Savonlinnan tuomiokirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savonlinnan tuomiokirkko
Savonlinnan tuomiokirkko nähtynä idästä.
Savonlinnan tuomiokirkko nähtynä idästä.
Sijainti Pappilankatu 8, Savonlinna
Koordinaatit 61°52′06″N, 028°52′38″E
Seurakunta Savonlinnan seurakunta
Rakentamisvuosi 1874-1878
Suunnittelija A. H. Dalström
Materiaali Punatiili
Istumapaikkoja 1000
Tyylisuunta uusgotiikka
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Savonlinnan tuomiokirkko on Savonlinnan seurakunnan pääkirkko, joka sijaitsee Savonlinnassa. Kirkko on rakennettu vuosina 18741878. Tyyliltään kirkko noudattaa uusgotiikkaa.

Ulkoasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkossa on korkea, suippo torni sekä holvissa, ovissa ja ikkunoissa on suippokaaret. Täten se edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Kirkon korkeus ristin huippuun on 51 metriä. Kirkon valmistuttua se ei ollut kaikkien vanhaan puukirkkoon tottuneiden mieleen, joten tiilistä kirkkoa alettiin kutsua "kirahviksi".

Kirkkoon mahtuu 1 000 henkilöä. Toiseksi vaihtoehdoksi kaavailtiin C.A. Edelfeltin suunnittelemaa suurempaa, 5 000 hengen kirkkoa.

Paavo Leinonen on maalannut uuden alttaritaulun Jeesus Getsemanessa ja Antti Salmenlinna alttarikuorin kattofreskon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen rakentamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan asukkaat joutuivat käymään Säämingin kirkossa Poukkusalmessa, koska kaupungissa ei ollut omaa kirkkoa. Läänin kuvernööri Aleksander Thesleff määräsi kirkon rakentamisesta vuonna 1850, ja Savonlinnan asukkaiden ja sääminkiläisten riita Savonlinnaan rakennettavan kirkon sijaintipaikasta päättyi kuvernöörin määrättyä sijaintipaikaksi Savonniemen. Vanha kirkko alkoi rappeutua ja käymään pieneksi. Rakentamispäätös tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1869, sillä suuret nälkävuodet ja sääminkiläisten jarrutus lykkäsivät kirkon rakentamista.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon on suunnitellut arkkitehti A. H. Dalström ja se on rakennettu 18741878. Pietarista tuli töihin muurareita ja Viipurista puuseppiä. Johan Kolis valittiin urakoitsijaksi ja hänen vävynsä Otto Stadius jatkoi hänen työtään hänen kuoltuaan. Erik Kuorikoski toimi vastaavana rakennusmestarina, mutta käytännössä homman hoiti Kustaa Laukkanen.

Tuomiokirkkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1896 Viipurin ja Mikkelin läänien seurakunnista sekä osasta Kuopion läänin alueilla sijaitsevia seurakuntia muodostettiin uusi Savonlinnan hiippakunta. Tällöin Savonlinnan kirkosta tuli uuden hiippakunnan tuomiokirkko. Ensimmäinen piispa oli Gustaf Johansson, joka oli sittemmin pitkäaikainen Suomen arkkipiispa. Koska piispanistuin siirrettiin vuonna 1925 Viipuriin ja sieltä myöhemmin Mikkeliin, kirkko ei enää nykyään ole minkään hiippakunnan tuomiokirkko, mutta sillä on yhä tuomiokirkon nimi.

Tuho ja uudelleen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodassa 1. maaliskuuta 1940 Savonlinnan kaupunkia pommitettiin ja kirkko raunioitui pahasti. Kirkko rakennettiin uudelleen 19471948 arkkitehti Bertel Liljequistin suunnitelmien mukaan ja vihittiin uudelleen käyttöön 4. joulukuuta 1949. Kirkko ei rakentamisen jäljiltä noudattanut täysin alkuperäistä tyyliä, vaan esimerkiksi goottilaisia piirteitä vähennettiin.

Peruskorjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko peruskorjattiin 19901991 Ansu Ånströmin suunnitelmien mukaan. Alkuperäisessä asussaan kirkossa oli paljon puupintaa. Peruskorjauksen yhteydessä taiteilija Lauri Ahlgrén toteutti Paratiisin neljä virtaa -lasimaalauksen alttarin yläpuolella olevaan ikkunaan.

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin uudet urut, jotka toteutti urkurakentamo Martti Porthan Oy. Porthanin suunnittelemien urkujen lähtökohtana oli saksalaisen barokin mestarin Gottfried Silbermanin urkutyyppi.

Uruissa on 43 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Soittokoneisto on mekaaninen riippuva koneisto. Uruissa on sekä mekaaninen että sähköinen rekisterikoneisto, jossa on 256 kombinaatiota.

II Pääpillistö
Principal 16′
Octava 8′
Viol di Gamba 8′
Rohrflöthe 8′
Octava 4′
Spitzflöthe 4′
Quinta 3'
Octava 2′
Tertia
Cornett 5f
Mixtur 4f
Cimbeln 2f
Trompete 8′
I Selkäpillistö
Gedackt 8′
Quintadehn 8′
Principal 4′
Rohrflöthe 4′
Octava 2'
Gemshorn 2′
Sesquialtera 2f
Quinta 11/2
Cimbeln 3f
Chalumeau 8′
Tremulant
III Yläpillistö
Bordun 16′
Principal 8′
Unda maris 8′
Gedackt 8′
Octava 4′
Spielflöthe 4′
Nassat 3′
Octava 2′
Flaschlöt 1′
Mixtur 5f
Fagott 16′
Trompete 8′
Vox humana 8′
Tremulant
Jalkio
Principalbass 16′
Subbass 16′
Quintbass 12′
Octavbass 8′
Octavbass 4′
Mixturbass 4f
Posaunenbass 16′
Trompetenbass 8′
Clarinbass 4′

Yhdistelmät: III/II, I/II, I/P, II/P, III/P.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia kirkosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]