Bomban talo
Bomban karjalaiskylä on karjalaista rakennus- ja ruokakulttuuria sekä perinteitä esittelevä matkailukohde Pohjois-Karjalan Nurmeksessa. Se sijaitsee Pielisen rannalla, noin kolmen kilometrin päässä Nurmeksen keskustasta. Karjalaiskylän keskus ja merkittävin nähtävyys on Bomban talo, joka on vuosina 1977–1978 matkailukohteeksi rakennettu suuri karjalaistyylinen hirsitalo. Lisäksi alueella on muun muassa kylpylähotelli ja kesäteatteri.
Karjalaiskylän nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bomban talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.JPG)
Bomban talo on kopio vuonna 1855 Jegor Bombin -nimisen miehen pojalleen Dmitri Jegorovitšille Suojärvellä rakennuttamasta talosta. Talo on rakennettu suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä pitkin sulkanurkin ilman, että on käytetty yhtään rautanaulaa tai minkäänlaisia rautaisia sideosia. Aikoinaan talossa asui Bombinien suurperhe. Dmitrin kuoltua vuonna 1915 maat jaettiin hänen viidelle pojalleen. Vuonna 1934 talo purettiin, hirret pantiin viiteen kasaan ja arvalla valittiin, mikä kasa kullekin veljekselle tuli.
Vuonna 1960 esiintyi ensi kerran julkisuudessa ajatus talon uudelleenrakentamisesta. Hankkeen ensisijaisena viejänä oli Suojärven Pitäjäseura. Seura asetti vuonna 1974 talotoimikunnan tutkimaan uudelleenrakentamisen mahdollisuuksia ja seuraavana vuonna tehtiin päätös talon rakentamisesta. Vuonna 1976 hankkeeseen tuli mukaan Karjalan Liitto, ja samalla hanke laajeni kokonaisen perinteisen karjalaiskylän rakentamiseksi. Bomban talo ja kylä valmistuivat 1. elokuuta 1978. Bomban talon suunnittelivat alkuperäisrakennuksen pohjalta Vilho Suonmaa ja Jarmo Santala.
Nykyään Bomban talossa toimii karjalaista perinneruokaa tarjoava ravintola sekä oluttupa ja kesäterassi. Talon toiminnot ovat Pohjois-Karjalan Osuuskaupan omistuksessa.
Pyhän Sergei ja Herman Valamolaisten tsasouna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suojärven pitäjäseura aloitti tsasounan rakentamisen Bomban karjalaiskylään alueen muiden rakennustöiden yhteydessä. Tsasounan esikuvana toimi luovutetulle alueelle jäänyt Ägläjärven tsasouna ja sen piirsi arkkitehti Erkki Helasvuo. Hirret, joita rakentamiseen tarvittiin kaikkiaan 1 500 metriä, saatiin lahjoituksena Ylä-Karjalan alueelta. Arkkipiispa Paavali vihki tsasounan käyttöön 17. syyskuuta 1980. Kesäkuun 28. päivänä vietetään sen nimikkojuhlaa. Margit Lintu on maalannut tsasounan ikonit. Vuonna 1991 Suojärven pitäjäseura lahjoitti tsasounan Nurmeksen ortodoksiselle seurakunnalle, joka käyttää sitä jumalanpalveluksissaan.
Kylpylähotelli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bomban kylpylähotelli valmistui Pielisen rantaan vuonna 1991. Rakennusta on laajennettu 2008 ja 2017.[1] [2][3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ PKO tekee miljoonien investoinnit Bomballe (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Bomban remontit ovat viivästyneet - kylpylä avautuu vasta kesäkuussa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Bomban kylpylä rakentuu Kolin kokemusten päälle karjalainen.fi. Arkistoitu 22.1.2018. Viitattu 21.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bomban karjalaiskylän ja kylpylän kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/bomba.shtml