Aaro Hellaakoski
Sivulta puuttuu | Aaro Hellaakoski | |
|---|---|
| Syntynyt | 22. kesäkuuta 1893 Oulu |
| Kuollut | 23. marraskuuta 1952 (59 vuotta) Helsinki |
| Ammatit | runoilija, kirjailija, tutkija |
| Kansallisuus |  Suomi |
| Liike | modernismi |
| Ensiteokset | Runot (1916) |
 |
|
Aaro Hellaakoski (22. kesäkuuta 1893 Oulu – 23. marraskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja filosofian tohtori luonnonmaantieteen alalla.[1] Hän oli kotoisin Oulusta ja vietti osan nuoruudestaan Tampereen Pispalassa. Hän kirjoitti sekä runoja, romaaneja ja esseitä että tieteellisiä tutkimuksia. Runoilijana hän oli modernismin uranuurtajia Suomessa. Hellaakoski toimi myös vakinaisena taide- ja kirjallisuusarvostelijana muun muassa Ajassa, Karjalan Aamulehdessä ja Iltalehdessä[2].
Hellaakoski toimi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Hän toimi myös Helsingin yliopiston dosenttina. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin perehtynyt taidehistoriaan, ja hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Hellaakoskelle se oli ensimmäinen Italian-matka.
Avioliitosta Lempi Aaltosen kanssa syntyi kaksi lasta, Katri ja Eero.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teoksia
- Runoteoksia
- Runoja, 1916
- Nimettömiä lauluja, 1918
- Me kaksi, 1920
- Elegiasta oodiin, 1921
- Maininki ja vaahtopää, 1924
- Jääpeili, 1928
- Valitut runot, 1940
- Vartiossa, 1943
- Uusi runo, 1943
- Huojuvat keulat, 1946
- Hiljaisuus, 1949
- Sarjoja, 1952
- Huomenna seestyvää, 1953
- Runot, 1953
- Runot 1916-1928, 1997
- Romaaneja
- Suljettujen ovien takana, 1923, ekspressionistinen romaani
- Iloinen yllätys, 1927, novellikokoelma
- Kuuntelua, 1950, esseitä
- Tutkielmia
- T. K. Sallinen, 1921.
- Niin kuin minä näin. 1959. (T. K. Sallisesta, Wäinö Aaltosesta ja kuvataiteesta)
- Tieteellisiä tutkimuksia
- Puulan järviyhtymän kehityshistoria. (Väitöskirja) Fennia 51:2, 1928.
- Suursaimaa (maantieteellis-geologinen tutkimus) Fennia 43:4, 1922.
- Sävellyksiä Hellaakosken runoihin
- Hellaakosken runoja ovat säveltäneet mm. Pekka Kostiainen, Tauno Marttinen, Einojuhani Rautavaara, Kari Rydman, Esa Pethman, Ilkka (Petri) Pettersson, Heikki Sarmanto ja Maritta Kuula ja Kauko Röyhkä.[3]
- Hellaakosken runoihin tehtyjen sävellysten levytyksiä
- Sarmanto, Heikki: Syksy ja muita lauluja. (sisältää: Satakieli herää, Satakieli laulaa, Satakielen ahdistus, Surviaisten tanssi, Hauen laulu, Kesäyö, Laulu). (Hi-Hat 1976)
- Lyra All Stars & Johanna Iivanainen: Satakieli CD (sisältää: Satakieli-sarja (1–10), Hauen laulu, Viatonten valssi ja Vieretyksin) (Lyra 2006)
- Suuri joukko muita levytyksiä[4]
[muokkaa] Palkintoja
[muokkaa] Lähteet
- Unto Kupiainen: Aaro Hellaakoski, Ihminen ja runoilija. WSOY Porvoo 1953.
- Pieni tietosanakirja
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Tikkanen, Matti: Aaro Hellaakoski – runoileva maantieteilijä [Aaro Hellakoski, a poet and a geographer]. Terra, 1993, 105. vsk, nro 2, s. 67-82. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura.
- ↑ Kriitikko ja esseisti Kirjailijat Oulussa. Oulun kaupunginkirjasto – Maakuntakirjasto. Viitattu 13.6.2011.
- ↑ Fono.fi-tietokanta Viitattu 28.1.2010.
- ↑ Aaro Hellaakoski – bibliografia Kirjailijat Oulussa. Oulun kaupunginkirjasto – Maakuntakirjasto. Viitattu 17.10.2008.
