Nurmes

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nurmes on myös saari Rauman saaristossa.
Nurmes
Nurmes.vaakuna.svg Nurmes.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nurmes.fi
Sijainti 63°32′40″N, 029°08′00″EKoordinaatit: 63°32′40″N, 029°08′00″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Pielisen seutukunta
Perustettu 1810
– kaupungiksi 1973
Kuntaliitokset Nurmeksen mlk (1973)
Kokonaispinta-ala 1 854,79 km²
51:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 601,08 km²
– sisävesi 253,71 km²
Väkiluku 8 191
127:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 5,12 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,6 %
– 15–64-v. 59,6 %
– yli 64-v. 27,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,50 %
147:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Asko Saatsi (vs.)
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD

17
10
5
2
1

Nurmes on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungin väkiluku on 8 191 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 854,79 km2, josta 253,71 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,12 asukasta/km2. Nykyinen Nurmeksen kaupunki käsittää entisen Nurmeksen kauppalan ja siihen liitetyn Nurmeksen maalaiskunnan.

Nurmeksen naapurikunnat ovat Juuka, Kuhmo, Lieksa, Rautavaara, Sotkamo ja Valtimo.

Nurmeksella on kaksi keskustaa, Porokylä ja Nurmes eli entinen kauppala. Taajamat halkoo kantatie 75. Suurimmaksi osaksi Nurmeksen kaupunki on haja-asutusaluetta. Porokylä sai nimensä 20. heinäkuuta 1891 sattuneen suurpalon seurauksena: silloin iso osa silloista kirkonkylää niin sanotusti paloi poroksi. Nimellä ei ole mitään tekemistä eläimen poro kanssa.

Nurmeksessa järjestetään joulun alla paljon musiikillista toimintaa, kuten erilaisia konsertteja ja tapahtumia. Sen vuoksi Nurmes on julistautunut Suomen ja Euroopan viralliseksi joululaulukaupungiksi.lähde?

Puolustusvoimat toimii Nurmeksessa Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueen kautta. Myös Sotinpuron varastoalue, osa Itä-Suomen Huoltorykmenttiä, sijaitsee kaupungin alueella Rautavaaran rajan tuntumassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaislöydöt osoittavat, että ihminen on liikkunut Nurmeksessa ainakin neljä vuosituhatta. Sen ajan ihmiset kalastelivat Pielisen rannoilla, jotka olivat 3-4 metriä nykyistä järvenpintaa ylempänä. Myöhemmin alue jäi lappalaisille, kuten joukko heihin viittaavia paikannimiä osoittaa: Jurtti, Kurtsunpuro ja Kujanki.[6]

Nurmes mainittiin asutuspaikkana asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1556. Nurmeksessa ilmoitettiin asuvan viitisenkymmentä ”ryssää” eli ortodoksikarjalaista. Alue kuului Käkisalmen läänin mukana Venäjän valtakuntaan. Alueen siirryttyä 1600-luvun alussa Ruotsille, karjalaiset muuttivat Venäjälle ja Nurmekseen muutti Savosta ja Kainuusta tulleita luterilaisia.

Vuonna 1638 perustettiin Pielisjärven luterilainen seurakunta ja sen ensimmäinen kirkko rakennettiin. Emäkirkko siirrettiin kuitenkin Lieksaan ja Nurmeksen kirkko jäi kappeliksi ensimmäisenä pappinaan Lauritsa Laurinpoika Hallitius. Vuosina 1656–1657 hän johti ruptuurisodassa talonpoikia venäläisten ja ortodoksikarjalaisten yrittäessä ryöstellä Nurmesta.

Vuonna 1652 Nurmes joutui osaksi Kajaania, Pietari Brahen alaiseksi. Tuona aikana pitäjä kehittyi ja liikenneyhteydet Kajaaniin ja Ouluun vahvistuivat. Mutta 1680-luvulla alkaneella veronvuokraajien eli arrendaattorien valtakaudella kehitys kääntyi päinvastaiseksi. Arrendaattorit, kuuluisimpana Simon Affleck eli Simo Hurtta, yrittivät alistaa talonpojat maaorjiksi. Väkeä muutti etelään ja asutus harveni. Vuonna 1697 talonpojat tekivät kapinan ja karkottivat veronvuokraajat.

Isonvihan jälkeen oli aloitettava miltei alusta. Puolet pitäjästä oli autiona. 1700-lukua värittivät voimakkaasti Stenius-kirkkoherrat. Heistä Jakob Stenius vanhempi, kansan suussa Korpi-Jaakko, opetti seurakuntalaisiaan viljelemään soita. Kaskitalous alkoi syrjäytyä ja peltomaan tarve pakotti talot hajautumaan takamaille. Pelto- ja niittyala laajeni jyrkästi vuodesta 1775 alkaen. Nurmes alkoi kehittyä karjapitäjäksi.

Tuona aikana eli kenties kuuluisin nurmekselainen, rautavaaralaissyntyinen räätälinoppipoika Olli Tiainen, joka 1808 kohosi Pielisjärven talonpoikien johtajaksi ja sissipäälliköksi heidän ryhtyessään puolustamaan kotipitäjäänsä venäläistä hyökkääjää vastaan. Neuvokkaana ja taitavana soturina hän saavutti sekä alaistensa että Savoa puolustavan eversti Sandelsin luottamuksen. Venäläiset pidettiin poissa siihen asti, kun Suomen armeija vetäytyi Ruotsin puolelle.

Porvoon valtiopäivillä 1809 edusti Karjalan ylistä kihlakuntaa toinen nurmekselainen Henrik Ullgren[7] (17621836), pitäjän luottamusmies ja esikuvallinen maanviljelijä.

Itsenäiseksi pitäjäksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmes oli pitkään Pielisjärven seurakunnan kappeli. Nurmekseen kuului tällöin nykyisin itsenäiset kunnat Rautavaara ja Valtimo sekä osia Juuasta ja Kuhmosta. Nurmeksen pitäjä itsenäistyi vuonna 1810 ja sai nykyiset rajansa vuonna 1910 Valtimon erotessa itsenäiseksi kunnaksi.

Kauppala perustetaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksen kirkko talviasussa.

Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876.[8] Kauppala rakennettiin lähes asumattomalle harjulle lähelle kirkonkylää. Kauppalan asemakaavan suunnitteli Julius Basilier. Asemakaavassa erityistä huomiota kiinnitettiin paloturvallisuuteen, mikä toteutettiin säännöllisellä ja väljällä rakentamisella.[8]

Johtuen kauppalan pienestä pinta-alasta sen väkiluku ei ollut koskaan suuri. Vuonna 1972 eli ennen maalaiskunnan liittämistä Nurmeksen kauppalaan asukasluku oli 2 652.[9] Kauppalan tärkeimmät elinkeinot olivat teollisuus ja palvelut. Lisäksi kunnan asukaista moni oli opettaja tai muu virkamies, minkä johdosta kauppalasta käytettiin nimitystä "herrojen kauppala".

Ennen kuntaliitosta kauppalan poliittinen rakenne oli hyvin oikeistolainen. 1930-luvulla kunnallisvaaleissa eniten kannatusta sai isänmaallinen kansanliike.[10] Sodan jälkeen suosituimmat puolueet olivat liberaalinen kansanpuolue sekä kokoomus. Sen sijaan SKDL ei saanut koskaan yhtään valtuutettua kauppalan valtuustoon ennen maalaiskunnan liittämistä.[11]

Kun maalaiskunta liitettiin kauppalaan, suurimpia puolueita Nurmeksessa ovat olleet siitä lähtien keskusta ja SDP.

Kaupungiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1973 alussa Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan. Ennen kuntaliitosta kauppalan ja maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta. Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli kauppalan vaakuna.

Nurmeksen väkiluku nousi 1600-luvulta tasaisesti 1960-luvulle saakka. Nurmeksessa oli noin 1 700 asukasta 1700-luvun puolivälissä, noin 5 000 1800-luvun alussa ja 14 990 vuonna 1960 – Nurmeksen suurin asukasmäärä saavutettiin tuolloin.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Nurmeksen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 550
1985
  
11 419
1990
  
10 944
1995
  
10 718
2000
  
9 781
2005
  
9 151
2010
  
8 508
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Kohtavaara, Kopras, Kuikka, Kuohatti, Kuokanvaara, Kynsiniemi, Lipinlahti, Mujejärvi, Nurmes, Palojärvi, Petäiskylä, Porokylä, Porosaari, Salmenkylä, Saramo, Savikylä, Särkivaara ja Ylikylä

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntayhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmes ja Lieksa ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.[14]

Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.[15]

Nurmes ja Valtimo ovat neuvotelleet yhdistymisestä. Nurmeksen kaupunginvaltuusto olisi hyväksynyt liitoksen 26.4.2012,[16] mutta Valtimon kunnanvaltuusto torjui sen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Pohjois-Karjalan vaalipiiri - Nurmes - Puolueiden kannatus 6.11.2012, klo 12.23. Yleisradio Oy. Viitattu 7.3.2013.
  6. Veijo Saloheimo (lähdeteksti), Mikko Savolainen, Reino Turunen: Nurmes - Nurmeksen kaupunki. , 1980. ISBN 951-99234-2-X. Suomi
  7. Biografiakeskus: Ullgren, Heikki Heikinpoika (1762–1836)
  8. a b Nurmeksen kunta – historia
  9. Elsinen (1984), s. 34
  10. Elsinen (1984), s.149
  11. Elsinen (1984), s. 150
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  13. Nurmeksen elokuvajuhlat
  14. Karjalainen 28.11.2006
  15. Nurmeksen kaupunginvaltuusto pöytäkirja 30.08.2007
  16. Nurmeksen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 26.4.2012. Viitattu 5.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
  • Saloheimo, Veijo: Nurmeksen historia (Savon Sanomain kirjapaino Oy, 1953)
  • Elsinen, Pertti (toim.): Nurmeksen kunnallishallinto 1865-1972 (Länsi-Savo Oy, 1984)
  • Veijo Saloheimo, Mikko Savolainen, Reino Turunen: Nurmes - Nurmeksen kaupunki. , 1980. ISBN 951-99234-2-X. Suomi
  • Reino Turunen: Nurmes - Nurmeksen kaupunki 1991. Kajaani 1991: , 1991. ISBN 952-90-3548-9. Suomi