Aaro Hellaakoski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aaro Hellaakoski
Aaro Hellaakoski keväällä 1913.
Aaro Hellaakoski keväällä 1913.
Syntynyt 22. kesäkuuta 1893
Oulu
Kuollut 23. marraskuuta 1952 (59 vuotta)
Helsinki
Ammatit runoilija, kirjailija, tutkija, opettaja
Kansallisuus suomalainen
Ensiteokset Runot (1916)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aaro Hellaakoski (22. kesäkuuta 1893 Oulu23. marraskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen runoilija, maantieteilijä ja maantieteen opettaja.[1] Hän oli kotoisin Oulusta ja vietti osan nuoruudestaan Tampereen Pispalassa. Kirjailijana hän kirjoitti runoja, mutta myös proosaa ja esseitä. Runoilijana hän oli modernismin uranuurtajia Suomessa. Maantieteilijänä hän julkaisi tieteellisiä tutkimuksia ja osallistui oppikirjojen kirjoittamiseen.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellaakoski toimi vakinaisena taide- ja kirjallisuusarvostelijana muun muassa Ajassa, Karjalan Aamulehdessä ja Iltalehdessä[2].

Hellaakoski toimi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Hän oli myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin perehtynyt taidehistoriaan, ja hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Hellaakoskelle se oli ensimmäinen Italian-matka.

Avioliitosta Lempi Aaltosen kanssa syntyi kaksi lasta, Katri ja Eero.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoteoksia
  • Runoja, 1916
  • Nimettömiä lauluja, 1918
  • Me kaksi, 1920
  • Elegiasta oodiin, 1921
  • Maininki ja vaahtopää, 1924
  • Hauen laulu, 1928
  • Jääpeili, 1928
  • Valitut runot, 1940
  • Vartiossa, 1943
  • Uusi runo, 1943
  • Huojuvat keulat, 1946
  • Hiljaisuus, 1949
  • Sarjoja, 1952
  • Huomenna seestyvää, 1953
  • Runot, 1953
  • Runot 1916-1928, 1997
Romaaneja ja novelleja
  • Suljettujen ovien takana, 1923, ekspressionistinen romaani
  • Iloinen yllätys, 1927, novellikokoelma
Tutkielmia ja esseitä
  • T. K. Sallinen, 1921
  • Kuuntelua, 1950, esseitä.
  • Niin kuin minä näin, 1959 (T. K. Sallisesta, Wäinö Aaltosesta ja kuvataiteesta)
Tieteellisiä tutkimuksia
  • Puulan järviyhtymän kehityshistoria. (Väitöskirja) Fennia 51:2, 1928.
  • Suursaimaa (maantieteellis-geologinen tutkimus) Fennia 43:4, 1922.
Oppikirjoja
  • Hellaakoski, Aaro, Kyllikki Tuominen & Jorma Mattila: Maa ja sen asukkaat. 1. Porvoo: WSOY, 1951.
  • Hellaakoski, Aaro, Kyllikki Tuominen & Jorma Mattila: Maa ja sen asukkaat. 2. Porvoo: WSOY, 1952.

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellyksiä runoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellyksiä Hellaakosken runoihin
Hellaakosken runoihin tehtyjen sävellysten levytyksiä
  • Sarmanto, Heikki: Syksy ja muita lauluja. (sisältää: Satakieli herää, Satakieli laulaa, Satakielen ahdistus, Surviaisten tanssi, Hauen laulu, Kesäyö, Laulu). (Hi-Hat 1976)
  • Lyra All Stars & Johanna Iivanainen: Satakieli CD (sisältää: Satakieli-sarja (1–10), Hauen laulu, Viatonten valssi ja Vieretyksin) (Lyra 2006)
  • Suuri joukko muita levytyksiä[4]

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pulkkinen, Veijo: Aaro Hellaakosken Me kaksi -runoelman tekstuaalinen variaatio ja sen tulkinta. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain. Tekstuaalitieteet (erikoisnumero), 2010, nro 3, s. 6–31. Saatavissa pdf-muodossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tikkanen, Matti: Aaro Hellaakoski – runoileva maantieteilijä [Aaro Hellakoski, a poet and a geographer]. Terra, 1993, 105. vsk, nro 2, s. 67-82. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura.
  2. Kriitikko ja esseisti Kirjailijat Oulussa. Oulun kaupunginkirjasto – Maakuntakirjasto. Viitattu 13.6.2011. {[vanhentunut linkki]
  3. Fono.fi-tietokanta Viitattu 28.1.2010.
  4. Aaro Hellaakoski – bibliografia Kirjailijat Oulussa. Oulun kaupunginkirjasto – Maakuntakirjasto. Viitattu 17.10.2008. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.