Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen logo.svg
Perustettu 1873
Toimiala herätysliike
Puheenjohtaja Ari Kuusela
Hallitus Ari Kuusela pj, Kimmo Jaatila, Helena Korpinen, Juho Kössi, Seppo Laaksonen, Anna-Liisa Markkula, Sirkka-Liisa Myllylä, Elina Pannula, Vesa Parpala, Jorma Tikkamäki, Timo Vettenranta ja Tomi Välimäki[1]
Jäsenmäärä 1836
Paikallisosastoissa 9854 (Vuoden 2012 lopussa)[2]
Sivusto http://www.sley.fi
Jäsenlehti Sanansaattaja
Kristinusko: luterilaisuus

Osa artikkelisarjasta
Herätysliikkeet

Rukoilevaisuus

Herännäisyys

Evankelinen herätysliike

Lestadiolaisuus

Viides herätysliike

Karismaattinen liike

Suomen teologinen instituutti

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry (SLEY) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toimiva sisä- ja ulkolähetysjärjestö ja evankelisen herätysliikkeen pääuoman suomenkielinen kattojärjestö. SLEY:n toiminnan periaatteet liittyvät luterilaiseen uskonkäsitykseen: Jumalan sanaan ja evankeliumiin. SLEY näkee tehtäväkseen toiminnassaan pitää esillä uskonpuhdistuksen perintöä ja luterilaisen tunnustuksen sisältöä.

SLEY perustettiin vuonna 1873. Se jakaantuu 13 alueellisen piiriin, joissa oli vuoden 2013 alussa yli 200 rekisteröimätöntä paikallisosastoa.[3] SLEY oli kaksikielinen vuoteen 1922 asti, jolloin syntyi sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.f. (SLEF).

Yhdistyksen tarkoituksena on sen omien sääntöjen mukaan "luottaen Jumalan armoon ja apuun, levittää Kristuksen evankeliumia, saattaa evankeliumin sana yhä useamman ihmisen jokapäiväiseen käyttöön ja näin edistää ihmisten turvautumista Jeesukseen Kristukseen omana Vapahtajanaan."[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1869 voimaan tullut uusi kirkkolaki antoi evankeliselle herätysliikkeelle mahdollisuuden virallisen organisaation luomiseen. Aiemmin oli todettu tarve levittää liikkeen sanomaa kirjallisuuden avulla sellaisille alueille, missä ei ollut liikkeen pappeja tätä sananjulistusta hoitamassa. Koska sopivasta kirjallisuudesta oli kuitenkin pula, joten katsottiin tarpeelliseksi kehittää organisaatio, jonka puitteissa tällaista kirjallisuutta voitaisiin järjestelmällisesti hankkia ja levittää. Senaatille lähetetyssä yhdistyksen perustamista koskevassa anomuskirjeessä oli 64 allekirjoittajaa, joista 27 pappia. Evankelisen herätysliikkeen perustajahahmo Fredrik Gabriel Hedberg seurasi prosessia Kemiöstä käsin tarkkaavaisesti ja myötämielisesti, mutta pysyi pääosin syrjässä aktiivisesta työskentelystä asian parissa. Senaatti hyväksyi anomuksen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen säännöt vahvistettiin 13. marraskuuta 1873. Sääntöjen ensimmäisessä ja toisessa pykälässä tuotiin esille yhdistyksen päämäärä, nimittäin saattaa evankeliumin sana yleisempään käyttöön ensinnäkin levittämällä Raamattua, Lutherin kirjoja sekä muita kirkon opin kanssa yhtäpitäviä kirjoja, kirjasia ja aikakauslehtiä, sekä julistamalla tätä sanaa kristillismielisten, asiaaharrastavien ja soveliaiden saarnaajien suullisen todistuksen kautta. Kolmannessa pykälässä määriteltiin jäsenyyden ehdoiksi yhdistyksen opillisen tunnustuksellisuuden hyväksyminen ja noudattaminen ja yhdistyksessä toimiminen aktiivisesti. Nämä kolme pykälää päätettiin tehdä muuttumattomiksi, joita muut sääntöjen kohdat täydentävät.[5]

Yhdistyksen toiminta alkoi joulukuussa 1873. Tällöin muodostettu johtokunta oli selvästi maallikkovoittoinen, sillä 12:sta jäsenestä vain kaksi oli pappeja. Tämä tarkoitti evankelisen liikkeen hallinnon painopisteen siirtymistä ainakin toistaiseksi pois pappien piiristä. Johtokunnan jäsenet olivat myös kaikki yhtä lukuun ottamatta helsinkiläisiä. Tammikuussa 1874 alettiin etsiä yhdistyksen palvelukseen miehiä toimimaan kiertävinä kirjamyyjinä ja saarnaajina, sekä erikseen sellaisia paikallisia asiamiehiä, joitten tehtävänä olisi hankkia tilauksia yhdistyksen sanomalehdille. Välittömästi ilmoittautui useita halukkaita, jolloin sai alkunsa kolportööritoiminnaksi kutsuttu työmuoto.[6]

Kolportöörit matkasivat usein melko suppealla alueella, mutta alusta alkaen oli myös niitä, jotka matkustivat säännöllisesti laajemmallakin alalla. Alkuvaiheessa matkat suuntautuivat pääosin Etelä-Suomen seurakuntiin, erityisesti Turun seudulle, Ahvenanmaalle ja Uudellemaalle, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tullessa pian myös saarnatoiminnan piiriin. Yksityisten evankelisten pyyntöjen seurauksena tehtiin 1870- 1880-luvuilla saarnamatkoja silloin tällöin myös sellaisille alueille, joissa evankelisuutta ei kovinkaan runsaasti esiintynyt, nimittäin Karjalan kannakselle, Pohjois-Hämeeseen, Keski-Suomeen, Mikkelin ympäristöön ja Pohjois-Pohjanmaalle.[7]

Kirjojen kustantamisessa aiheutti varojen vähäisyys aluksi rajoituksia, ja ensimmäiset yhdistyksen kustantamat tuotteet olivatkin pääosin pienehköjä evankelisten pappien laatimia kirjasia, minkä lisäksi hankittiin myyntiin valmiita teoksia esimerkiksi Evangeliska Fosterlandsstiftelseniltä Ruotsista. Pian tuli kustannusohjelmaan myös laajempia kirjoja, erityisesti Lutherin teosten suomennoksia. Jo vuonna 1874 ilmestyi ensi kertaa koko evankelisen liikkeen keskeisimmäksi laulukokoelmaksi myöhemmin muodostunut Siionin kannel. 25 vuoden aikana yksistään sitä painettiin yli 200 000 kappaletta. On kuitenkin huomattava, että laulukirjaa laajennettiin jatkuvasti uusia painoksia otettaessa, joten luultavasti samat ihmiset ostivat vuosien varrella useampia Kanteleita.[8]

Toisen kustannus- ja julkaisutoiminnan sektorin muodosti lehtityö. Vuonna 1876 Evankeliumiyhdistys alkoi toimittaa kahta lehteä, suomenkielistä Sanansaattajaa ja ruotsinkielistä Sändebudetia. Nämä tulivat yhdistyksen äänenkannattajiksi ja evankelisen liikkeen tärkeimmiksi julkaisuiksi.[9]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminta kotimaassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankeliumiyhdistyksen paikallinen toiminta tapahtuu seurakuntien kanssa joko paikallisosastojen tai työn ystävien välityksellä. Yhdistys tekee muun muassa nuoriso- ja opiskelijatyötä usealla paikkakunnalla sekä järjestää jumalanpalveluksia Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Imatralla, Jyväskylässä, Kotkassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Oulussa, Porissa, Sastamalassa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.[10]

Vuotuisia päätapahtumia ovat viikko juhannuksen jälkeen vaihtuvilla paikkakunnilla järjestettävä Evankeliumijuhla sekä marraskuisin Turussa järjestettävät Maata näkyvissä -festarit. Vuonna 2010 Evankeliumijuhla järjestettiin Kälviällä Kokkolassa, vuonna 2011 Raahessa ja vuosina 2012 ja 2013 Turussa.[11] Liikkeen keskustoimisto sijaitsee Helsingin Kampissa.

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Etelä-Häme

Etelä-Hämeen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Asikkala, Forssa, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kalvola, Kärkölä, Lahti, Lammi, Loppi, Nastola, Renko, Riihimäki, Somero, Tammela, Tuulos ja Ypäjä[12]. Piirin alueella SLEY:n omia toimipisteitä ovat Luther-talo Hämeenlinnassa, Lutherin kirkko Lahdessa, Riihimäen rukoushuone, Forssan rukoushuone, Jokioisten Latovainion rukoushuone, Someron Häntälän rukoushuone, Ypäjän Ypäjänkylän rukoushuone, Hollolan Tuohirannan kesäkoti sekä Hattulan Tyrvännön leirikeskus[13]. Jumalanpalveluksia järjestetään Hämeenlinnassa ja Lahdessa[10]. Hämeenlinnassa toimii SLEY:n opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat[14], joitten illat ovat opiskelijoiden ja nuorten aikuisten yhteisiä[15]. Lisäksi nuorten aikuisten ja opiskelijoiden iltoja pidetään Forssassa[16].

  • Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Honkajoki, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kihniö, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Parkano, Pedersören kunta, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Virrat, Vähäkyrö, Vöyri ja Ähtäri[12]. Omia toimipisteitä ovat muun muassa Vaasan Luther-talo, Seinäjoen Hyvän Paimenen kappeli sekä Esantuvan leirikeskus Lapuan Kauhajärvellä[17]. Jumalanpalveluksia järjestetään Seinäjoella ja Vaasassa[10]. Nuorteniltoja järjestetään Seinäjoella[18]. SLEY:n opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat järjestää opiskelijatoimintaa Seinäjoella[19] ja Vaasassa[20].

  • Etelä-Savo ja Kymi

Etelä-Savon ja Kymen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Hamina, Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Iitti, Joutsa, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola, Luhanka, Miehikkälä, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pyhtää, Ristiina, Sysmä ja Virolahti[12]. Omia toimipisteitä ovat Kotkan Luther-talo, Kitulan ja Metsäkylän rukoushuoneet Vehkalahdella, Koskenniskan rukoushuone Iitissä, Vanosen rukoushuone Mäntyharjulla, Hietoinrannan leirikeskus Anjalankoskella sekä Perheniemen evankelinen opisto[21]. Jumalanpalveluksia pidetään Iitissä Perheniemen opistolla sekä Kotkassa[10].

  • Itä-Suomi

Itä-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Hankasalmi, Heinävesi, Hyrynsalmi, Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Joroinen, Juankoski, Juuka, Kaavi, Kajaani, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Kontiolahti, Kuhmo, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Lieksa, Liperi, Maaninka, Nilsiä, Nurmes, Outokumpu, Paltamo, Pieksämäki, Pielavesi, Polvijärvi, Puolanka, Rautalampi, Rautavaara, Ristijärvi, Rääkkylä, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vaala, Valtimo, Varkaus, Varpaisjärvi, Vesanto ja Vieremä[12]. Toimipisteenä on Kiihtelysvaaran Röksän leirimaja. Lisäksi tilaisuuksia järjestetään seurakuntien tiloissa ja kodeissa. Joensuussa on säännöllisiä raamattuopetusiltoja[22]. SLEY:n opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat järjestää toimintaa Joensuussa[23] ja Kuopiossa[24].

  • Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli[12]. Toimipaikkoja ovat Lohtajan Ohtakarin leirikeskus sekä Kaustisen evankelinen opisto[25]. Näiden lisäksi piirin alueella on rukoushuoneita, kuten esimerkiksi Vetelin Räyringissä[26]. SLEY:n opiskelijajärjestöllä Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Kokkolassa[27].

  • Keski-Suomi

Keski-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Jyväskylä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski[12]. Toimipaikkoja ovat Jyväskylän Lutherin kirkko, Aho-Vastingin ja Kangasahon rukoushuoneet Karstulassa, Pääjärven rukoushuone Pylkönmäellä, Mahlun rukoushuone Saarijärvellä, Koivistonkylän rukoushuone Äänekoskella sekä Karstulan evankelinen opisto[28]. Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Jyväskylässä[29]. Myös jumalanpalveluksia järjestetään Jyväskylässä[10].

  • Pohjois-Häme

Pohjois-Hämeen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Vilppula ja Ylöjärvi[12]. Toimipaikkoja ovat Tampereen Luther-talo sekä Tampereen Toimelan kesäkoti[30]. Jumalanpalveluksia järjestetään Tampereella[10]. Myös Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Tampereella[31].

  • Pohjois-Suomi
Saariselän tunturikappeli Inarissa

Pohjois-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Alavieska, Enontekiö, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Inari, Kalajoki, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Kiiminki, Kittilä, Kolari, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Muonio, Nivala, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ranua, Reisjärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Taivalkoski, Tervola, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Utsjoki, Vihanti, Yli-Ii, Ylitornio ja Ylivieska[12]. Toimipisteitä ovat Saariselän Tunturikappeli sekä Inarin Angelmaja[32]. Oulussa järjestetään jumalanpalveluksia[10], ja siellä on myös Evankelisten opiskelijoiden toimintaa[33]. Myös Rovaniemellä on Evankelisten opiskelijoiden toimintaa[34].

  • Satakunta

Satakunnan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma, Sastamala, Siikainen, Säkylä ja Ulvila[12]. Toimipaikkoja ovat Vammalan Luther-talo, Karkun evankelinen opisto, Porin rukoushuone ja Huittisten rukoushuone[35]. Jumalanpalveluksia järjestetään Porissa sekä Sastamalassa Karkun evankelisella opistolla[10]. Porissa Evankelisilla opiskelijoilla ei varsinaisesti ole omaa toimintaa, mutta se tekee yhteistyötä Porin OPKOn kanssa[36].

  • Savo-Karjala

Savo-Karjalan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Enonkoski, Imatra, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Taipalsaari ja Tohmajärvi[12]. Toimipisteitä ovat Vuoksenniskan rukoushuone Imatralla sekä Kiteen evankelinen opisto[37]. Jumalanpalveluksia järjestetään Imatralla ja Lappeenrannassa[10].

  • Suur-Helsinki

Suur-Helsingin piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa[12]. Toimipisteitä ovat Helsingissä Pyhän Sydämen kappeli, Helsingin evankelinen opisto sekä Luther-sali, minkä lisäksi Espoossa sijaitsee Väinölä-koti[38]. Jumalanpalveluksia järjestetään Helsingissä ja Espoossa[10]. Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Helsingissä[39].

Helsingissä Fredrikinkadun ja Malminkadun kulmassa oleva SLEY:n entinen kirkko, Luther-kirkko, palaa kirkkokäyttöön. Se myytiin vuonna 1989 ja siihen tuli yökerho. SLEY vuokraa kiinteistön sen nykyiseltä omistajalta, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta, ja se tulee viimeistään vuoden 2016 alussa SLEY:n hallintaan. Kirkko odotti aikoinaanpurkupäätöstä, kun sen valtasi vuonna 1986 nuorisojoukko. Sen jälkeen rakennus suojeltiin. Paikalla oli 1878 valmistunut Sleyn rukoushuone. Kun seurakunta kasvoi, sen viereen rakennettiin 1894 uusi rukoushuone. Sen suunnitteli Karl August Wrede goottilaistyyliin. Se vihittiin kirkoksi muutostöitä tehtiin 1931, jolloin rakennus sai myös nykyisen funktionalistisen julkisivun ja se vihittiin kirkoksi. Talvisodan pommituksissa kirkko vaurioitui, mutta se kunnostettiin entiseen asuuns[40][41]

  • Uusimaa

Uudenmaan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Askola, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti[12]. Toimipisteenä on Hyvinkään Luther-talo[42]. Jumalanpalveluksia järjestetään Hyvinkäällä ja Lohjalla[10].

  • Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa[12]. Toimipisteitä Turussa ovat Lutherin kirkko, kerhohuone "Hämis" sekä Jaurinpään kesäkoti Kakskerrassa, minkä lisäksi muita toimipisteitä ovat Mustajärven leirikeskus Mellilässä, Marttilan rukoushuone, Kumilan rukoushuone Pöytyällä, Niinijoen ja Orisuon rukoushuoneet Loimaalla ja Lauroisten rukoushuone Alastarolla. Paikallisosastoja on noin kolmekymmentä.[43] Jumalanpalveluksia järjestetään Turussa[10], ja Turussa on myös Evankelisten opiskelijoiden toimintaa[44].

Toiminta ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sley harjoittaa lähetystyötä Japanissa, Venäjällä, Virossa, Sambiassa, Etelä-Sudanissa ja Keniassa. Muiden organisaatioiden kanssa sillä on lisäksi yhteistyötä Etelä-Koreassa, Papua-Uudessa-Guineassa, Kongossa ja Malawissa. Sleyn toimintaa on myös Ruotsissa ja Kanadassa.[45]

Lähetystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Japanin lippuJapani: Sley on tehnyt lähetystyötä Japanissa jo vuodesta 1900. Vuoden 2012 lopulla Sleyllä oli maassa kuusi lähettiä ja kaksi lähettilasta. Nämä toimivat Tokiossa, missä lähetit vastaavat koko Tokion Suomi-kirkon seurakunnan toiminnasta, sekä avustamassa Yokohamassa seurakunnissa, joissa kaikissa ei ole omaa pastoria. Yksi lähettipariskunta on seurakunnissa avustamisen lisäksi kehittämässä internet-lähetystyötä, johon työhön osallistuu myös yksi lähetti Suomesta käsin[46]. Sleyn yhteistyökirkko Japanissa on Japanin evankelis-luterilainen kirkko (JELC)[47].
  • Kenian lippuKenia: Keniassa on tällä hetkellä seitsemän Sleyn lähettiä. Kaksi lähettiyksikköä toimii Nairobista käsin työskennellen maasai-alueella, Koillis-Keniassa sekä Sudanissa. Kaksi yksikköä toimii Kisumusta käsin työskennellen Kisumussa ja lähikylissä, Matongon teologisessa seminaarissa sekä Ugandan rajaseudulla. Yksi yksikkö asuu Matongossa ja työskentelee sen teologisessa seminaarissa.[48] Sleyn yhteistyökirkko Keniassa on Kenian evankelis-luterilainen kirkko (ELCK)[49].
  • Sambian lippuSambia: Sley tekee Raamattukoulutustyötä, jota tuetaan lyhytseminaarein. Opetus- ja seminaarimatkoja järjestetään Keniasta ja Suomesta. Diakoniatyössä tuetaan orpo- ja kummityötä. Orpotyön piirissä on 85 sijaiskodeissa olevaa lasta, kummityön piirissä on 50 lasta ja kaksi opiskelijaa.[50] Sleyn yhteistyökirkko Sambiassa on Afrikan evankelis-luterilainen kirkko (LECA)[51].
  • Kongon demokraattisen tasavallan lippuKongon demokraattinen tasavalta: Sambian lähetit tekevät opetus- ja saarnamatkoja Afrikan evankelis-luterilaisen kirkon Kongon puoleisiin seurakuntiin. Sikäläiset seurakunnat saavat myös lainoja erilaisiin pienhankkeisiin.[52]
  • Etelä-Sudanin lippuEtelä-Sudan: Sleyllä on ollut lähetystyöntekijöitä Etelä-Sudanissa ajoittain syksystä 2011 lähtien. Etelä-Sudanin lähetit asuvat tällä hetkeää Suomessa, mutta tekevät vuosittain opetusmatkoja. Sley on luvannut tukea erityisesti kirkon työntekijöiden koulutusta, kristillistä kasvatusta ja diakoniatyötä. Pääkaupungissa Jubassa on Sleyn rahoituksella syyskuussa 2011 rakennettu kirkko, jonka Sleyn toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski kävi vihkimässä käyttöön. Sleyn yhteistyökirkko Etelä-Sudanissa on Sudanin/Etelä-Sudanin evankelis-luterilainen kirkko (ELCS/SS).[53][54]
  • Venäjän lippuVenäjä: Venäjällä on tällä hetkellä kuusi lähetystyöntekijää. Työalueena ovat pääasiassa Inkerin kirkon, joka on Sleyn yhteistyökirkko Venäjällä, Pietarin ja Länsi-Inkerin rovastikunnat. Pietarin alueen työ on seurakuntatyötä ja diakoniaa Pietarin eteläpuolella, mm. vanhainkodeissa. Vybormedia-työssä on strategiana kasvattaa Inkerin kirkkoon lisää nuorten ryhmiä, jotka voisivat tehdä mediatyötä. Sleyn työntekijä on aloittanut työn Siperian rovastikunnan rovastina 2013, tavoitteena on työn vahvistaminen monenlaisten koulutusten muodossa. Sleyn Siperian lähetit asuvat Krasnojarskissa. Työ käsittää kaikki seurakunnan tehtävät kirkkoherruudesta pyhäkoulutyöhön. Lisäksi työhön kuuluu lähialueilla tehtävä vankilatyö.[55][56]

Julkaisut ja opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisten kirjojen kustantaminen ja levittäminen oli eräs merkittävimmistä syistä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen perustamiselle vuonna 1873. Yhtiömuotoista toiminta on ollut vuodesta 1977. Yhtiö oli nimeltään SLEY-Kirjat Oy vuoteen 2005 asti, jolloin nimeksi muutettiin Kustannus Oy Arkki. SLEY myi Kustannus Oy Arkin kokonaan yksityishenkilöille syyskuussa 2009. Kustannus Oy Arkki julkaisee kirjoja markkinointinimen Aurinko Kustannus alla.

Sleyn lehti- ja muuta kustannustoimintaa varten Arkin korvaajaksi perustettiin Sley-Media Oy kesäkuussa 2009. Yhtiö on kokonaan Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry:n omistuksessa.

Järjestön virallinen lehti on viikoittain ilmestyvä Sanansaattaja[59]. Muita lehtiä ovat nuorille tarkoitettu lehti Nuotta ja lastenlehti Vinkki[60]. Nuotta on Suomen vanhin kristillinen nuorisojulkaisu, ja SLEY julkaisee sitä yhdessä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja OPKOn kanssa[61].

Kausijulkaisuja ovat Kevätkukkia, Talvikukkia ja Joululyhde[60]. Verkossa julkaistaan Gladiolus-lehteä, joka on SLEY:n teologinen lehti.

Karkun evankelinen opisto puolestaan on SLEY:n omistama kansanopisto[60]. Opistossa toimii peruskoululinja, lukiolinja, raamattukoulutusta, eräopaskoulutus ja useita lyhytkursseja.

SLEY käyttää evankelisen liikkeen laulukirjaa Siionin kannelta.[60]

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen tunnus oli aiemmin Lutherin sinetti.

Tunnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön tunnuksena olleesta Lutherin sinetistä luovuttiin liikkeen graafisen ilmeen uudistuksen yhteydessä marraskuussa 2009.[62]

Naispappeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SLEY:n johdosta suurin osa on perinteisesti suhtautunut torjuvasti naispappeuteen. Koska suuri osa evankelisista maallikoista kuitenkin on virkakysymyksissä niin sanotusti kirkollisella kannalla eli hyväksyy naispappeuden, on evankelisessa liikkeessä sisäisiä ristiriitoja virkakysymyksen suhteen. Huhtikuussa 2007 SLEY:n kustannusliikkeen Arkin toimitusjohtaja erotettiin ja hallituksen puheenjohtaja sekä jäsen erosivat naispappeuskannan vaikutuksesta kustannusyhtiön toimintaan aiheutuneista syistä.[63] Vuosikokouksessaan 2007 SLEY kuitenkin päätti pitäytyä hallituksen esityksen mukaisesti joulukuussa 1987 Helsingin Kalliossa pidetyn jäsenkokouksen määrittelemässä linjassa olla kutsumatta naispappeja puhujiksi liikkeen tilaisuuksiin eikä toimittamaan jumalanpalveluksia.[64][65]

Muun muassa naispappeuskysymyksen vuoksi osa SLEY:n jäsenistä erosi liikkeestä ja perusti Evankelisen lähetysyhdistyksen (ELY) keväällä 2008.

Yhdistyksen palveluksessa ollut pappi Ari Norro tuomittiin sakkoihin naispapin syrjimisestä. Lopulta Korkeimmassa oikeudessa (KKO) syrjintäjutun voittanut pastori Petra Pohjanraito haastoi Norron oikeuteen, kun Hyvinkään seurakunnassa vuonna 2007 saarnamatkalla ollut Norro jumalanpalveluksen järjestämisen yhteydessä ei suostunut toimimaan jumalanpalvelusyhteistyössä naispastorin kanssa.[66][67]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sleyn hallituksen kokoonpanoja vuosien varrelta Sley. Viitattu 19.1.2014.
  2. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys pähkinänkuoressa Sley. Viitattu 19.1.2014.
  3. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys pähkinänkuoressa Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 20.1.2013. suomi
  4. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry:n säännöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 17.6.2011.
  5. Haavio, Ari: Evankelinen liike herätysliikkeenä, s. 52-53. Helsinki: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, 1963.
  6. Haavio, Ari: Evankelinen liike herätysliikkeenä, s. 55. Helsinki: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, 1963.
  7. Haavio, Ari: Evankelinen liike herätysliikkeenä, s. 56. Helsinki: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, 1963.
  8. Haavio, Ari: Evankelinen liike herätysliikkeenä, s. 63. Helsinki: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, 1963.
  9. Haavio, Ari: Evankelinen liike herätysliikkeenä, s. 64. Helsinki: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, 1963.
  10. a b c d e f g h i j k l Sleyn messuyhteisöt eri puolilla Suomea Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  11. Evankeliumijuhlat kautta aikojen. Evankeliumijuhla.fi.
  12. a b c d e f g h i j k l m Sleyn toiminta piireittäin Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  13. Sleyn Etelä-Hämeen piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  14. Evankeliset opiskelijat Hämeenlinna Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  15. Hämeenlinnan Nuoret Aikuiset Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 30.12.2011.
  16. Forssan Nuoret Aikuiset Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 30.12.2011.
  17. Sleyn Etelä-Pohjanmaan piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  18. Pohjanmaan poppoo ja Keski-Pohjanmaan Porukka Sleyn Nuorisotyö. Viitattu 30.12.2011.
  19. Evankeliset opiskelijat Seinäjoki Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  20. Evankeliset opiskelijat Vaasa Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  21. Sleyn Etelä-Savon ja Kymen piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  22. Sleyn Itä-Suomen piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  23. Evankeliset opiskelijat Joensuu Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  24. Evankeliset opiskelijat Kuopio Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  25. Sleyn Keski-Pohjanmaan piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  26. Räyringin kyläselvitys/kyläsuunnitelma Räyringin kyläkunta. Viitattu 16.6.2011.
  27. Evankeliset opiskelijat Kokkola Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  28. Sleyn Keski-Suomen piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  29. Evankeliset opiskelijat Jyväskylä Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  30. Sleyn Pohjois-Hämeen piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  31. Evankeliset opiskelijat Tampere Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  32. Sleyn Pohjois-Suomen piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  33. Evankeliset opiskelijat Oulu Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  34. Evankeliset opiskelijat Rovaniemi Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  35. Sleyn Satakunnan piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  36. Porin OPKO Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  37. Sleyn Savo-Karjalan piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  38. Sleyn Suur-Helsingin piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  39. Evankeliset opiskelijat Helsinki Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  40. Yle
  41. Kotimaa24
  42. Sleyn Uudenmaan piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  43. Sleyn Varsinais-Suomen piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 16.6.2011.
  44. Evankeliset opiskelijat Turku Evankeliset opiskelijat. Viitattu 16.6.2011.
  45. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys pähkinänkuoressa Sley. Viitattu 31.5.2014.
  46. Ilosanomaa 113 vuotta Sley. Viitattu 31.5.2014. suomi
  47. Japanin ev.-lut. kirkko, JELC Sley. Viitattu 6.12.2011.
  48. Sleyn Kenian lähettien esittelyt Sley. Viitattu 31.5.2014.
  49. Kenian ev.-lut. kirkko, ELCK Sley. Viitattu 6.12.2011.
  50. Sleyn työ Sambiassa Sley. Viitattu 31.5.2014.
  51. Afrikan ev.-lut. kirkko, LECA Sley. Viitattu 6.12.2011.
  52. Sley Kongossa Sley. Viitattu 6.12.2011.
  53. Juuriltaan sudanilainen Sley. Viitattu 31.5.2014.
  54. Sudanin lähettien esittelyt Sley. Viitattu 7.12.2011.
  55. Lähettien esittely, Venäjä Sley. Viitattu 7.12.2011.
  56. Yhteistyössä venäläisten kanssa Sley. Viitattu 31.5.2014.
  57. Viron-lähettien esittely Sley. Viitattu 31.5.2014.
  58. Viron ev.-lut. kirkko Sley. Viitattu 7.12.2011.
  59. Sanansaattaja-viikkolehti evankeliumin, Kristuksen kirkon ja ihmisen asialla Sley.fi.
  60. a b c d Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys pähkinänkuoressa Sley. Viitattu 6.12.2010.
  61. Mikä on Nuotta? Nuotta.com. Viitattu 6.12.2010.
  62. Logot Sley.fi.
  63. Olli Seppälä: SLEY:n kustannusyhtiön toimitusjohtaja irtisanottiin 10. huhtikuuta 2007. Kotimaa. Viitattu 27. toukokuuta 2007.
  64. STT: Evankeliumiyhdistys ei muuta kantaansa naispappeuteen 30.6.2007. Iltasanomat. Viitattu 30. kesäkuuta 2007.
  65. KP: Sleyn linja naispappeuteen säilyi Keskipohjanmaa. Viitattu 4. heinäkuuta 2007.
  66. Ari Mölsä: "Naispappien oikeuksien polkeminen nyt hankalaa" Yle.fi/Uutiset. Viitattu 22.10.2010.
  67. Ari Mölsä: Miespappi sai sakot naispapin syrjinnästä Yle.fi/Uutiset. Viitattu 22.10.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]