Kuohattijärvi
| Kuohattijärvi (04.478.1.015) | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Nurmes |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Miihkelinjoki |
| Järvinumero | 04.478.1.015 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 161,9 m |
| Rantaviiva | 29,22 km |
| Pinta-ala | 10,8 km² [1] |
| Tilavuus | 0,0606 km³ |
| Keskisyvyys | 5,6 m |
| Suurin syvyys | 18 m |
 Kuohattijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuohattijärvi on Nurmeksen itäosassa sijaitseva kahdeksan kilometrin pituinen ja kahden kilometrin levyinen järvi. Se kuuluu Saramojoen vesistöalueeseen, sen Kuohatinjoen reittiin, jonka latvajärvi se on. Järvi laskee Miihkelinjokea ja Kuohattijokea pitkin Saramojokeen.
Kuohattijärvi on melko kirkasvetinen ja karuhko, keskikokoinen järvi. Kuohattijärven pinta-ala on 10,8 km², tilavuus 0,06 km³, suurin syvyys 18 metriä ja keskisyvyys 5,6 metriä.[1] Valuma-alueen pinta-ala on 54,5 km². Kuohattijärven veden keskimääräinen viipymä on neljä vuotta.
Kalasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuohattijärvestä on ennen saatu merkittävästi muikkua, mutta 1960-luvun jälkeen sen kanta on taantunut ja nuottakalastus tyrehtynyt. Järveen on istutettu siikaa. Muita merkittäviä saaliskaloja ovat ahven, särki, kiiski ja kuha.
Kuohattijärven veden tila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuohattijärven veden laatu luokitellaan hyväksi. Sen vesi on melko humuspitoista ja lievästi hapanta. Järvi on rehevöitynyt suo- ja metsäojitusten seurauksena, kun eloperäistä ainesta on kertynyt järven pohjalle. Metsätalous on Kuohattijärven merkittävin fosforikuormittaja. Luonnontilainen Kuohattijärvi on ollut alun perin hyvin karu järviekosysteemi.
Järven tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järveä on tutkittu monissa tutkimuksissa ja sitä tutki Ympäristökeskus eräänä Vuoksen vesistön kohdejärvistä v. 2001-2004. Järvi kuuluu Eurowaternet-seurantaverkkoon kuormitettuna järvenä. Järven tutkimus on selvittänyt merkittävästi metsätalouden vaikutuksia vesiluontoon, koska järven rannoilla ei ole erityisemmin asutusta ja maatalouskuormitusta.
Järven valuma-alueen kunnostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuohattijärvi-hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vetämänä vuosina 1996–1997. Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat metsätalouden hajakuormituksen pienentäminen sekä kalataloudelliset kunnostustyöt. Hajakuormituksen vähentämiseksi metsäojitusalueiden laskuojiin rakennettiin lähes 100 pintavalutuskenttää ja ojakatkosta. Tehtyjen tutkimusten mukaan menetelmillä pystytään pidättämään ainevirtaamista lähes kolmannes. Kuohattijärveen laskevia puroja kunnostettiin vuonna 1997 ja eräitä purokunnostuskohteita täydennettiin syksyllä 1998. Kunnostusmenetelminä oli purouomien täyttö sekä veden johtaminen alkuperäiseen uomaan. Kunnostettuja purokohteita oli 30 ja niiden kokonaispituus oli 3 000 m.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuohattijärvi Järviwikissä Viitattu 6.5.2014
- Tossavainen, Taisto: Nurmeksen Kuohattijärven vesiensuojeluopas. Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus. 1996
- Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus. Pohjois-Karjalan vesistökunnostukset (Arkistoitu – Internet Archive)