Tulipalo
Wikipedia
Tulipalo on hallitsematon, "irti" päässyt, suurta tuhoa aiheuttava tuli. Tavallisimmin tulipalolla tarkoitetaan rakennuksen palamista, mutta myös metsäpaloa voidaan nimittää tulipaloksi.
Tulipalot syttyvät usein tulen tai helposti syttyvien aineiden varomattomasta käsittelystä. Tulipalon voi sytyttää myös vika lämmityslaitteissa, sähköjohtimien välille syntynyt oikosulku, ja varsinkin ennen ukkosenjohdattimen keksimistä salamatkin sytyttivät usein tulipaloja. Tulipaloja sytytetään myös tahallisesti, mitä sanotaan tuhopoltoksi. Siihen syyllistyvät etenkin pyromaanit. Erityisen suuria tulipaloja aiheuttavat sodan aikana pommitukset, jotka varsinkin toisen maailmansodan aikana saivat muutamissa kaupungeissa aikaan jopa tulimyrskyjä.
Entisinä aikoina, kun Suomessa kaupungeissakin oli etupäässä puutaloja ja kadut niiden välissä olivat kapeita, syttyi toistuvati kokonaisen kaupungin tuhonneita tulipaloja. Suurelta osin tästä syystä monet Suomen kaupungit kaavoitettiin 1700- tai 1800-luvulla kokonaan uudestaan, usein suuren kaupunkipalon jälkeen, niin että entistä leveämmät kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan.
Tulipalojen sammuttamiseksi kunnat ylläpitävät palokuntia, jota paitsi on olemassa myös vapaaehtoisia palokuntia. Suomessa pelastuslaissa (468/2003) säädetään, paitsi palojen sammuttamisesta, myös toimenpiteistä niiden ennalta ehkäisemiseksi. Lain 21 §:n mukaan rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu[1]. Laissa on säännöksiä myös rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuudesta ja palotarkastuksista.
Tulipalojen varalta vakuutusyhtiöt myöntävät palovakuutuksia, jotka korvaavat palon aiheuttamat vahingot.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suuria tulipaloja
| Paikka | Vuosi | Kuvaus | Koko |
|---|---|---|---|
| Rooma | 64 | Rooman palo. Epäilty keisari Neron sytyttämäksi, mutta sitä käytettiin tekosyynä ensimmäiseen kristittyjen vainoon. | |
| Moskova | 1547 | ||
| Moskova | 1571 | ||
| Lontoo | 1666 | Lontoon suurpalo. | 13000 taloa ja 87 kirkkoa tuhoutui. |
| Helsinki | 1808 | Palon jälkeen Helsinki rakennettiin uudestaan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan ja tehtiin muutaman vuoden kuluttua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi | |
| Moskova | 1812 | Palo syttyi Napoleonin valloitettua Moskovan. | |
| Oulu | 1822 | Oulun palo | |
| Turku | 1827 | Turun palo. Turku rakennettiin palon jälkeen uudestaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman asemakaavan mukaan. Turun akatemia, Suomen silloin ainoa yliopisto, siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin. | |
| Hampuri | 1842 | Neljäsosa kaupunkia tuhoutui | |
| Chicago | 1871 | Noin 200 - 300 ihmistä menehtyi, 17000 rakennusta tuhoutui | |
| San Francisco | 1906 | Syttyi suuren maanjäristyksen jälkeen | Ainakin 700 kuolonuhria |
| Barnaul | 1917 | 34 uhria, 60 korttelia tuhoutui. | |
| Stalingrad | 1942 | Syttyi ilmapommituksen seurauksena. | Yli 40000 kuolutta ja 60000 haavoittunutta, puolet kaupungista tuhoutui |
| Hampuri | 1943 | Syttyi ilmapommituksen seurauksena. | 35000-45000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui. |
| Dresden | 1945 | Syttyi ilmapommituksen seurauksena. | 25000-40000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui |
| Moskova | 1977 | Russia-hotellin palo | 42 uhria |
| Bradford | 1985 | Stadionin puurakenteet syttyivät kesken jalkapallo-ottelun. | 52 uhria. |
| Kreikka | 2007 | Suuri metsäpalo. |
[muokkaa] Suomessa tapahtuneita tulipaloja
Huomattavia rakennuksia, joissa on Suomen itsenäisyyden aikana syttynyt tulipalo. Tähdellä (*) merkittyjen rauniot purettiin palon jälkeen, muut on kunnostettu tai jälleenrakennettu:
- 1918 – Lammin kivikirkko
- 1921 – Sundin kirkko
- 1922 – Hvitträsk, Kirkkonummi
- 1925 – Jämsän puukirkko
- 1927 – Elokuvateatteri Imatra, Tampere *
- 1929 – Sääksmäen kivikirkko
- 1931 – Kemin kaupungintalo
- 1937 – Aleksanterin kirkko, Tampere
- 1950 – Helsingin rautatieasema
- 1951 – Alppilan kesäravintola, Helsinki *
- 1958 – Keran tehdas, Espoo
- 1958 – Oriveden kirkko *
- 1966 – Messuhalli, Helsinki
- 1966 – Lapinlahden vanhainkodin mielisairasosasto *
- 1968 – Hailuodon vanha kirkko *
- 1968 – Pispalan kirkko, Tampere *
- 1974 – Pyhäjoen kirkko *
- 1976 – Grönqvistin talo, Esplanadi, Helsinki
- 1978 – Vanha Ylioppilastalo, Helsinki
- 1979 – Lieksan kirkko *
- 1979 – Virtain vanhainkoti *
- 1979 – Bromarvin kirkko *
- 1979 – Rautavaaran kirkko
- 1980 – Kaavin kirkko
- 1980 – Turun linna
- 1981 – Haapaveden kirkko
- 1981 – Porin Puuvillan kutomo
- 1982 – Tyrvään kirkko, Vammala
- 1982 – Teuvan vanhainkoti
- 1984 – Hämeenlinnan rautatieasema
- 1984 – Rantasalmen kirkko
- 1984 – Lakeuden Risti, Seinäjoki
- 1986 – Hanasaaren hiilivoimala, Helsinki
- 1997 – Tyrvään vanha kirkko
- 2006 – VR:n makasiinit, Helsinki *
- 2006 – Porvoon tuomiokirkko
- 2006 – Kaivokselan kirkko, Vantaa
- 2006 – Keisarinharjun näkötorni, Kangasala *
- 2007 – Haralanharjun näkötorni, Kangasala *
- 2008 – Kauniaisten rautatieasema
- 2008 – Tampereen mormonikirkko *
