Saimaa
Tätä sivua ei ole | Saimaa | |
|---|---|
 Iso-Saimaa korostettuna satelliittikuvassa |
|
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 4 400[1] km² |
| Pinnankorkeus | 75,70 m |
| Rantaviiva | 14 850[1] km |
| Suurin syvyys | 84 m |
| Keskisyvyys | 17 m |
| Tilavuus | 36 km³ |
| Laskujoki | Vuoksi |
| Saaria | 13710[1] |
Saimaa (tunnetaan myös nimellä Iso-Saimaa ja Satanen) on Suomen suurin järvi ja neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi Euroopassa.[1] Se on Vuoksen vesistön pääjärvi, jonka laskujoki Vuoksi virtaa Laatokkaan, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen Nevajokea pitkin Suomenlahteen. Saimaan rannalla sijaitsevat kaupungit ovat Lappeenranta, Imatra, Mikkeli, Savonlinna, Kitee, Varkaus ja Joensuu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Saimaan pinta-ala on noin 4 380 neliökilometriä. Saimaa muodostuu useista salmien yhdistämistä järvenselistä, joista suurimpia ovat Etelä-Saimaa (joka joskus tunnetaan myös nimellä Saimaa tai Saimaan selkä), saariston pirstoma Pihlajavesi Savonlinnan eteläpuolella, luonnonkaunis Haukivesi Savonlinnan pohjoispuolella ja aava Pyhäselkä Joensuun eteläpuolella. Muita tunnettuja Saimaan osia ovat muun muassa kirkasvetinen Puruvesi, erämainen Luonteri sekä jylhä Kolovesi. Saimaa muodostaa keskeisimmän osan itäisestä Järvi-Suomesta (ks. Suomen maisemamaakunnat).
Saimaan keskimääräinen pinnankorkeus on 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin mitattu syvyys on 84 metriä Yövedellä Käenniemenselässä Suuren Riuttasaaren ja Pienen Riuttasaaren eteläpuolella. Suurimman osan vesistään Saimaa saa Pielisen reitiltä Pielisjoesta, joka laskee Saimaan tasolle Pyhäselällä Joensuussa. Toinen pohjoisista reiteistä Kallaveden reitti purkaa vetensä Saimaan tasolle Soisalon saaren länsipuolelta Leppävirran reittiä ja itäpuolelta Heinäveden reittiä pitkin. Näiden molempien reittien vedet saavuttavat Saimaan tason Haukivedellä Varkauden Huruskosken ja Heinäveden Pilpankosken jälkeen.
[muokkaa] Historia
Jääkauden jälkeen noin vuonna 6500 eaa. Saimaa muodosti Päijänteen kanssa yhtenäisen altaan, Sisä-Suomen suurjärven joka laski Kalajoen kautta Perämereen. Maankohoamisen vaikutuksesta yhteys Päijänteeseen katkesi, ja Saimaasta muodostui erillinen järvi joka mursi kaksi lasku-uomaa Kymijokeen, josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki Mäntyharjun kautta ja toinen eli Valkealan reitti Salpausselkien välissä. Lopulta syntyi noin 4 000 eaa. Vuoksi, joka korvasi edellä mainitut uomat.[2]
[muokkaa] Vesiliikenne
Saimaan kanava kulkee Lappeenrannasta Viipuriin ja Suomenlahteen. Toiset kanavat yhdistävät Saimaan toisiin itäisen Suomen järviin, muun muassa Unnukkaan, Kallaveteen, Pieliseen ja Juojärveen, muodostaen todellisen vesiteiden verkoston. Kanavia on aiemmin käytetty lähinnä puun ja muun rahtitavaran kuljettamiseen, mutta nykyisin – Saimaan kanavan vilkasta rahtialusliikennettä lukuun ottamatta – matkailijat, veneilijät ja risteilyalusten matkustajat muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän.
[muokkaa] Eläimistö
Saimaannorppa on vain Saimaalla elävä norpan äärimmäisen uhanalainen alalaji, joka eristyi muista norppapopulaatioista noin 8 000 vuotta sitten. Saimaannorppakanta on nykyisin vain noin 260 yksilöä[3]. Saimaan ja Pielisen alueen kotoperäinen järvilohi ei enää lisäänny luonnonvaraisesti.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d Saimaa. Etelä-Savon ympäristökeskus.
- ↑ T. Jussila Suomen esihistorian kronologiataulukko Mirkroliitti Oy
- ↑ Saarinen, Juhani: Saimaannorpan sukupuutto on jo "erittäin todennäköistä" HS.fi. 16.2.2009. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 4.5.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saimaa Wikimedia Commonsissa- Saimaa. Etelä-Savon ELY-keskus.
- Saimaa, nimet ja rajaukset. Etelä-Savon ELY-keskus.
- goSaimaa.com Matkailusivusto. Etelä-Karjalan Matkailu Oy
- Saimaa. Järviwiki
- Saimaa - Suomen sininen helmi YLE Elävä arkisto
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
