Rääkkylä

Rääkkylä
vaakuna	sijainti
www.raakkyla.fi
Sijainti	62°18′45″N, 29°37′25″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Keski-Karjalan seutukunta
Perustettu	1874
Kokonaispinta-ala	699,68 km² 170:nneksi suurin 2013
– maa	427,67 km²
– sisävesi	272,01 km²
Väkiluku	2 491 253:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	5,82 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	11,8 %
– 15–64-v.	60,6 %
– yli 64-v.	27,6 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	96,6 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	3,3 %
Kunnallisvero	21,00 % 20:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Yrjö Eronen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • KD  • SDP  • PS  • Vihr.  • Kok.	9 4 2 2 2 1 1

Rääkkylä on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 491 ihmistä, ja sen pinta-ala on 699,68 km², josta 272,01 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,82 asukasta/km². Rääkkylä on saaristo-osakunta. Rääkkylän naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee, Liperi, Savonlinna ja Tohmajärvi.

Rääkkylässä sijaitsee vuonna 1851 valmistunut puukirkko, joka on yksi Suomen suurimpia, sekä Suomen suurin patoamalla kuivattu paikka, Oravilahden kuivatusalue.

Tunnettu Rääkkylässä syntynyt henkilö on taiteilija Esa Pakarinen (1911–1989). Rääkkylästä on lähtöisin myös kansanmusiikkiyhtye Värttinä. Rääkkylä tunnetaan myös Kihaus-kansanmusiikkitapahtumasta.

Politiikka

Rääkkylän kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kaudella 2009–2012 valtuuston muodostivat Keskusta (9), Vasemmistoliitto (4), Kristillisdemokraatit (2), SDP (2), Perussuomalaiset (2), Vihreä liitto (1) ja Kokoomus (1).

Rääkkylän kunnanjohtajaksi valittiin 1.9.2008 yhteiskuntatieteiden maisteri Yrjö Eronen. Hänet oli valittu määräaikaiseksi (31.12.2008 asti) kunnanjohtajaksi 24. tammikuuta 2007. Edellinen kunnanjohtaja Markku Lappalainen siirtyi Ilomantsin kunnanjohtajaksi. Hänen edeltäjiään olivat Ilpo Jorasmaa ja Ilkka Simanainen.

Loppuvuodesta 2010 nousi otsikoihin ns. "Rääkkylän malli", kun kunta päätti irtautua neljän kunnan Helli-liikelaitoksesta ja ostaa lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiseltä Attendo MedOne Oy:lta. Kunta ei kilpailuttanut hanketta, koska sen mukaan muita alan yrittäjiä ei ollut tarjolla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt takaisin Rääkkylän kunnalle 1.5.2011 lähtien ja kunta tuottaa palvelut yhteistyössä Attendo MedOnen kanssa. Yhteistyöstä tehtiin väliaikainen sopimus. Vuoden 2012 alkupuolella Markkinaoikeus määräsi Rääkkylää uhkasakon uhalla kilpailuttamaan SOTE-palvelunsa, jonka se teki saman vuoden syksyllä. Vain Attendo MedOne vastasi määräajassa tarjouskilpailuun ja Rääkkylä jatkaa yhteistyötä tämän kanssa vakituisella sopimuksella.

Talous

Elinkeinorakenteeltaan Rääkkylä on perinteisesti maatalousvaltainen pitäjä, jossa on myös pk-teollisuutta. Palveluammatit työllistävät 46,6, alkutuotanto 31,8 ja jalostus 15,4 prosenttia työvoimasta. Työttömyys on korkea, noin 14 prosenttia.

Rääkkylän kunta on ollut viime vuodet kriisikuntana. Kuntaliitosneuvotteluiden ja PARAS-hankkeen myötä muodostetun Helli-liikelaitoksen myötä talouspaineet eivät ole helpottaneet tilannetta.

Kuntaliitossuunnitelmat

Rääkkylän kunta ja Kiteen kaupunki käynnistivät kuntaliitosselvityksen syksyllä 2007. Tavoitteena oli kuntaliitos 1. tammikuuta 2009 lukien. 25. maaliskuuta 2008 Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Kiteen kaupunginvaltuusto samana päivänä. Tämän jälkeen kuntaliitoksia ei ole nostettu ainakaan julkisesti esille, vaikka niistä on ministeriöiden, maakuntaelimien ja eri poliittisten järjestöjen tahoilta esitettykin erilaisia vaihtoehtoja. Rääkkylä on vielä tässä tilanteessa päättänyt pysyä itsenäisenä kuntana.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rääkkylän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			4 063
1985			3 879
1990			3 556
1995			3 364
2000			3 175
2005			2 838
2010			2 554
Lähde: Tilastokeskus.

Luonto

Lähes kolmasosa kunnan pinta-alasta on vesistöä. Ennen Kivisalmen ja Ihalansalmen siltojen rakentamista se oli luokiteltu saaristokunnaksi. Suurin osa Rääkkylän alueen vesistöistä kuuluu Oriveteen, mutta sen alueella on myös Iso- ja Pieni Onkamojärvi osittain sekä lukuisia lampia. Jääkaudella alueelle on syntynyt lukuisia harjumuodostumia ja järviä halkovia niemiä, kuten Vuoniemi-Kirkkovuori, Jaama ja Vihi. Lukuisten kosteikkojen, kuten soiden ja matalien järvenlahtien, ansiosta Rääkkylä on tärkeä lintujen pesimäalue, minkä ansiosta alan harrastajat ovat rakentaneet sinne useita lintutorneja. Ihminen on muokannut alueen luontoa muun muassa metsiä hakkaamalla, soita ojittamalla, peltoa kuivattamalla ja järviä laskemalla. Maasta on otettu muun muassa soraa, täytemaata sekä savea tiilenvalantaa varten. Kaivostoimintaa Rääkkylässä ei ole, vaikka sieltä tehdyn Kivisalmen siirtolohkarelöydön perusteella pystyttiin määrittämään Outokummun kupariesiintymän paikka. Vanhoja ikimetsiä ei juuri ole säilynyt, sillä kaskiviljely oli alueella hyvin yleistä, ja jatkui aina 1800-luvulle saakka. Siitä on perintönä paikannimistöä (Rasivaara). Rääkkylän eläinlajistoon on äskettäin palannut karhu. Muista suurpedoista myös suden arvellaan ajoittain vierailevan kunnan alueella. Vesistöissä voi vielä tavata muutaman uhanalaisen saimaannorpan, mutta kannan ei arvella enää olevan lisääntymiskelpoisen.

Kulttuuri

Rääkkylä on tunnettu Kihaus Folk -kansanmusiikkitapahtumasta. Kunnassa toimii myös vireä harrastajateatteri Riäkkyteatteri.

Nähtävyyksiä

Rääkkylän kirkko

Rääkkylän kirkko, sankarihaudat kesällä 2012.
Uskonto Koti Isänmaa 1939 - 1945
Kuvanveistäjä Teuvo Kotilainen

Kirkonkylän puukirkko, Voiniemen hovin suuri kivinavetta 1850-luvulta Varpasalon saarella (edelliset suunnitteli E.B.Lohrmann), Vanhan meijerin alue Paksuniemessä, Kivikautiset asuinalueet Jaamalla ja Vihissä, Liperin ja Rääkkylän yhdistävä Arvinsalmen lossi, Vuoniemi ja Kirkkovuori.

Esa Pakarisen muistomerkki on taiteilija Kauko Kortelaisen suunnittelema reliefi.

Rääkkylässä on mainiot mahdollisuudet lintujen tarkkailuun Jouhtenuslammen, Kiesjärven, Ruokosalmen sekä erityisesti Vuoniemen kärjessä, jossa on lähes 20 metrin korkea lintutorni Eihveli.

Oravisalon Pässinniemen alueella voi tutustua II maailmansodan aikaisiin Salpalinjan rakenteisiin.

Oravisalon Kivisalmessa on silta, jonka alitse pienveneet voivat liikennöidä Savonlinna–Joensuu-välillä. Sillan vieressä on levähdyspaikka autoilijoille ja pienvenelaituri kanavan varrella. Juhannustanssit tanssitaan Kivisalmen tanssilavalla, joka sijaitsee levähdyspaikan vastapäätä, kanavan toisella rannalla.

Kivisalmesta löydettiin kanavatöiden aikana kuparikivilöydös, joka johti Outokummun kuparikaivoksen perustamiseen. Löydös tuli esiin 1908, jolloin ruopattiin Kivisalmen laivaväylää, ja ruoppaustöiden yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivi. Kivestä lähettiin näyte Helsinkiin Geologiselle toimistolle, joka arvioi näytteen sisältävät runsaasti kuparia. Aluksi kuparimalmiota etsittiin Rääkkylän ympäristöstä, mutta lopulta tutkimukset johtivat Outokummun alueelle. Geologinen toimisto antoi tutkimustyön johdon vuori-insinööri Otto Trüstedtille, joka päätteli, että Kivisalmen lohkare oli jääkauden irroittama kivi varsinaisesta malmiosta. Muistomerkki löydöksestä on Kivisalmen tanssilavan pysäköintipaikalla.

Kivisalmen tanssilava

Kivisalmen lavan rakensivat Oravisalon Koiton ja Rääkkylän Kisa-Veikkojen talkoolaiset vuonna 1958. Mutterin muotoisen lavan katon alla tanssittiin ja nautittiin virvokkeita puffetista. Neljä vuotta myöhemmin lavan viereen nousi kahvio- ja huoltorakennus. 1960-kaikki valtakunnan nimekkäimmät artistit nähtiin Kivisalmessa. Vuosien saatossa tanssijoita kerääntyi paikalle huippuiltoina jopa yli 1500.

Vuonna 1993 ensi-iltansa saanut Markku Pölösen ohjaaman Onnenmaa-elokuvan tanssilavakohtaus kuvattiin Kivisalmen lavalla.

Punamultamaali koristaa edelleen molempia rakennuksia. Lava sai päänsä suojaksi uudet huovat kesällä 2009. Tanssijoiden kehuma loistavan liukas, koivupuinen lattia kutsuu tanssin taitajia lähempää ja kauempaa. Orivesi liplattaa lavan rannassa laivojen ja veneiden ohittaessa lavakaunokaisen pusikon takaa. Kesästä 2010 tansseja on järjestänyt lavan eloa uudelleen henkiin herättäen Oravisalon Koitolta lavan vuokrannut Karelia Mix Oy.

Urheilu

Rääkkyläläisiä urheiluseuroja ovat Rääkkylän Kipinä, nuoriso- ja urheiluseura Sisu, Rääkkylän Kisa-Veikot ja Niemisen Urheilijat.

Kirkonkylässä on keilahalli, jossa on kaksi rataa.

Lähteet

Oravisalon urheilijat

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rääkkylä Wikimedia Commonsissa
• Rääkkylän kunnan kotisivut
• Riäkkyteatterin kotisivut

Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat

Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo

Entiset kunnat Eno - Kesälahti - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä