Savonlinna
|
Nyslott |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.savonlinna.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Savonlinnan seutukunta |
| Perustettu | 1639 |
| Kuntaliitokset | Sääminki (1973) Savonranta (2009) Kerimäki (2013) Punkaharju (2013)[1] |
| Kokonaispinta-ala | 3 597,71 km² 18:nneksi suurin 2013 [2] |
| – maa | 2 239,50 km² |
| – sisävesi | 1 358,21 km² |
| Väkiluku | 36 624 31:nneksi suurin 31.1.2013 [3] |
| – väestötiheys | 16,35 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [4] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 63,1 % |
| – yli 64-v. | 23,6 % |
| Äidinkieli | 2011 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 2,8 % |
| Kunnallisvero | 21,00 % 20:nneksi suurin 2013 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Janne Laine |
| Kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
| 2013–2016 [6] • Kesk. • SDP • Kok. • PS • Vihr. • KD • Vas. |
15 14 8 6 3 3 2 |
Savonlinna (ruots. Nyslott) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus.
Kaupungissa asuu 36 624 henkilöä[3], ja sen pinta-ala on 3 597,71 km², josta 1 358,21 km² on vesistöjä (1. tammikuuta 2013).[2] Väestötiheys on 16,4 asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan oopperajuhlista.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalla syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (Nyslotts malm), korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, jotka eivät mahtunut asumaan linnassa. Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä niemeä ja kaupungista käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784. [7]
1800-luvulla kaupunki kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olvin kylpylälaitokseen. Kaupunki kuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot väistyivät katukuvasta ja kerrostalot tulivat tilalle. [8]
Savonlinnan palot: [muokkaa]
- Vuonna 1656 Ruptuurisodassa kaupungin kaikki talot poltettiin mm. raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko tuhoutuivat.
- Vuonna 1714 Isovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset.
- Vuonna 1742 Pikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa.
- Heinäkuussa vuonna 1812 Savonlinnassa suurpalossa tuhoutui 19 taloa.
- Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 aiheuttaen suurta tuhoa, kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1948.[7]
Kuntaliitokset [muokkaa]
Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle.[9][10] Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 km2 kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.[11]
Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.[12] Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostettiin ns. pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta,[13] minkä ratkaisun valtioneuvosto hyväksyi. Enonkoskelta saatava alueen pinta-ala oli 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.[11][10] Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi enklaaviksi.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Maantiede [muokkaa]
Savonlinnan keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapavesi ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuukin vesistöistä ja useista saarista. Haapa- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea lännestä itään päin lueteltuina Laitaatsalmi, Haapasalmi ja Kyrönsalmi. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin.[15] Linnansaaren kansallispuisto ja Koloveden kansallispuisto sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella.
Kaupunginosat taajama-alueella [muokkaa]
| Länsi | Keskusta | Itä |
|---|---|---|
|
|
Kylät [muokkaa]
|
|
|
|
|
|
Palvelut [muokkaa]
Koulutus [muokkaa]
Peruskouluja kaupungissa on yhteensä kaksikymmentä:
|
|
Savonlinnan Lukioita ovat Savonlinnan lyseon lukio, Kerimäen lukio Savonlinnan aikuislukio, Punkaharjun lukio ja Savonlinnan Taidelukio, joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto – SAMI, jossa voi myös suorittaa lukio opintoja.
Korkeakoulutusta kaupungissa antaa Itä-Suomen yliopisto, jonka yksiköistä kaupungissa toimii Savonlinnan opettajankoulutuslaitos sekä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoululla on Savonniemen kampuksella kaksi laitosta (Matkailun, liiketalouden laitos ja Terveysalan laitos). Korkeakoulutusta antoi myös Savonlinnan kieli-instituutti, joka muuttui myöhemmin Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitos, joka siirtyi Joensuuhun vuosina 2007–2008.
Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat muun muassa Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan opisto, Savonlinnan kristillinen opisto, Puruvesi-opisto, Itä-Karjalan Kansanopisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.
Liikenne [muokkaa]
Maantie- ja rautatieliikenne [muokkaa]
Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisien menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.
Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta. Lisäksi Helsingin ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin yöpikavuoro, joka kulkee Kotkan, Lappeenrannan ja Parikkalan kautta. Parikkalassa on tarjolla jatkoyhteys Savonlinnaan maanantaista lauantaihin aamulla.
Paikallisliikennettä hoitaa Pohjolan Liikenne neljän linjan voimalla.
- Linja 1: Repolankaari–Alttarikivi–Pöllänlahti
- Linja 2: Aholahti–Nätki
- Linja 3: Haka-alue–Pihlajaniemi
- Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Nojanmaanlahti
Savonlinnan kautta kulkee Huutokoski–Parikkala-rata. Kaupungissa on kaksi rautatieasemaa, joista Savonlinnan rautatieasema sijaitsee keskustassa Kauppatorilla ja Pääskylahden rautatieasema keskustasta noin kaksi kilometriä itään. Savonlinnan vanha rautatieasema lakkautettiin radaoikaisun vuoksi joulukuussa 2011 ja on nykyisin yksityiskäytössä. VR operoi kiskobussilla henkilöliikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala, päivittäin noin kuusi vuoroa suuntaansa. Henkilöliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä lopetettiin vuonna 1988, Savonlinna-Huutokoski radan huono kuntoisuuden ja kiskobussien käytöstä poistumisen vuoksi. Savonlinna-Huutokoski rataosuus on perusparannettu vuonna 2008 ja rataosalle odotetaan henkilöliikennettä.
Savonlinnan on ohikulkutien ensimmäisen osion rakentaminen alkoi syyskuussa 2009, Kyrönsalmen eteläisen sillan ja Miekkoniemen Tavin risteyksen rakentamisella. Ensimmäinen osio valmistui heinäkuussa 2011. Toinen osio (raskaanliikenteen väylä) valmistui 1.11.2012 ja toisen osion kevyenliikenteen väylät valmistuu kesällä 2013. Valtatie 14:sta Savonlinnan ohitusväylä sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. Ohikulkutien kolmas osio on siirtää syväväylä Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Laitaatsalmeen tulisi nelikaistainen ja 25 metriä korkea maantiesilta. Hankkeen suunnitelmat valmistuvat 2013 ja rakentamisen suunniteltu aloitettavan 2014.
Vesiliikenne [muokkaa]
Savonlinnasta on kesäaikaan vilkasta risteilyliikennettä Saimaalle. Liikenteessä on höyrylaivoja ja moottorialuksia. Savonlinna onkin tunnettu valkokylkisten sisävesihöyrylaivojen kotisatamana. Savonlinnassa kotisatamaansa pitäviä sisävesilaivoja ovat muun muassa:
- S/S Heinävesi
- S/S Leppävirta (Laitaatsillan telakalla)
- S/S Paul Wahl
- S/S Punkaharju
- S/S Savonlinna (Maakuntamuseolla)
- S/S Suur-Saimaa
- M/S Lakestar
- M/S Lakeseal
- M/S Ieva
- M/S Elviira
- M/S Quavadis
- M/S Velmeri
- M/S Koli III
- S/S Salama (Maakuntamuseolla)
- S/S Ahkera (Maakuntamuseolla)
- S/S Mikko (Maakuntamuseolla)
M/S Kristina Brahe liikennöi Savonlinnaan Suomenlahdelta Saimaan kanavan kautta.
[muokkaa]
Lentoliikenne [muokkaa]
Lentoliikennettä palvelee 15 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Savonlinnan lentoasema, josta saa bussi- tai taksikyydityksen kaupunkiin. Flybe lentää Helsingistä Savonlinnaan arkisin kaksi kertaa päivässä. Kesä-heinäkuussa lentoliikenne on vilkkaampaa ja sitä lennetään isommilla koneilla. Savonlinnan pohjoisosista käsin katsottuna lähin lentoasema on Joensuun lentoasema johon Finnair lentää 6 kertaa päivässä.
Välimatkat [muokkaa]
Maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.
|
|
.png){kind=small}
Kulttuuri [muokkaa]
Kaupunki tunnettiin kylpylätoiminnastaan vuosisadan alussa, mutta tunnetuin kulttuuritapahtuma on jokavuotiset Savonlinnan Oopperajuhlat, joiden mentaliteetti pohjautuu Aino Acktén vuonna 1912 järjestämistä oopperajuhlista. Tämä tapa vakiintui kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna 1967. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo Savonlinnaan kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Osa konserteista ja perheoopperoita esitetään Savonlinnasalissa, joka toimii kaupungissa ympärivuotisesti konsertti- ja kokoustalona. Säännöllisestä konserttitarjonnasta kaupungissa vastaavat mm. Savonlinna-kvartetti sekä Savonlinnan Orkesteri.
Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta.
Nähtävyydet [muokkaa]
|
Urheilu [muokkaa]
Savonlinna on monipuolinen urheilukaupunki. Harrastajamäärien perusteella kaupungin ykköslaji on jalkapallo.
Savonlinnan Työväen Palloseuran (STPS) miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa 3. divisioonassa.
Saimaa Volley on miesten lentopallon edustusjoukkue, joka pelaa SM-liigasssa.
Savonlinnan Pallokerho (SaPKo) pelaa Mestiksessä, jonne se keväällä 2006 palasi Suomi-sarjasta. Seura vietti vuonna 2004 75-vuotisjuhliaan ja juhlisti sitä Talvisalon Jäähallissa pelatulla ystävyysottelulla Helsingin IFK:ta vastaan. SaPKo on pelannut yhteensä neljä kautta Suomen pääsarjassa. Nykyisin SaPKo keskittyy pääasiassa junioritoimintaan Juniori-SaPKon kautta. Juniorityön merkittävimmät kasvatit lieneevät MM-95 maalivahti Jarmo Myllys, Stanley Cup -voittaja Tuukka Rask ja Ville Leino. Laitaatsillan Pallo (LaiPa) on ollut SaPKon paikallisvastustaja.
Talvisalo Traitors pelaa jääkiekkoa 2. divisioonassa.
ZZ Top Team on Savonlinnan salibandyn edustusjoukkue.
Vuonna 2008 pelattiin Savonlinnassa lentopallon Power Cup.
Savonlinnan ystävyyskaupungit [muokkaa]
Savonlinnan ystävyyskaupungit [17]:
.png){kind=small}
Ystävyyskaupunkiyhteistyötä kansalaisjärjestötasolla:
Katso myös [muokkaa]
- Luettelo tunnetuista savonlinnalaisista
- Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa
- Kuninkaankartano
- Lörtsy
- Sääminki
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Yle.fi 19.3.2012, Savonlinna siunasi liitoksen 40-3
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 2.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 11.2.2013.
- ↑ a b Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003. Museovirasto. Viitattu 17.2.2013.
- ↑ Rakennusperintö 23.4.2010. rakennusperinto.fi. Viitattu 17.2.2013.
- ↑ Kuntajakolaki 19.12.1997/1196 (1§) Finlex - Valtion säädöstietopankki. Oikeusministeriö. Viitattu 9.1.2009.
- ↑ a b Valtioneuvoston päätös kuntaliitoksesta (liite 1., s. 6) Savonlinnan kaupunki. Viitattu 9.1.2009.
- ↑ a b Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä 19.6.2008. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2008.
- ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008
- ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ History in Savonlinna Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Savonlinnan kaupunki perusopetus 1/2013. Savonlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ Savonlinnan ystävyyskaupungit
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savonlinna Wikimedia Commonsissa- Savonlinna
- Matkaopas aiheesta Savonlinna Wikitravelissa (suomeksi)
- Savonlinnan seutu
- Savonlinnan seudun matkailu
- Savonlinnan seudun karttapalvelu
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Joroinen - Juva - Kangasniemi - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Puumala - Rantasalmi - Savonlinna - Sulkava |
| Entiset kunnat Anttola - Haukivuori - Jäppilä - Kangaslampi - Kerimäki - Mikkelin maalaiskunta - Pieksänmaa - Pieksämäen maalaiskunta - Punkaharju - Ristiina - Savonranta - Sääminki - Virtasalmi |
