvästra staden

  • Gottsunda
  • Sunnersta
  • Ulleråker
  • Ultuna
  • Valsätra
  • Vårdsätra

Sydöstra staden

  • Bergsbrunna
  • Nåntuna (med Lugnet)
  • Sävja
  • Vilan

Östra staden

  • Boländerna
  • Fyrislund
  • Fålhagen
  • Kungsängen
  • Kuggebro
  • Sala backe
  • Slavsta
  • Vaksala
  • Årsta

Norra staden

  • Brillinge
  • Gamla Uppsala
  • Gränby
  • Kvarngärdet
  • Löten
  • Nyby
  • Svartbäcken
  • Tuna backar
  • Ärna

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 195. Eksonyymit (suomenkieliset nimiet). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  3. a b Upsalasta löytyi kilometrin mittainen puurakennelma. Viitattu 18.10.2013
  4. Svenska Bandyförbundet: SM-finaler genom åren Viitattu 14.2.2013. (ruotsiksi)
  5. Staten arkiv - Ruotsin valtionarkisto
  6. http://www.pellesvansloshus.se/
  7. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uppsala.