Rääkkylä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rääkkylä
Rääkkylä.vaakuna.svg Rääkkylä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.raakkyla.fi
Sijainti 62°18′45″N, 029°37′25″EKoordinaatit: 62°18′45″N, 029°37′25″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Perustettu 1874
Kokonaispinta-ala 699,68 km²
170:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 427,67 km²
– sisävesi 272,01 km²
Väkiluku 2 468
253:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 5,77 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,8 %
– 15–64-v. 58,8 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,7 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Teemu Kejonen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • KD
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Kok.

9
4
2
2
2
1
1

Rääkkylä on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 468 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 699,68 km2, josta 272,01 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,77 asukasta/km2. Rääkkylä on saaristo-osakunta. Rääkkylän naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee, Liperi, Savonlinna ja Tohmajärvi.

Rääkkylässä sijaitsee vuonna 1851 valmistunut puukirkko, joka on yksi Suomen suurimpia, sekä Suomen suurin patoamalla kuivattu paikka, Oravilahden kuivatusalue.

Tunnettu Rääkkylässä syntynyt henkilö on taiteilija Esa Pakarinen (1911–1989). Rääkkylästä on lähtöisin myös kansanmusiikkiyhtye Värttinä. Rääkkylä tunnetaan myös Kihaus-kansanmusiikkitapahtumasta.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kaudella 2009–2012 valtuuston muodostivat Keskusta (9), Vasemmistoliitto (4), Kristillisdemokraatit (2), SDP (2), Perussuomalaiset (2), Vihreä liitto (1) ja Kokoomus (1).

Rääkkylän kunnanjohtajaksi kesällä 2013 valittu Teemu Eronen irtisanoutui tehtävästä toukokuussa 2014. Häntä ennen tehtävää hoiti 1.9.2008 alkaen yhteiskuntatieteiden maisteri Yrjö Eronen.[6] Hänet oli valittu määräaikaiseksi (31.12.2008 asti) kunnanjohtajaksi 24. tammikuuta 2007.[7] Edellinen kunnanjohtaja Markku Lappalainen siirtyi Ilomantsin kunnanjohtajaksi. Hänen edeltäjiään olivat Ilpo Jorasmaa ja Ilkka Simanainen.

Loppuvuodesta 2010 nousi otsikoihin ns. "Rääkkylän malli", kun kunta päätti irtautua neljän kunnan Helli-liikelaitoksesta ja ostaa lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiseltä Attendo MedOne Oy:lta.[8] Kunta ei kilpailuttanut hanketta, koska sen mukaan muita alan yrittäjiä ei ollut tarjolla.[9] Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt takaisin Rääkkylän kunnalle 1.5.2011 lähtien ja kunta tuottaa palvelut yhteistyössä Attendo MedOnen kanssa. Yhteistyöstä tehtiin väliaikainen sopimus. Vuoden 2012 alkupuolella Markkinaoikeus määräsi Rääkkylää uhkasakon uhalla kilpailuttamaan SOTE-palvelunsa, jonka se teki saman vuoden syksyllä. Vain Attendo MedOne vastasi määräajassa tarjouskilpailuun ja Rääkkylä jatkaa yhteistyötä tämän kanssa vakituisella sopimuksella.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenteeltaan Rääkkylä on perinteisesti maatalousvaltainen pitäjä, jossa on myös pk-teollisuutta. Palveluammatit työllistävät 46,6, alkutuotanto 31,8 ja jalostus 15,4 prosenttia työvoimasta. Työttömyys on korkea, noin 14 prosenttia.[10]

Rääkkylän kunta on ollut viime vuodet kriisikuntana. Kuntaliitosneuvotteluiden ja PARAS-hankkeen myötä muodostetun Helli-liikelaitoksen myötä talouspaineet eivät ole helpottaneet tilannetta.

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän kunta ja Kiteen kaupunki käynnistivät kuntaliitosselvityksen syksyllä 2007. Tavoitteena oli kuntaliitos 1. tammikuuta 2009 lukien.[11] 25. maaliskuuta 2008 Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Kiteen kaupunginvaltuusto samana päivänä. Tämän jälkeen kuntaliitoksia ei ole nostettu ainakaan julkisesti esille, vaikka niistä on ministeriöiden, maakuntaelimien ja eri poliittisten järjestöjen tahoilta esitettykin erilaisia vaihtoehtoja. Rääkkylä on vielä tässä tilanteessa päättänyt pysyä itsenäisenä kuntana.[12]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rääkkylän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 063
1985
  
3 879
1990
  
3 556
1995
  
3 364
2000
  
3 175
2005
  
2 838
2010
  
2 554
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kolmasosa kunnan pinta-alasta on vesistöä. Ennen Kivisalmen ja Ihalansalmen siltojen rakentamista se oli luokiteltu saaristokunnaksi. Suurin osa Rääkkylän alueen vesistöistä kuuluu Oriveteen, mutta sen alueella on myös Iso- ja Pieni Onkamojärvi osittain sekä lukuisia lampia. Jääkaudella alueelle on syntynyt lukuisia harjumuodostumia ja järviä halkovia niemiä, kuten Vuoniemi-Kirkkovuori, Jaama ja Vihi. Lukuisten kosteikkojen, kuten soiden ja matalien järvenlahtien, ansiosta Rääkkylä on tärkeä lintujen pesimäalue, minkä ansiosta alan harrastajat ovat rakentaneet sinne useita lintutorneja. Ihminen on muokannut alueen luontoa muun muassa metsiä hakkaamalla, soita ojittamalla, peltoa kuivattamalla ja järviä laskemalla. Maasta on otettu muun muassa soraa, täytemaata sekä savea tiilenvalantaa varten. Kaivostoimintaa Rääkkylässä ei ole, vaikka sieltä tehdyn Kivisalmen siirtolohkarelöydön perusteella pystyttiin määrittämään Outokummun kupariesiintymän paikka.selvennä Vanhoja ikimetsiä ei juuri ole säilynyt, sillä kaskiviljely oli alueella hyvin yleistä, ja jatkui aina 1800-luvulle saakka. Siitä on perintönä paikannimistöä (Rasivaara). Rääkkylän eläinlajistoon on äskettäin palannut karhu. Muista suurpedoista myös suden arvellaan ajoittain vierailevan kunnan alueella. Vesistöissä voi vielä tavata muutaman uhanalaisen saimaannorpan, mutta kannan ei arvella enää olevan lisääntymiskelpoisen.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylä on tunnettu Kihaus Folk -kansanmusiikkitapahtumasta. Kunnassa toimii myös vireä harrastajateatteri Riäkkyteatteri.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän kirkko
Rääkkylän kirkko, sankarihaudat kesällä 2012.
Uskonto Koti Isänmaa 1939 - 1945
Kuvanveistäjä Teuvo Kotilainen

Kirkonkylän puukirkko, Voiniemen hovin suuri kivinavetta 1850-luvulta Varpasalon saarella (edelliset suunnitteli E.B.Lohrmann), Vanhan meijerin alue Paksuniemessä, Kivikautiset asuinalueet Jaamalla ja Vihissä, Liperin ja Rääkkylän yhdistävä Arvinsalmen lossi, Vuoniemi ja Kirkkovuori.

Esa Pakarisen muistomerkki on taiteilija Kauko Kortelaisen suunnittelema reliefi.

Rääkkylässä on mainiot mahdollisuudet lintujen tarkkailuun Jouhtenuslammen, Kiesjärven, Ruokosalmen sekä erityisesti Vuoniemen kärjessä, jossa on lähes 20 metrin korkea lintutorni Eihveli.

Oravisalon Pässinniemen alueella voi tutustua II maailmansodan aikaisiin Salpalinjan rakenteisiin.

Oravisalon Kivisalmessa on silta, jonka alitse pienveneet voivat liikennöidä SavonlinnaJoensuu-välillä. Sillan vieressä on levähdyspaikka autoilijoille ja pienvenelaituri kanavan varrella. Juhannustanssit tanssitaan Kivisalmen tanssilavalla, joka sijaitsee levähdyspaikan vastapäätä, kanavan toisella rannalla.

Kivisalmesta löydettiin kanavatöiden aikana kuparikivilöydös, joka johti Outokummun kuparikaivoksen perustamiseen. Löydös tuli esiin 1908, jolloin ruopattiin Kivisalmen laivaväylää, ja ruoppaustöiden yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivi. Kivestä lähettiin näyte Helsinkiin Geologiselle toimistolle, joka arvioi näytteen sisältävät runsaasti kuparia. Aluksi kuparimalmiota etsittiin Rääkkylän ympäristöstä, mutta lopulta tutkimukset johtivat Outokummun alueelle. Geologinen toimisto antoi tutkimustyön johdon vuori-insinööri Otto Trüstedtille, joka päätteli, että Kivisalmen lohkare oli jääkauden irrottama kivi varsinaisesta malmiosta. Muistomerkki löydöksestä on Kivisalmen tanssilavan pysäköintipaikalla.

Kivisalmen tanssilava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivisalmen lavan rakensivat Oravisalon Koiton ja Rääkkylän Kisa-Veikkojen talkoolaiset vuonna 1958. Mutterin muotoisen lavan katon alla tanssittiin ja nautittiin virvokkeita puffetista. Neljä vuotta myöhemmin lavan viereen nousi kahvio- ja huoltorakennus. 1960-luvulla kaikki valtakunnan nimekkäimmät artistit nähtiin Kivisalmessa. Vuosien saatossa tanssijoita kerääntyi paikalle huippuiltoina jopa yli 1500.

Vuonna 1993 ensi-iltansa saanut Markku Pölösen ohjaaman Onnenmaa-elokuvan tanssilavakohtaus kuvattiin Kivisalmen lavalla.

Punamultamaali koristaa edelleen molempia rakennuksia. Lava sai päänsä suojaksi uudet huovat kesällä 2009. Tanssijoiden kehuma loistavan liukas, koivupuinen lattia kutsuu tanssin taitajia lähempää ja kauempaa. Orivesi liplattaa lavan rannassa laivojen ja veneiden ohittaessa lavakaunokaisen pusikon takaa. Kesästä 2010 tansseja on järjestänyt lavan eloa uudelleen henkiin herättäen Oravisalon Koitolta lavan vuokrannut Karelia Mix Oy.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkyläläisiä urheiluseuroja ovat Rääkkylän Kipinä, nuoriso- ja urheiluseura Sisu, Rääkkylän Kisa-Veikot, Oravisalon Urheilijat ja Niemisen Urheilijat.

Kirkonkylässä on keilahalli, jossa on kaksi rataa.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]