Savonlinna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savonlinna
Nyslott
Savonlinna.vaakuna.svg Savonlinna.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

www.savonlinna.fi
Sijainti 61°52′05″N, 028°53′10″EKoordinaatit: 61°52′05″N, 028°53′10″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Perustettu 1639
Kuntaliitokset Sääminki (1973)
Savonranta (2009)
Kerimäki (2013)
Punkaharju (2013)[1]
Kokonaispinta-ala 3 597,71 km²
18:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 2 239,50 km²
– sisävesi 1 358,21 km²
Väkiluku 36 190
31:nneksi suurin 30.4.2014 [3]
– väestötiheys 16,16 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 13,2 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 25,3 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 97,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [5]
Kaupunginjohtaja Janne Laine
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2013–2016 [6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.

15
14
8
6
3
3
2

Savonlinna (ruots. Nyslott) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kaupungissa asuu 36 190 henkilöä[3], ja sen pinta-ala on 3 597,71 km², josta 1 358,21 km² on vesistöjä (2014-01-011. tammikuuta 2014).[2] Väestötiheys on 16,2 asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista.

Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan keskustaa 1930-luvulla.
Savonlinnaa 1960-luvulla.

Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalle syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (Nyslotts malm) korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, joka ei mahtunut asumaan linnassa.

Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä nimeä ja siitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784.[7]

Savonlinna tunnetaan yleisesti Olavinlinnastaan.

1800-luvulla kaupunki kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olavin kylpylälaitokseen. Kaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot väistyivät katukuvasta ja kerrostalot tulivat tilalle. [8]

Savonlinnan palot:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 1656 ruptuurisodassa kaupungin kaikki talot poltettiin – mm. raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko tuhoutuivat.
  • Vuonna 1714 isovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset.
  • Vuonna 1742 pikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa.
  • Heinäkuussa vuonna 1812 Savonlinnan suurpalossa tuhoutui 19 taloa.
  • Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 ja kärsi suurta tuhoa. Kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1948.[7]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan Lyseon entinen talo on osa Savonlinnan kaupungintaloa.

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle.[9][10] Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 km2 kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.[11]

Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.[12] Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostettiin ns. pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta,[13] minkä ratkaisun valtioneuvosto hyväksyi. Enonkoskelta saadun alueen pinta-ala on 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.[11][10] Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi enklaaviksi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Savonlinnan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
41 053
1985
  
41 324
1990
  
41 359
1995
  
41 426
2000
  
39 575
2005
  
38 451
2010
  
37 059
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuukin vesistöistä ja useista saarista. Haapa- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea lännestä itään päin lueteltuina ovat Laitaatsalmi, Haapasalmi ja Kyrönsalmi. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin.[15] Linnansaaren kansallispuisto ja Koloveden kansallispuisto sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella.

Savonlinnan keskustaajaman kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi Keskusta Itä
  • Aholahti
  • Ensola
  • Kellarpelto
  • Laitaatsilta
  • Pihlajaniemi
  • Pitkäniemi
  • Pöllänlahti
  • Rantakoivikko
  • Ritala
  • Heikinpohja
  • Hernemäki
  • Jukolansalo
  • Kasinonsaaret
  • Savonniemi
  • Sortteerinlahti
  • Talvisalo
  • Alttarkivi
  • Haka-alue
  • Inkerinkylä
  • Kyrönniemi
  • Mertala
  • Miekkoniemi
  • Nojanmaa
  • Nojanmaanlahti
  • Nätki
  • Pääskylahti
  • Pääskylä
  • Viuhonmäki

Muut taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu Savonlinnan kylät kuntaliitoksen jälkeen Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun, ja Savonrannan alueilla.[16]

  • Savonlinna: Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kiviapaja, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Oravi, Otavaniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pirhiänniemi, Pihlajaniemi, Ritosaari, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Varparanta
  • Kerimäki: Alakuona, Anttola, Uusi-Haapalahti, Haapaniemi, Hevossalo, Hälvä, Karvila, Kattilamäki, Kerimäki, Kumpuranta, Kuokkala, Laakkola, Luotojärvi, Lötjölä, Louhi, Makkola, Moinniemi, Paakkunala, Paasniemi, Uusi-Pihlajaniemi, Pitkälä, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Simpala, Toroppala, Yläkuona.
  • Punkaharju: Enanniemi, Hiukkajoki, Kulennoinen, Lahdenkylä, Liittolahti, Piojärvi, Punkaharjun Laukansaari, Punkasalmi, Putikko, Rajanotko, Ruhvana, Saukonsaari, Sorvasranta, Särkilahti, Turtianniemi, Tuunaansaari, Utrasniemi, Vaahersalo, Vaara, Vuoriniemi.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskouluja kaupungissa on yhteensä kaksikymmentä:

  • Anttolan koulu (luokat 1–6)
  • Juvolan koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Kallislahden koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Kellarpellon koulu (luokat 1–5)
  • Kerimäen yläkoulu (luokat 7–9)
  • Kirkonkylän koulu (luokat 1–6)
  • Kulennoisten koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Kumpurannan koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Louhen koulu (luokat 1–6)
  • Mertalan yhtenäiskoulu (luokat 1–9)
  • Moinsalmen koulu (luokat 1–6)
  • Nojanmaan koulu (luokat 1–5)
  • Nätkin koulu (luokat 1–6)
  • Pihlajaniemen koulu (luokat 1–5)
  • Punkaharjun koulu (luokat 7–9)
  • Punkasalmen koulu (luokat 1–6)
  • Savonlinnan normaalikoulu (esikoulu + luokat 1–9)
  • Savonrannan koulu (luokat 1–9)
  • Särkilahden koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Talvisalon koulu (perusopetuksen luokat 7–9, erityisopetuksen luokat 1–9).[17]

Savonlinnan lukioita ovat Savonlinnan lyseon lukio, Kerimäen lukio, Savonlinnan aikuislukio, Punkaharjun lukio ja Savonlinnan Taidelukio, joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI, jossa voi suorittaa myös lukio-opintoja.

Korkeakoulutusta kaupungissa antaa Itä-Suomen yliopisto, jonka yksiköistä kaupungissa toimii Savonlinnan opettajankoulutuslaitos sekä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoululla on Savonniemen kampuksella kaksi laitosta (Matkailun, liiketalouden laitos ja Terveysalan laitos). Aikaisemmin korkeakoulutusta antoi myös Savonlinnan kieli-instituutti, joka muuttui myöhemmin Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitokseksi ja siirtyi Joensuuhun vuosina 20072008.

Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat muun muassa Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan opisto, Savonlinnan kristillinen opisto, Puruvesi-opisto, Itä-Karjalan Kansanopisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantie- ja rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisten menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.

Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta. Lisäksi Helsingin ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin yöpikavuoro, joka kulkee Kotkan, Lappeenrannan ja Parikkalan kautta. Parikkalasta on tarjolla jatkoyhteys Savonlinnaan maanantaista lauantaihin aamulla.

Paikallisliikennettä hoitaa Pohjolan Liikenne neljän linjan voimalla.

  • Linja 1: Repolankaari–Alttarikivi–Pöllänlahti
  • Linja 2: Aholahti–Nätki
  • Linja 3: Haka-alue–Pihlajaniemi
  • Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Nojanmaanlahti

Savonlinnan kautta kulkee Huutokoski–Parikkala-rata. Kaupungissa on kaksi rautatieasemaa, joista Savonlinnan rautatieasema sijaitsee keskustassa Kauppatorilla ja Pääskylahden rautatieasema keskustasta noin kaksi kilometriä itään. Savonlinnan vanha rautatieasema lakkautettiin radanoikaisun vuoksi joulukuussa 2011 ja on nykyisin yksityiskäytössä. VR operoi kiskobussilla henkilöliikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala, päivittäin noin kuusi vuoroa suuntaansa. Henkilöliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä lopetettiin vuonna 1988, Savonlinna–Huutokoski-radan huonokuntoisuuden ja kiskobussien käytöstä poistumisen vuoksi. Savonlinna–Huutokoski-rataosuus on perusparannettu vuonna 2008 ja rataosalle odotetaan henkilöliikennettä.

Savonlinnan ohikulkutien ensimmäisen osion rakentaminen alkoi syyskuussa 2009, Kyrönsalmen eteläisen sillan ja Miekkoniemen Tavin risteyksen rakentamisella. Ensimmäinen osio valmistui heinäkuussa 2011. Toinen osio (raskaan liikenteen väylä) valmistui 1.11.2012 ja toisen osion kevyen liikenteen väylät valmistuvat kesällä 2013. Valtatie 14:än kuuluva Savonlinnan ohitustie sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. Ohitustien kolmannessa vaiheessa on tarkoitus siirtää syväväylä Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen ja rakentaa Laitaatsalmen yli nelikaistainen ja 25 metriä korkea maantiesilta. Hankkeen suunnitelmat valmistuvat 2013 ja rakentaminen on suunniteltu aloitettavan 2014.

Vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnasta on kesäaikaan vilkasta risteilyliikennettä Saimaalle. Liikenteessä on höyrylaivoja ja moottorialuksia. Savonlinna onkin tunnettu valkokylkisten sisävesihöyrylaivojen kotisatamana. Savonlinnassa kotisatamaansa pitäviä sisävesilaivoja ovat muun muassa:

Satama Savonniemestä päin nähtynä.
Satama puulaiturilta kuvattuna.

M/S Brahe liikennöi Savonlinnaan Suomenlahdelta Saimaan kanavan kautta.

Kanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoliikennettä palvelee 15 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Savonlinnan lentoasema, josta pääsee kaupunkiin bussilla tai taksilla. Flybe lentää Helsingistä Savonlinnaan arkisin kaksi kertaa päivässä. Kesä-heinäkuussa lentoliikenne on vilkkaampaa ja sitä lennetään isommilla koneilla. Savonlinnan pohjoisosista käsin katsottuna lähin lentoasema on Joensuun lentoasema, johon Finnair lentää 6 kertaa päivässä.

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Savonlinnassa Etelä-Savon pienin: 6 400 CO2-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Savonlinnaan myöhemmin liittyneissä kunnissa asukaskohtaiset hiilijalanjäljet olivat seuraavanlaiset: Kerimäki 8 400 CO2-ekv/asukas ja Punkaharju 13 900 CO2-ekv/asukas. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv/asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv. [18]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki oli 1900-luvun alussa kuuluisa kylpylätoiminnastaan, mutta nykyään se tunnetaan oopperajuhlista, jotka saivat alkunsa Aino Acktén vuonna 1912 johtamista Olavinlinnan oopperajuhlista. Oopperajuhlat vakiinnuttivat paikkansa jokavuotisena kulttuuritapahtumana kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna 1967. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo Savonlinnaan kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Osa konserteista ja perheoopperoista esitetään Savonlinnasalissa, joka toimii kaupungissa ympärivuotisesti konsertti- ja kokoustalona. Säännöllisestä konserttitarjonnasta kaupungissa vastaavat mm. Savonlinna-kvartetti sekä Savonlinnan Orkesteri.

Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinna on monipuolinen urheilukaupunki. Harrastajamäärien perusteella kaupungin ykköslaji on jalkapallo.

Savonlinnan Pallokerho (SaPKo) pelaa Mestiksessä, jonne se keväällä 2006 palasi Suomi-sarjasta. Seura vietti vuonna 2004 75-vuotisjuhliaan ja juhlisti sitä Talvisalon Jäähallissa pelatulla ystävyysottelulla Helsingin IFK:ta vastaan. SaPKo on pelannut yhteensä neljä kautta Suomen pääsarjassa. Nykyisin SaPKo keskittyy pääasiassa junioritoimintaan Juniori-SaPKon kautta. Juniorityön merkittävimmät kasvatit lienevät MM-95 maalivahti Jarmo Myllys, Stanley Cup -voittaja Tuukka Rask ja Ville Leino. Laitaatsillan Pallo (LaiPa) on ollut SaPKon paikallisvastustaja.

Savonlinnan Työväen Palloseuran (STPS) miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa 3. divisioonassa.

Talvisalo Traitors pelaa jääkiekkoa 2. divisioonassa.

ZZ Top Team on Savonlinnan salibandyn edustusjoukkue.

Vuonna 2008 pelattiin Savonlinnassa lentopallon Power Cup.

Saimaa Volley pelasi aiemmin miesten lentopallon pääsarjassa.

Savonlinnan ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan ystävyyskaupungit [19]:

Ystävyyskaupunkiyhteistyötä kansalaisjärjestötasolla:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yle.fi 19.3.2012, Savonlinna siunasi liitoksen 40-3
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 2.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 11.2.2013.
  7. a b Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003. Museovirasto. Viitattu 17.2.2013.
  8. Rakennusperintö 23.4.2010. rakennusperinto.fi. Viitattu 17.2.2013.
  9. Kuntajakolaki 19.12.1997/1196 (1§) Finlex - Valtion säädöstietopankki. Oikeusministeriö. Viitattu 9.1.2009.
  10. a b Valtioneuvoston päätös kuntaliitoksesta (liite 1., s. 6) Savonlinnan kaupunki. Viitattu 9.1.2009.
  11. a b Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä 19.6.2008. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2008.
  12. Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008
  13. Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. History in Savonlinna Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  16. rekisterikylän nimien muuttamisessa vuoden 2013 kuntaliitoksessa Maanmittauslaitos. 1.8.2012. Viitattu 18.9.2013.
  17. Savonlinnan kaupunki perusopetus 1/2013. Savonlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2013.
  18. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  19. Savonlinnan ystävyyskaupungit

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]