Nurmes
Wikipedia
| Nurmes | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.nurmes.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Itä-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta | ||||
| Seutukunta | Pielisen seutukunta | ||||
| Perustamisvuosi | 1810 | ||||
| Kuntaliitokset | Nurmeksen mlk (1973) | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
1 854,66[1] km² 1 601,04 km² 253,62 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
8 791[2] (31.3.2008) 5,5 as/km² |
||||
| Kunnallisvero | 19,50 % (2008) | ||||
| Kunnanjohtaja | Pertti Vainionpää | ||||
Nurmes on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungin väkiluku on 8 791 ja pinta-ala 1 854,66 neliökilometriä, josta 253,62 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys kaupungissa on 5,5 asukasta neliökilometriä kohden. Nykyinen Nurmeksen kaupunki käsittää entisen Nurmeksen kauppalan ja siihen liitetyn Nurmeksen maalaiskunnan.
Nurmeksen naapurikunnat ovat Juuka, Kuhmo, Lieksa, Rautavaara, Sotkamo ja Valtimo.
Nurmeksella on kaksi keskustaa, Porokylä ja Nurmes eli entinen kauppala. Näiden välissä on kirkkoharju. Suurimmaksi osaksi Nurmeksen kaupunki on haja-asutusaluetta. Porokylä sai nimensä 20. heinäkuuta 1891 sattuneen suurpalon seurauksena: silloin iso osa silloista kirkonkylää niin sanotusti paloi poroksi. Nimellä ei ole mitään tekemistä eläimen poro kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Nurmes mainittiin asutuspaikkana asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1556. Alueella on ollut asutusta arvion mukaan aikaisimmillaan toisen vuosituhannen ennen ajanlaskun alkua alussa. Kun alue siirtyi 1600-luvun alussa Ruotsille, alueen karjalaiset muuttivat Venäjälle. Nurmekseen muutti tämän jälkeen Savosta ja Kainuusta nopeaan tahtiin uusia asukkaita.
[muokkaa] Itsenäiseksi pitäjäksi
Nurmes oli pitkään Pielisjärven seurakunnan kappeli. Nurmekseen kuului tällöin nykyisin itsenäiset kunnat Rautavaara ja Valtimo sekä osia Juuasta ja Kuhmosta. Nurmeksen pitäjä itsenäistyi vuonna 1810 ja sai nykyiset rajansa vuonna 1910 Valtimon erotessa itsenäiseksi kunnaksi.
[muokkaa] Kauppala perustetaan
Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876.[3] Kauppala rakennettiin lähes asumattomalle harjulle lähelle kirkonkylää. Kauppalan asemakaavan suunnitteli Julius Basilier. Asemakaavassa erityistä huomiota kiinnitettiin paloturvallisuuteen, mikä toteutettiin säännöllisellä ja väljällä rakentamisella. [3]
Johtuen kauppalan pienestä pinta-alasta sen väkiluku ei ollut koskaan suuri. Vuonna 1972 eli ennen maalaiskunnan liittämistä Nurmeksen kauppalaan asukasluku oli 2 652. Kauppalan tärkeimmät elinkeinot olivat teollisuus ja palvelut. Lisäksi kunnan asukaista moni oli opettaja tai muu virkamies, minkä johdosta kauppalasta käytettiin nimitystä "herrojen kauppala".
Ennen kuntaliitosta kauppalan poliittinen rakenne oli hyvin oikeistolainen. 1930-luvulla kunnallisvaaleissa eniten kannatusta sai isänmaallinen kansanliike. Sodan jälkeen suosituimmat puolueet olivat liberaalinen kansanpuolue sekä kokoomus. Sen sijaan SKDL ei saanut koskaan yhtään valtuutettua kauppalan valtuustoon ennen maalaiskunnan liittämistä.
Kun maalaiskunta liitettiin kauppalaan, suurimpia puolueita Nurmeksessa ovat olleet siitä lähtien keskusta ja SDP.
[muokkaa] Kaupungiksi
Vuoden 1973 alussa Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan. Ennen kuntaliitosta kauppalan ja maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta. Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli kauppalan vaakuna.
Nurmeksen väkiluku nousi 1600-luvulta tasaisesti 1960-luvulle saakka. Nurmeksessa oli noin 1 700 asukasta 1700-luvun puolivälissä, noin 5 000 1800-luvun alussa ja 14 990 vuonna 1960 – Nurmeksen suurin asukasmäärä saavutettiin tuolloin.
[muokkaa] Kyliä
Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Kuikka, Kuohatti, Kynsiniemi, Lipinlahti, Mujejärvi, Nurmes, Palojärvi, Petäiskylä, Porokylä, Porosaari, Salmi, Saramo, Savikylä, Särkivaara, Ylikylä, Kuokanvaara, Kohtavaara, Egyptinkorpi ja Tolkee JA SALMENKYLÄ
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Bomban karjalaiskylä ja Bomban talo
- Jurttivaara, hiihtokeskus ja näköalapaikka, Höljäkkä
- Kohtavaara, näköalapaikka, Lipinlahti
- Konnanvaara, näköalapaikka, Höljäkkä
- Mujejärven retkeilyalue
- Peurajärven kalastusalue
- P.J. Hannikaisen muistomerkki, keskusta
- Pyssyvaaran näkötorni, Lipinlahti
- Puu-Nurmes Nurmeksen keskustassa
- Raesärkät, luonnonsuojelualue Länsi-Nurmeksessa
- Saramojoen, melontareitti ja kalastusalue
- Saramon Jotos, retkeilyreitti
- Suojärven luonnonsuojelualue ja lintutorni Saramolla.
- Vinkerlahden lintutorni, Nurmeksen keskusta
- Nurmeksen museo
- Nurmeksen kirjasto
- Nurmeksen kirkko (Suomen 5. suurin)
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
[muokkaa] Kuntayhteistyö
Nurmes ja Lieksa ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.[4]
Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. [5]
[muokkaa] Tunnettuja nurmeslaisia
- Karl Johan Mikael Collan, ministeri
- P. J. Hannikainen, säveltäjä (s. 1854, Nurmes – k. 1924, Helsinki)
- Jani Hartikainen, jalkapalloilija
- Oiva Huttunen, ministeri
- Seppo Huunonen, elokuva- ja teatteriohjaaja
- Olga Koskikallio, näyttelijä (mm. Salatut elämät)
- Ilkka Laitinen, EU:n rajaturvallisuusviraston päällikkö
- Kerttu Mustonen, sanoittaja
- Pertti Pakarinen, lääkäri, kirjailija, "stressitohtori"
- Urho Peltonen, keihäänheittäjä ja olympiamitalisti
- Matti Pulkkinen, kirjailija
- Juho Reijonen, pappi ja kirjailija
- Tyko Sallinen, taidemaalari
- Sam Sihvo, säveltäjä, sanoittaja ja jääkärivänrikki
- Tarja Smura, Miss Suomi 1993
- Olli Tiainen, Suomen sodan (1808–1809) maineikas sissipäällikkö (s. 1770 Nurmes – k. 1833 Nurmes
- Veikko Tiitinen, näyttelijä
- Esa Timonen, entinen maaherra, ministeri ja kansanedustaja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
- ↑ 3,0 3,1 Nurmeksen kunta – historia
- ↑ Karjalainen 28.11.2006
- ↑ Nurmeksen kaupunginvaltuusto pöytäkirja 30.08.2007
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Saloheimo, Veijo: Nurmeksen historia (Savon Sanomain kirjapaino Oy, 1953)
- Elsinen, Pertti (toim.): Nurmeksen kunnallishallinto 1865-1972 (Länsi-Savo Oy, 1984)
| Eno - Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Pyhäselkä - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo |
| Entiset kunnat Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä |
| Eno - Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Iisalmi - Ilomantsi - Joensuu - Joroinen - Juankoski - Juuka - Juva - Kaavi - Kangasniemi - Karttula - Keitele - Kerimäki - Kesälahti - Kitee - Kiuruvesi - Kontiolahti - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Lieksa - Liperi - Maaninka - Mikkeli - Mäntyharju - Nilsiä - Nurmes - Outokumpu - Pertunmaa - Pieksämäki - Pielavesi - Polvijärvi - Punkaharju - Puumala - Pyhäselkä - Rantasalmi - Rautalampi - Rautavaara - Ristiina - Rääkkylä - Savonlinna - Savonranta - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Sulkava - Suonenjoki - Tervo - Tohmajärvi - Tuusniemi - Valtimo - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |

