Savonlinna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savonlinna
Nyslott
Savonlinna.vaakuna.svg Savonlinna.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.savonlinna.fi
Sijainti 61°52′05″N, 28°53′10″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Perustettu 1639
Kuntaliitokset Sääminki (1973)
Savonranta (2009)
Kokonaispinta-ala 1 973,13 km²
43:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 1 210,51 km²
– sisävesi 762,62 km²
Väkiluku 27 635
40:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
väestötiheys 22,83 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 13,5 %
– 15–64-v. 63,7 %
– yli 64-v. 22,8 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 20,5 %
51:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Janne Laine
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • PS

14
13
7
3
3
2
1
Savonlinna tunnetaan yleisesti Olavinlinnastaan.

Savonlinna (ruots. Nyslott) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Kitee, Liperi, Punkaharju, Rantasalmi, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus.

Kaupungissa asuu 27 635 henkilöä (2011-11-3030. marraskuuta 2011),[2] ja sen pinta-ala on 1 973,13 km², josta 762,62 km² on vesistöjä (2011-01-011. tammikuuta 2011).[1] Väestötiheys on 22,8 asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan oopperajuhlista.

Sisällysluettelo

Historia

Kaupunki sai alkunsa Olavinlinnan vierelle syntyneestä asutuksesta, joka korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Kaupunki joutui Venäjän vallan alle Turun rauhan yhteydessä vuonna 1743. Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 aiheuttaen suurta tuhoa. Kirkko uudelleenrakennettiin entiselleen vuonna 1948.

Kuntaliitokset

Savonlinnan Lyseon entinen talo on osa Savonlinnan kaupungintaloa.

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka on kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle.[7][8] Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 km2 kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.[9]

Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.[10] Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostettiin ns. pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta,[11] minkä ratkaisun valtioneuvosto hyväksyi. Enonkoskelta saatava alueen pinta-ala oli 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.[9][8]

Maantiede

Savonlinna on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haukiveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuukin vesistöistä ja useista saarista. Hauki- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea, lännestä itään päin lueteltuina Laitaatsalmi, Haapasalmi ja Kyrönsalmi. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin.[12] Linnansaaren kansallispuisto ja Koloveden kansallispuisto sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella.

Kaupunginosat taajama-alueella

Länsi Keskusta Itä
  • Aholahti
  • Ensola
  • Kellarpelto
  • Laitaatsilta
  • Pihlajaniemi
  • Pitkäniemi
  • Pöllänlahti
  • Rantakoivikko
  • Ritala
  • Heikinpohja
  • Hernemäki
  • Jukolansalo
  • Kasinonsaaret
  • Savonniemi
  • Sortteerinlahti
  • Talvisalo
  • Alttarkivi
  • Haka-alue
  • Inkerinkylä
  • Kyrönniemi
  • Mertala
  • Miekkoniemi
  • Nojanmaa
  • Nojanmaanlahti
  • Nätki
  • Pääskylahti
  • Pääskylä
  • Viuhonmäki
  • Vuokala (Savonranta)

Kylät

Palvelut

Koulutus

Peruskouluja kaupungissa on yhteensä yksitoista:

  • Juvolan koulu (luokat 1–6)
  • Kallislahden koulu (luokat 1–6)
  • Kellarpellon koulu (luokat 1–6)
  • Nojanmaan koulu (luokat 1–6)
  • Nätkin koulu (luokat 1–6)
  • Mertalan yhtenäiskoulu (luokat 1–9)
  • Moinsalmen koulu (luokat 1–6)
  • Pihlajaniemen koulu (luokat 1–5)
  • Savonlinnan normaalikoulu (luokat 0–9)
  • Savonrannan koulu (luokat 1–9)
  • Talvisalon koulu (perusopetuksen luokat 7–9, erityisopetuksen luokat 1-9)

Lukioita on kaksi: Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan Taidelukio, joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto – SAMI , jossa voi myös suorittaa lukion tutkintoja.

Savonlinnassa ei ole omaa korkeakoulua, mutta Itä-Suomen yliopistolla on omia yksiköitään kaupungissa, muun muassa opettajankoulutuslaitos ja kansainvälisen viestinnän laitos (siirtyi pois Savonlinnasta 2007–2008 välisenä aikana). Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoululla on Savonniemen kampuksella kaksi laitosta (Matkailun, liiketalouden laitos ja Terveysalan laitos).

Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat muun muassa Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan opisto, Savonlinnan kristillinen opisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.

Liikenne

Maantie- ja rautatieliikenne

Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisien menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.

Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta. Lisäksi Helsingin ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin yöpikavuoro, joka kulkee Kotkan, Lappeenrannan ja Parikkalan kautta. Parikkalassa on tarjolla jatkoyhteys Savonlinnaan maanantaista lauantaihin aamulla.

Paikallisliikennettä hoitavat Pohjolan Liikenne ja Savonlinja neljän linjan voimalla.

  • Linja 1: Repolankaari–Alttarikivi–Pöllänlahti
  • Linja 2: Aholahti–Nätki
  • Linja 3: Haka-alue–Pihlajaniemi
  • Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Nojanmaanlahti

Savonlinnan kautta kulkee Huutokoski–Parikkala-rata. Kaupungissa on kaksi rautatieasemaa, joista Savonlinnan rautatieasema sijaitsee keskustasta noin kilometrin länteen, Savonlinna-Kauppatorin asema taas aivan keskellä kaupunkia. VR operoi kiskobussilla liikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala. Savonlinnan ja lähellä Pieksämäkeä sijaitsevan Huutokosken risteysaseman välisellä rataosalla matkustajaliikenne on lopetettu kannattamattomana ja radan huonon kunnon vuoksi. Yöjunia ei Savonlinnaan liikennöi matkustajakäytössä.

Savonlinnassa ei vielä ole ohikulkutietä, vaan kauttakulkuliikenne kulkee keskustan halki. Valtatie 14:lle piirretty Savonlinnan ohitusväylä sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. Nykyinen rautatieasema raiteineen ja ratapihoineen siirtyy muuhun käyttöön. Kauppatorin junaseisake säilyy, mutta Pääskylahdesta tulee paikkakunnan merkittävin ratapiha. Valtatie 14 ja rautatie pengerretään nykyisen rautatieaseman edustalle järvimaisemaan. Ohitustien luonnos jatkuu nykyisen ratapihan pohjoispäädystä Laitaatsalmelle Savonlinna-Huutokoski-radan perinteisen linjan viertä. Tiehallinto on julkaissut verkossakin tiesuunnitelman uudesta valtatien linjasta liittymineen.

Vesiliikenne

Savonlinnasta on kesäaikaan vilkasta risteilyliikennettä Saimaalle. Liikenteessä on höyrylaivoja ja moottorialuksia. Savonlinna onkin tunnettu valkokylkisten sisävesihöyrylaivojen kotisatamana. Savonlinnassa kotisatamaansa pitäviä sisävesilaivoja ovat muun muassa:

Satama Savonniemestä päin nähtynä.
Satama puulaiturilta kuvattuna.

M/S Kristina Brahe liikennöi Savonlinnaan Suomenlahdelta Saimaan kanavan kautta.

Kanavat

Lentoliikenne

Lentoliikennettä palvelee 15 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Savonlinnan lentoasema, josta Finnair järjestää bussi- tai taksikyydityksen kaupunkiin. Finncomm lentää Helsingistä Savonlinnaan arkisin kaksi kertaa päivässä. Kesä-heinäkuussa lentoliikenne on vilkkaampaa ja sitä lennetään isommilla koneilla. Savonlinnan pohjoisosista käsin katsottuna lähin lentoasema on Joensuun lentoasema johon Finnair lentää 6 kertaa päivässä.

Välimatkat

Maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

Kulttuuri

Kaupunki tunnettiin kylpylätoiminnastaan vuosisadan alussa, mutta tunnetuin kulttuuritapahtuma on jokavuotiset Savonlinnan Oopperajuhlat, joiden mentaliteetti pohjautuu Aino Acktén vuonna 1912 järjestämistä oopperajuhlista. Tämä tapa vakiintui kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna 1967. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo Savonlinnaan kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Osa konserteista ja perheoopperoita esitetään Savonlinnasalissa, joka toimii kaupungissa ympärivuotisesti konsertti- ja kokoustalona.

Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta.

Nähtävyydet

Savonlinnan tuomiokirkko sijaitsee mäellä Savon-niemessä.

Urheilu

Savonlinna on monipuolinen urheilukaupunki. Harrastajamäärien perusteella kaupungin ykköslaji on jalkapallo.

Saimaa Volley on miesten lentopallon edustusjoukkue, joka pelaa SM-liigasssa.

Savonlinnan Pallokerho (SaPKo) pelaa Mestiksessä, jonne se keväällä 2006 palasi Suomi-sarjasta. Seura vietti vuonna 2004 75-vuotisjuhliaan ja juhlisti sitä Talvisalon Jäähallissa pelatulla ystävyysottelulla Helsingin IFK:ta vastaan. SaPKo on pelannut yhteensä neljä kautta Suomen pääsarjassa. Nykyisin SaPKo keskittyy pääasiassa junioritoimintaan Juniori-SaPKon kautta. Juniorityön merkittävimmät kasvatit lieneevät MM-95 maalivahti Jarmo Myllys, Stanley Cup -voittaja Tuukka Rask ja Ville Leino. Laitaatsillan Pallo (LaiPa) on ollut SaPKon paikallisvastustaja.

Savonlinnan Työväen Palloseuran (STPS) miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa 3. divisioonassa.

ZZ Top Team on Savonlinnan salibandyn edustusjoukkue.

Vuonna 2008 pelattiin Savonlinnassa lentopallon Power Cup.

Savonlinnan ystävyyskaupungit

Savonlinnan ystävyyskaupungit [13]:

Ystävyyskaupunkiyhteistyötä kansalaisjärjestötasolla:

Katso myös

Lähteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  7. Kuntajakolaki 19.12.1997/1196 (1§) Finlex - Valtion säädöstietopankki. Oikeusministeriö. Viitattu 9.1.2009.
  8. a b Valtioneuvoston päätös kuntaliitoksesta (liite 1., s. 6) Savonlinnan kaupunki. Viitattu 9.1.2009.
  9. a b Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä 19.6.2008. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2008.
  10. Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008
  11. Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008
  12. History in Savonlinna Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  13. Savonlinnan ystävyyskaupungit

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä