Tornio

Wikipedia

Tornio Torneå, Duortnus
vaakuna	sijainti
www.tornio.fi
Sijainti	65°50′55″N, 24°08′50″E
Lääni	Lapin lääni
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi–Tornion seutukunta
Perustettu	1621
Kuntaliitokset	Alatornio (1973) Karunki (1973)
Pinta-ala	1 348,42 km2 67. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	1 187,01 km2
– sisävesi	41,37 km2
– meri	120,04 km2
Väkiluku	22 413 45. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys	18,88 as/km2 (30.4.2008)
– 0–15-v.	18,7 [3] %
– 16–64-v.	66,3 %
– yli 64-v.	15,0 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– ulkomaalaisia	1,5 %
Kunnallisvero	20,00 % (2008) [4]
Kaupunginjohtaja	Raimo Ronkainen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2004 - 2008[5]  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • Kok.  • Vihr.	25 7 7 3 1

Tornio (ruots. Torneå, pohjoissaameksi Duortnus) on teollisuuskaupunki Lapin maakunnassa, Lapin läänissä Ruotsin rajalla. Tornio on Tornionjokilaakson keskus ja tärkein Suomen ja Ruotsin välinen rajanylityspaikka sekä maakunnan vanhin kaupunki.

Torniossa oli 30. huhtikuuta 2008 22 413 asukasta.^[2] Tornion pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2008 tehtyjen mittausten mukaan 1 348,42 km², josta 1 187,01 km² on maata, 41,37 km² sisävesialueita ja loput 120,04 km² merivesialueita.^[1]

Tornion naapurikunnat ovat Kemi, Keminmaa, Tervola ja Ylitornio. Tornion kaupungilla on poikkeuksellisen paljon yhteistyötä Ruotsin puoleisen rajanaapurinsa, Haaparannan kanssa.

Kansanedustaja Hannes Manninen, joka oli Vanhasen I hallituksen alue- ja kuntaministeri, on Tornion virkavapaalla oleva kaupunginjohtaja. Tornion vt kaupunginjohtajana toimii Raimo Ronkainen.

[muokkaa] Historia

Ruotsinvallan ajan kuva Torniosta – kuvassa todellisuutta mahtavammaksi esitettynä.

Tornionjoen suisto on ollut asutettu viimeisestä jääkaudesta lähtien. Vuoteen 1995 mennessä alueelta on löydetty 16 muinaista asumusta. Ne ovat samankaltaisia kuin Voullerimista noin 6000–5000 eaa. löydetyt. Ruotsin puoleisen seudun uskotaan olevan vanhin pysyvä asutuspaikka Skandinavian alueella (tieto vuodelta 2004). Teoria, että alue on ollut asumaton ennen viikinkien aikaa, on hylätty.

Tornion perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf vuonna 1621. Ennen perustamistaan Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana, mistä lähtivät Pohjolan halutut tuotteet, lohi ja Lapin turkikset maailman markkinoille. Tornio on Lapin vanhin kaupunki.

Tornio on nimetty Suomen länsirajaa pitkin laskevan Tornionjoen mukaan. Nimensä joki on oletettavasti saanut alkulähteensä Torniojärven pohjoissaamelaisesta nimestä Duortnosjávri.

Tornio sai kaupunkioikeutensa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä vuonna 1621 ja on virallisesti perustettu Suensaareen (sudensaari). Nimi on mahdollisesti tullut erään alueen maanomistajan mukaan, tai sitten sanasta Swensarö, ruotsalaisten saari. Kaupunki perustettiin tunnustukseksi Tornion saavuttamasta asemasta kaupankäynnin keskuspaikkana 1500-luvun kuluessa. Tornio kasvoi pohjoisen suurimmaksi kauppakaupungiksi ja oli muutamia vuosia Ruotsin kuningaskunnan varakkain kaupunki. Huolimatta vilkkaasta kaupankäynnistään Lapin ja merentakaisten alueiden kanssa kaupungin väkiluku pysytteli runsaan 500 ihmisen tasolla satojen vuosien ajan.

1800-luvulla Torniossa vieraili muutamia tutkimusmatkailijoita Keski-Euroopasta jotka tulivat tutkimaan arktisia alueita. Merkittävin tutkimusmatka tapahtui vuosina 1736–1737, kun Pierre Louis Moreau de Maupertuis tutkimusryhmineen Ranskan akatemiasta (Academie Française) saapui tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassa Aavasaksan laelta tehtyjen kolmiomittauksien avulla onnistuttiin todistamaan, että Maa on navoiltaan litistynyt pallo, geoidi.

Lapin kaupankäynti, josta Tornio oli riippuvainen, alkoi hiipua 1800-luvun aikana. Maannousun vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin ja Tornion satama jouduttiin siirtämään alajuoksua kohti. Merkittävin isku varakkaalle kaupungille tapahtui kuitenkin Suomen sodassa vuonna 1808, jonka päätteeksi Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Raja vedettiin pitkin Muonionjoen syvintä väylää pitkin jatkuen Tornionjoen suistoon asti. Linjaus jakoi Lapin kahteen osaan, joka oli kohtalokasta kaupankäynnille. Muusta rajalinjauksesta poiketen Venäjän tsaari vaati Tornionjoen väylän länsipuolella sijaitsevaa Suensaarta ja sen mukana Tornion keskustaa liitettäväksi Venäjään. Ruotsalaiset perustivat Haaparannan kylän (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle tasapainottamaan Tornion menetystä.

Venäjänvallan ajan kuva Torniosta vuodelta 1908 - kuva Raatihuoneen tornista Kauppakadun suuntaan. Edessä silloinen Westerlundin, myöhemmin Avelan kirjakauppa.

Venäjän vallan aikana Tornio oli pieni varuskuntakaupunki. Kaupankäynti vilkastui vain Krimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Tällöin Torniosta muodostui tärkeä rajanylityspaikka. Ensimmäisen maailmansodan aikana Torniolla ja Haaparannalla oli ainoa yhteys Venäjän ja heidän läntisien liittolaistensa välillä.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 Tornio menetti varuskuntansa. Kaupungin väkiluku alkoi kuitenkin kasvaa tasaisesti.

Pääartikkeli: Tornionlaakson taistelut

Lapin sodassa, toisen maailmansodan loppupuolella, Suomen piti rauhansopimuksen ehtona poistaa Saksan sotilaat maasta. Tornion kaupungin keskustan tuntumassa käytiin Lapin sodan merkittävin taistelu, kun Oulusta meriteitse saapuneet suomalaissotilaat tekivät maihinnousun saksalaisten valtaaman kaupunkiin. Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta. Siten esimerkiksi Tornion merkittävimpiin vanhoihin rakennuksiin kuuluva Tornion kirkko vuodelta 1686 säilyi.

Nykyisen alueensa Tornio saavutti vuonna 1973, jolloin naapurikunnat Alatornio ja Karunki liitettiin Tornion kaupunkiin.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa on työllistänyt etenkin Hartwallin omistuksessa oleva panimo, joka tunnetaan Lapin Kulta -oluestaan. Outokumpu Oyj rakensi Röyttän kaupunginosaan 1960-luvulla ruostumattoman teräksen raaka-ainetta valmistavan ferrokromitehtaan ja vuonna 1976 siellä käynnistyi yhtiön ruostumatonta terästä tuottava tehdas. Myös Tornionjokilaakson matkailu on kasvanut viime vuosina.

Tornion kaupungintalo

Tornion kaupunginjohtajat (ennen sitä pormestarit):

• Varma Toivo Suosalmi 1929
• Eero Mantere 1930–1938
• Petter Koponen 1938–1963
• Aarno Strömmer 1963–1973
• Hannes Manninen 1973–edelleen
• ja Mannisen sijaisena Raimo Ronkainen vuodesta 1995

[muokkaa] Talous

Tornion merkittävin työnantaja on Outokumpu, jonka ruostumatonta terästä valmistava tehdas työllistää yli 2 000 henkeä. Torniossa toimii myös Hartwallin (aiemmin Lapin Kulta) olut- ja virvoitusjuomatehdas. Hartwall on nykyisin osa isobritannialaista Scottish & Newcastle -konsernia, joka on yksi Euroopan suurimmista olutyhtiöistä. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä. Ikean rantautuminen Haaparannalle on tuonut uusia sisustusliikkeitä myös Tornioon sekä antanut lopullisen sysäyksen Rajalla-hankkeen kauppakeskuksen rakentamiselle.

[muokkaa] Rajalla

Tornion ja Haaparannan yhteinen logo

Tornion sijainnin hyödyntäminen on piristänyt alueen kehitystä ja rajakaupungit Tornio ja Haaparanta ajavat yhteistä På Gränsen – Rajalla -hanketta. Raja-alueelle on rakennettu muun muassa IKEAn tavaratalo. Muita rajan ylittäviä isohkoja liikekiinteistöjä on jo suunnitteilla. Tornioon avataan vuoden 2008 lopussa Pohjois-Suomen suurin tavaratalo. Tavarataloon tulee muun muassa Citymarket, Tunnin kuva, Arnolds, Robert's Coffee, Spice Ice, Lindex, Getter, Elisa, Kicks, Tiimari, Aleksi 13, Puustelli, Hesburger, Itella, Kappahl, Kultajousi, R-kioski, H&M, Esprit, Pentik, Alko, Suomalainen kirjakauppa, Picnic, Subway, Classic Pizza, Rax, K-kenkä, Veromoda, Dressman, Gina Tricot, Seppälä, NP-myymälä ja Mekka. Muutaman yrityksen sopimus on vielä vahvistamatta ja neuvottelussa on vielä useita yrityksiä.

[muokkaa] Kieli

Torniossa puhuttu murre ei juuri poikkea muiden länsirajan kuntien asukkaiden murteesta. Sen sijaan Ruotsin puolella asuvat tornionlaaksolaiset puhuvat ruotsin kielen ohella yleisesti meänkieltä eli tornionlaaksonsuomea, joka poikkeaa selvästi Suomen puolen peräpohjalaismurteista etenkin ruotsin kielen huomattavan vaikutuksen vuoksi sanaston osalta.

[muokkaa] Kaupunginosat ja kylät

[muokkaa] Urheilu

Tornion urheiluelämä on viimeisen sadan vuoden aikana ollut vilkasta. Tornionseudun ensimmäiset urheilukilpailut olivat hiihtokilpailut Tornionjoen jäällä 1894.

Vuosisadan alussa urheilutoiminta käynnistettiin Tornion Pyryn puitteissa, joka perustettiin marraskuussa 1905 suurlakon jalkitunnelmissa jatkamaan kansalliskaartin toimintaa. Palloilulajeille perustettiin vuonna 1935 oma seura, Tornion Palloveikot (ToPV), jonka lajeina olivat kesäisin jalkapallo ja talvisin jääpallo. Itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä suojelukuntajärjestö oli keskeinen urheilutoiminnan järjestäjä. Erityisesti ammunta ja pesäpallo kesäisin sekä hiihto ja ampumahiihto talvisin olivat suojeluskuntaurheilun päälajeja. Ammunnan, hiihdon ja ampumahiihdon kilpailupaikoiksi muodostui Kokkokankaan maasto. Jalka- ja pesäpalloilun pelipaikkana toimi Torikenttä sekä jääpalloilun Tornionjoen jää.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin perustettiin lisää seuroja, TUL:ään kuuluva Tornion Tarmo sekä palloilupuolelle uusi erikoisseura Tornion Pallo –47 (TP-47) Tornion VR:läisten toimesta. TP-47 tuli tunnetuksi myöhemmin erityisesti jalkapalloseurana.

1970-luvulta lähtien urheilupuolella erikoistuminen tiettyyn lajiin on ollut tyypillistä myös Torniossa. ToPV on erityisesti jääpalloseura ja TP-47 jalkapalloseura. Muita palloilupuolen erikoisseuroja tällä hetkellä ovat jääkiekkoilun erikoisseura Tornion IHC, lentopallossa Tornion Lentis-88 ja kaukalopallossa Tornion Palloketut. ToPV on myös kaupungin salibandyn ykkösseura. Hiihdon ja yleisurheilun alueella ykkösseuran aseman on ottanut Alatornion Pirkat.

Palloilulajien pyhättönä on toiminut 1950-luvulta lähtien Pohjan Stadion, joka 1980-luvulta lähtien on ollut yksinomaan yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden käytössä. Jääpalloilijoiden peliareenana toimi 1980- ja 90-luvuilla Näränperän luonnonjääkenttä ja 1990-luvulta lähtien peliareenana on ollut Haaparannan Gränsvallenin tekojää. Jääkiekkoilu, kaukalopalloilu ja lentopalloilu ovat saaneet areenansa Putaan urheilukeskuksesta. Hiihtourheilun pääpaikaksi on muodostunut Puuluodon hiihtokeskus.

Muiden urheilulajien suorituspaikkoja ovat Putaan uimahalli uimareille, Laivakangas raviurheilulle ja haulikkoampujille, Näränperä jousiampujille ja Golfareille sekä Röyttä purjehtijoille.

Tunnettuja Torniossa kasvaneita urheiljoita vuosikymmenien varrelta ovat olleet mm. yleisurheilija, olympiavoittaja Ville Pörhölä, yleisurheilija Tauno Kontio, hiihtäjä Jari Isometsä, ammattijalkapalloilija Teemu Tainio sekä pujottelija, maailmanmestari Kalle Palander.

[muokkaa] Torniolaisia henkilöitä

• Kalle Palander, alppihiihtäjä
• Jari Isometsä, hiihtäjä, "karpaasi"
• Teemu Tainio, jalkapalloilija
• Hannes Manninen, kansanedustaja
• A. W. Yrjänä, laulaja, runoilija
• Janne Halmkrona, kitaristi, A&R Manager (Sony BMG)
• Veli-Matti Äijälä, muusikko
• Olli Junes, YleX:n radiotoimittaja
• Jukka Rousu, muusikko
• Ville Pörhölä, yleisurheilija

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Ilkka Mäntylä: Tornion kaupungin historia 1.osa (1971).
• Arja Sadinmaa: Tilastotietoja Torniosta 2005 ISSN 0782-548X
• Henri Nordberg: Tornionlaakson vuosikirja 2005 ISSN 0787-197X
• Juhani Mäkitalo: Tornion asukkaita 1621-1714 ja heidän jälkeläisiään 1

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tornio Wikimedia Commonsissa.
• Tornion kaupungin kotisivut
• Arja Sadinmaa: Tilastotietoja Tornio 2005 Perämerenkaaren kaksoiskaupunki. Tilastotietopaketti Torniosta. Tornion kaupunki, 2005. ISSN 0782-548X. Teoksen verkkoversio.
• Kävellen Torniossa
• Tornion kaupunkilehden kotisivut
• På Gränsen -projektin kotisivut
• Tornion kauppakeskus aukeaa joulumyyntiin 2008
• Tornion kauppakeskuksen rakennustyömaakamera

Tornio

Kylät ja kaupunginosat

Kaupunginosat		Kylät
Suensaari Kiviranta Särkinärä Pudas Palosaari	Luotomäki Torppi Pikku-Berliini Miukki Kokkokangas	Arpela Pirkkiö Puuluoto Näätsaari Kantojärvi	Karunki Martimo Vojakkala Liakka Lautamaa	Korpijärvi Laivaniemi Sattajärvi Varajärvi Raumo	Ruottala Laivajärvi Kourilehto Könölä Kaakamo Kukkola

Urheilu

Liikuntapaikat	Pohjan stadion
Urheiluseurat	Tornion Pyry – Tornion Palloveikot – Tornion Pallo -47 – Alatornion Pirkat

Liikenne ja logistiikka

Rautatieliikenne	Tornio–Haaparanta-rata – Kalkkimaan rata – Karungin rautatieasema – Kolarin rata – Oulu–Tornio-rata – Röyttän satamarata – Niemenpään rautatieasema – Tornion rautatieasema – Tornio-Pohjoinen
Tieliikenne	Seututie 921