Karjalankannas

Wikipedia

Karjalankannas (ven. Карельский перешеек, Karelski perešejek ruots. Karelska näset) on Venäjän luoteisosassa sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan. Lisäksi Kannaksen rajoina ovat Neva, Viipurinlahti ja sieltä linja Suomen rajan suuntaisesti päätyen Laatokan länsiosaan.

Nykyisin alueen nimen suositeltu oikea kirjoitustapa on Karjalankannas, mutta entinenkin nimitys Karjalan kannas on edelleen käytössä. Myös nimitystä Kannas käytetään varsinkin sota-aikaa käsittelevissä lähteissä, kun sekaantumisen vaaraa ei ole.

Sisällysluettelo 1 Geologia 2 Historia ja hallinto 3 Talous 4 Karjalankannaksen kunnat vuonna 1939 5 Aiheesta muualla 5.1 Karttoja 6 Lähteet

[muokkaa] Geologia

Jääkausi ja sen jälkeinen maan kohoaminen ovat vaikuttaneet Karjalankannaksen maiseman muodostumiseen. Maa kohoaa alueella edelleen. Kannasta halkova Vuoksi virtaa Saimaasta Laatokkaan. Vuoksen vedenkorkeus on vaihdellut ajan saatossa ja sen ollessa korkeimmillaan vesistö muodosti Vuoksenlaakson muinaisjärven, jonka rannalle syntyi asutusta metallikaudella.

[muokkaa] Historia ja hallinto

Talvisotaan saakka pohjoinen Kannas kaakkoista osaa lukuun ottamatta kuului Suomeen, mutta maa menetti sen Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940. Likipitäen koko väestö evakuoitiin Suomeen. Suurin osa alueesta liitettiin heti sodan jälkeen perustettuun Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan. Jatkosodan alettua 1941 Suomi valtasi Kannaksen pohjoisosan sekä luoteisimman osan jo ennen talvisotaa Neuvostoliitolle kuuluneesta eteläisestä Kannaksesta, mutta kesän 1944 taisteluissa suomalaisjoukot joutuivat perääntymään Etelä- ja Länsi-Kannakselta. Lisäksi Suomi joutui vetäytymään Itä-Kannakselta Moskovan välirauhansopimuksen tultua voimaan syksyllä 1944.

Jatkosodan jälkeen Suomelle aikaisemmin kuulunut osa Kannasta tuli taas kuulumaan Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan. Mutta vuonna 1945 liitettiin kyseinen alue osaksi nykyistä Pietarin kaupunkialuetta ja sitä ympäröivää Leningradin aluetta. Lähes kaikki Kannaksen suomalaiset paikannimet korvattiin 1940-luvun lopulla venäläisillä uusnimillä, joilla ei ollut muutamaa tapausta lukuun ottamatta minkäänlaista historiallista taustaa. Paikannimistä, joita ei muutettu, mainittakoon Viipuri (kaupungin venäläinen nimi Выборг, Vyborg säilyi) ja Лейпясуо, Leipäsuo (asema Pietari–Viipuri-radalla).

Nykyisen Pohjois-Kannaksen alueella sijaitsevat Käkisalmen piiri ja Viipurin piiri. Etelä-Kannaksella puolestaan ovat Seuloskoin piiri ja noin puolet Pietarin liittokaupungista (Nevan pohjoispuoliset alueet).

[muokkaa] Talous

Karjalankannas taantui Neuvostoliiton alaisuudessa ja Venäjän federaation alkuvuosina taloudellisesti^[1], ja alueen elintaso ja vauraus on ollut Venäjän mittapuulla heikko. Viime vuosina alueen talous on kuitenkin lähtenyt nousuun - lähinnä suuremmilla paikkakunnilla - ja oli vuonna 2004 alempaa keskitasoa^[2].

[muokkaa] Karjalankannaksen kunnat vuonna 1939

Kaupungit

• Viipuri (86 000)
• Käkisalmi (5 083)

Kauppalat

• Koivisto(2 500)

Maalaiskunnat

• Antrea (9 000), osittain
• Hiitola (8 500), osittain
• Kirvu (9 000), osittain
• Kaukola (4 024)
• Käkisalmen maalaiskunta (5 100)
• Räisälä (8 000)
• Vuoksenranta (3 000)
• Äyräpää (5 980)
• Heinjoki (3 670)
• Johannes(9 638)
• Koiviston maalaiskunta (9 500)
• Viipurin maalaiskunta (16 000), osittain
• Kuolemajärvi (5 332)
• Uusikirkko (11 500)
• Muolaa (11 300)
• Vuoksela (3 000)
• Pyhäjärvi Vpl (7 985)
• Sakkola (6 000)
• Valkjärvi (7 760)
• Kanneljärvi (3 500)
• Metsäpirtti (4 900)
• Rautu (5 990)
• Kivennapa (10 000)
• Terijoki (8 000)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Karelski perešejek (1) (venäjäksi)
• Karelski perešejek (2) (venäjäksi)

[muokkaa] Karttoja

• St. Petersburg Environs, Maps of Karelian Isthmus (englanniksi)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Pieni Karjalakirja, Susiluoto Ilmari, 1999 Hämeenlinna
2. ↑ Tilastokeskus: Venäjän lähialueet. Valittu kaikki alueet, alue-bkt asukasta kohti ja vuodet 1995-2005.