Johan August Sandels

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sotamarsalkka Johan August Sandels.

Johan August Sandels (31. elokuuta 1764 Tukholma Ruotsi22. tammikuuta 1831 Tukholma) oli ruotsalainen sotamarsalkka ja kreivi sekä valtionhoitaja Norjassa.[1] Häntä pidetään etevimpänä Suomen sotaan osallistuneista Ruotsin armeijan upseereista Döbelnin ohella.[2] Sodan jälkeen hän jatkoi uraansa Ruotsissa, jossa hän loi loistavan sotilasuran osallistumalla Saksan sotaan vuonna 1813 ja Norjan sotaan vuonna 1814.[3]

Sandels Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sandels oli mukana sodassa Venäjää vastaan vuosina 1788–1790, minkä jälkeen hänet ylennettiin everstiksi. Hän toimi Savon jääkärirykmentin komentajana vuodesta 1803. Suomen sodassa huhtikuussa 1808 nimitettynä viidennen prikaatin komentajaksi hän valtasi Kuopion ja karkotti viholliset melkein koko Savosta. Jouduttuaan väistymään ylivoiman tieltä hän puolustautui Toivalassa yli kolme kuukautta, voitti peräytymismatkalla venäläiset Koljonvirralla lokakuussa ja yhtyi sitten pääarmeijaan.

Koljonvirran taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmen pohjoispuolella käyty Koljonvirran taistelu sodan loppuvaiheessa nosti Sandelsin maineeseen etevänä johtajana. Aselepo oli solmittu ja Sandelsin joukot olivat majoittautuneena Partalan ja Valkeaisten kylissä, kun venäläisten hyökkäys Koljonvirran itäpuolelta alkoi. Sandels veti tiedustelujoukkonsa joen länsipuolelle ja onnistui tuhoamaan osan siltaa, joka vaikeutti venäläisten etenemistä. Venäläisten joukkoja johti Nikolai Tutškov, ja joukot käsittivät noin 8 000 miestä, kun he ryhmittyivät joen länsipuolelle. Heitä vastassa oli Sandelsin komentamat 1 800 miestä. Taistelun kuluessa Ruotsi menetti 300 miestä, mutta venäläiset joutuivat pakosalle Koljonvirtaan ja he menettivät 1 000 miestä kaatuneina ja sotavankeina.

Suomen sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Sandels otti osaa sotaan Napoleonia vastaan. Hän toimi myös Ruotsin Pommerin kenraalikuvernöörinä 1812–1815 sekä Norjan käskynhaltijana vuosina 1818–1827.

Sandelsin jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Ludvig Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa Sandelsin rohkeana sankarina, mutta myös hyvän ruoan ja juoman intohimoisena ystävänä, jonka on vaikea nousta päivällispöydästä taistelun keskelläkin.

Rantsilan keskustassa sijaitsee Sandelsin kunniaksi pystytetty muistomerkki, joka on maailman ainoa Sandelsia esittävä ratsastajapatsas.[4]. Savossa Sandelsin muistoa käytetään kaupallisiin tarkoituksiin: Siilinjärven keskustassa toimii Hotelli Sandels, ja hänen mukaansa on nimetty iisalmelaisen Olvi-panimon Sandels-olut. Lisäksi Iisalmen Koljonvirralla järjestettävä Sandels Rock -tapahtuma on saanut nimensä häneltä.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sauri 2002: 55–56.
  2. Sauri 2002: 55. (teoksessa venäläisen nimeltä mainitsemattoman historijoitsijan arvio vuodelta 1840.)
  3. Sauri 2002: 56.
  4. Rantsilan kulttuuri

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.