Vuoksi
| Vuoksi | |
|---|---|
Imatrankoski kuohuu |
|
| Alkulähde | Saimaa |
| Laskupaikka | Laatokka |
| Maat | Suomi, Venäjä |
| Pituus | 150 km |
| Alkulähteen korkeus | 74 m |
| Virtaama | 540 m³/s |
| Valuma-alue | Yli 52 400 km² |
Vuoksi (ven. Вуокса, Vuoksa, ruots. Vuoksen) on Saimaasta Imatran kaupungin kohdalla alkava Vuoksen vesistön laskujoki Laatokkaan. Sen pituus on 156 kilometriä, josta Suomen puolella 13 km ja loput Venäjällä, Leningradin alueella. Ennen talvi- ja jatkosodan alueluovutuksia Vuoksi kuului kokonaisuudessaan Suomeen ja Viipurin lääniin.
Vuoksi alkaa Vuoksenniskalta Saimaan kaakkoisrannalta. Alkuosan Vuoksi virtaa kaakkoon ensimmäisen Salpausselän läpi kapeassa murtumalaaksossa. Murtumalaakson pituus on 23 kilometriä, joista 13 ensimmäistä kilometriä kuuluvat Suomeen. Tällä matkalla Vuoksi menettää valtaosan eli 64 metriä 72 metrin pudotuskorkeudestaan. Murtumalaaksossa on useita koskia, joista neljä suurinta (Imatra, Tainionkoski, Ensonkoski ja Rouhialankoski) on valjastettu voimalakäyttöön.
Antrean jälkeen Vuoksi levenee ja muodostaa 21 kilometriä pitkän suvantojärven, Kuparsaarenselän. Vuosalmen jälkeen Vuoksi muodostaa uuden, 26 kilometriä pitkän suvantojärven, josta joki haarautuu kahdeksi uomaksi. Vanhempi ja alkuperäisempi uoma on Käkisalmen luona Laatokkaan laskeva ns. Vanha Vuoksi. Vuonna 1857 suoritetun Sakkolan Kiviniemen kannaksen puhkaisun seurauksena päälasku-uomaksi muodostui kuitenkin Kiviniemen koskesta Suvannonjärven ja Taipaleenjoen kautta kulkeva uusi reitti. Samalla Käkisalmen haara menetti merkitystään kuivumatta kuitenkaan kokonaan.[1]
Aiemmin Vuoksella oli myös läntinen sivuhaara, joka laski Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan mm. Kaltoveden, Noskuanselän, Ventelänselän ja Juustilanselän muodostaman järvireitin kautta. Tämä uoma oli olemassa vielä pitkään historiallisella ajalla, mutta sulkeutui vähitellen maankohoamisen myötä. Lopullisesti sen hävitti vasta Kiviniemen kannaksen puhkaisu.[1]
Suomen puolella Vuoksessa ovat Fortum Oyj:n omistamat ja Imatralla sijaitsevat Tainionkosken sekä Imatrankosken vesivoimalaitokset. Vuoksen suurin vesivoimalaitos, Imatran vesivoimalaitos, rakennettiin jo 1928. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin lisäksi Tainionkosken vesivoimalaitos vuonna 1949. Rauhanteossa Venäjän puolelle rajaa jäivät Enson (Svetogorskin) ja Rouhialan vesivoimalat.
Vuoksi on myös suosittu virkistyskalastuskohde.
Talvisodan aikana Vuoksella käytiin Karjalan kannaksen taisteluita.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Saarnisto, Matti: Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso Karjalan liitto. Viitattu 10.12.2008.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Virtuaali Vuoksi. Virtuaalimatka Saimaalta Laatokalle Etelä-Karjala-instituutti. Viitattu 13.3.2009.
- Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Niinisalo, Suvi (toim.): Vuoksi. Lappeenranta: Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2007. ISBN 978-952-214-421-8.
- Saarnisto, Matti: Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty. Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino, 2003. ISBN 952-5200-37-X.
Tätä sivua ei ole