Pielinen

Pielinen
Pielistä Räsävaaralta
Koordinaatit	63°15′N, 29°42′E
Sijainti	Lieksa, Juuka, Nurmes, Joensuu
Pinta-ala	868 km²
Pinnankorkeus	93,7 m
Suurin syvyys	61 m
Keskisyvyys	< 10 m
Laskujoki	Pielisjoki
Virtaus	240 m³/s

Pielinen (Pielisjärvi) on Pielisen reitin keskusjärvi Vuoksen vesistössä Pohjois-Karjalassa.

Maantiede

Pielisen koko on 870 neliökilometriä, joten se on Suomen neljänneksi suurin järvi. Pituutta järvellä on 120 km ja leveyttä leveimmillään 40 km; tällä etäisyydellä vastarantaa ei näy. Pielinen on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin syvyys on 61 metriä. Pielisen vedet laskevat Pielisjokea pitkin Pyhäselkään. Järvelle ovat leimaa-antavia suuret avoselät.

Pielisen rannoilla ovat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan kunta ja Joensuu. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Koitajoki, Lieksanjoki ja sen sivuhaara Jongunjoki.

Itärannan Lieksaan kuuluva Kolin seutu on järven länsipuolella, ja sinne ainoa suora yhteys kaupungin keskustasta on kesäisin kulkeva autolautta. Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Suomen pisin yleinen jäätie, Kolin jäätie.

Kolilta järvelle avautuva maisema on kauneudestaan kuulu, yksi Suomen kansallismaisemista.

Järvessä on monia saaria, joista suurin on Paalasmaa. Monet saarista ovat suurehkoja, korkeita, samansuuntaisia metsäsaaria, joiden rannat ovat kallioisia.

Kalastoon kuuluvat mm. harvinaiset järvilohi ja nieriä.

Saaria

Autolautta MF Pielinen

Eteissaari, Hattusaari, Honkasaari (Juuka), Honkasaari (Nurmes), Iso Ristisaari, Kaitasaari, Karhusaari, Kaunissaari, Kertonsaari, Kelvänsaari, Kinahmonsaaret, Kolmassaari, Korppisaari, Koveronsaari, Kuivasaari, Kulkulsaari, Kuusisaari, Kynsisaari, Larinsaari, Laukkalansaari, Lehtosaari, Liklamo, Lokkisaari, Lörsänsaari, Läpsy, Mantina, Mustasaari, Palosaari, Paalasmaa, Patvisaaret, Pieni Ristisaari, Porosaari, Pyysaari, Pääsaari, Rekisaari, Retusaari, Romonsaaret, Rääkky, Satjanko, Sipolansaari, Toinensaari, Turakka, Uramonsaari, Varpo.

Pielisellä on yli aarin kokoisia saaria kokonaisuudessaan 1259 kpl.

Pielinen taiteessa

• Eero Järnefeltin tunnetuimpia maalauksia on Syysmaisema Pielisjärveltä (1899), josta on tehty myös postimerkki

Pielinen Kolilta nähtynä

Lähteet

• Lasse Lovén (toim.): Kolin geologia
• Turunen, Heikki ja Turunen, Reino: Pielisen kirja. 1997. WSOY. ISBN 951-0-22304-2.

Katso myös

• Luettelo Suomen järvistä