Tornio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tornio
Torneå
Tornio.vaakuna.svg Tornio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.tornio.fi
Sijainti 65°50′55″N, 024°08′50″EKoordinaatit: 65°50′55″N, 024°08′50″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Perustettu 1621
Kuntaliitokset Alatornio (1973)
Karunki (1973)
Pinta-ala ilman merialueita 1 228,85 km²
71:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 348,85 km²
81:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 187,77 km²
– sisävesi 41,08 km²
– meri 120,00 km²
Väkiluku 22 377
44:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 18,84 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 64,5 %
– yli 64-v. 17,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 12,0 % (2008) [5]
Kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • muut
 • Vihr.

19
8
5
4
4
2
1

Tornio (ruots. Torneå, pohjoissaameksi Duortnus) on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Ruotsin rajalla. Tornio on Tornionjokilaakson keskus ja tärkein Suomen ja Ruotsin välinen rajanylityspaikka. Vuonna 1621 perustettuna se on maakuntansa vanhin kaupunki.

Tornion väkiluku on 22 377 (30. huhtikuuta 2014)[2] ja pinta-ala 1 348,85 km² (1. tammikuuta 2014), josta 1 187,77 km² maata, 41,08 km² sisävesiä ja loput 120,00 km² merta.[1]

Tornion naapurikunnat ovat Kemi, Keminmaa, Tervola ja Ylitornio. Tornion kaupungilla on poikkeuksellisen paljon yhteistyötä Ruotsin puoleisen rajanaapurinsa, Haaparannan, kanssa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornionjoen ylittävä Hannulan silta.

Tornio sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla, Perämeren pohjoisrannikolla. Raja myötäilee Tornionjokea Perämeressä (pohjoisin osa Pohjanlahtea). Tornio kuuluu Lapin aluehallintoviraston toimialueeseen, mutta se on usein liitettynä historialliseen Peräpohjolaan. Tornion keskusta on Suensaaressa, joka on maankohoamisen myötä ja keinotekoisen maantäytön vuoksi laajentunut Ruotsin rajalle asti. Ruotsin ja Suomen välinen rajanvedon periaate, jonka mukaan valtakunnanraja kulkee Muonion- ja Tornionjokien syvimmässä uomassa, tekee Tornion keskustan kohdalla poikkeuksen.

Tornion naapurikunnat kaakossa ovat Kemi ja Keminmaa, koillisessa Tervola, pohjoisessa Ylitornio ja lännessä Ruotsin Haaparanta. Suoraan Torniota vastapäätä sijaitseva Haaparannan kaupunki toisesta valtiosta ja aikavyöhykkeestä huolimatta muodostaa Tornion kanssa kaksoiskaupungin. Kemin kaupunki sijaitsee noin 25 kilometriä Torniosta kaakkoon. Yhdessä ympäröivien kuntien kanssa nämä kaksi kaupunkia muodostavat Kemi–Tornion seutukunnan.

Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin keskusta on vain osa Tornion alueesta, joka saavuttaa Tornionjoen. Kaupungin suurin pituus on 83 kilometriä ja suurin leveys 44 kilometriä.[7] Lukuun ottamatta merialueita, alueen pinta-ala on 1 228,38 neliökilometriä (41,37 neliökilometriä sisävesiä). Suurin osa maa-alueesta on rakennettua aluetta. Tätä myötä kaupungissa on pieni väestötiheys: 18,9 asukasta neliökilometriä kohden.

Tornion maisemat ovat vaikuttavia Tornionjoen myötä. Yli 500 kilometriä pitkänä se on Euroopan suurin vapaana virtaava joki. Vaihteluista huolimatta virtaus on valtava: Karungin kohdalla vettä virtaa 367 kuutiometriä sekunnissa, korkeintaan 3 180 kuutiometriä sekunnissa. Tornio kuuluu boreaaliseen vyöhykkeeseen. Vallitsevat puulajit ovat kuuset ja männyt, yleisin lehtipuu on koivu. Noin puolet koko alueesta sisältää suota. Korkein Tornion kohta on 189 metriä korkea Kaakamavaara. Rannikkoalueet nousevat kuudesta kahdeksaan millimetriä merenpinnasta vuosittain maankohoamisen myötä. Rannikko on karikkoista ja sen ulkoisin alue kuuluu Perämeren kansallispuistoon.

Alueen kaavoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituskatu Suensaaressa Tornion keskustassa.

Tornion kaupunki on jaoteltu kaupunkialueeseen ja muihin alueisiin. Keskusta on osa Suensaarta, joka oli ennen joen ympäröimä, mutta nykyään osin maankohoamisen ja osin keinotekoisen rakentamisen vuoksi yhdistyneenä Ruotsin rannikkoon. Suensaari on historiallinen kaupunki, jossa sijaitsee vanha puukirkko sekä päätie Hallituskatu. Pohjoinen osa saarta kuuluu Juhannussaareen. Itäisellä Tornionjoen rannalla sijaitsee kaupunginosat Särkinärä, Kiviranta, Torppi, Pudas, Miukki, Palosaari ja Luotomäki. Joki erottaa Kirkkoputaan kohdalta saaren, jossa sijaitsevat Pirkkiö, Kirkonmäki, Kokkokangas, Näätsaari, Puuluoto ja Röyttä.

Tornion keskusta koostuu seuraavista kaupunginosista:[8]

Vanhoja puurakennuksia Kukkolankoskella.

Kaupungin muut alueet koostuvat seuraavista kylistä:[8]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto Torniossa on lauhkea ja siinä on myös piirteitä meri-ilmastosta.

Vuosittainen keskilämpötila Torniossa on 0–2 °C. Lämpimin kuukausi on heinäkuu keskilämpötilalla 16 °C, kylmin on helmikuu −11 °C:lla. Terminen kasvukausi on 135–145 päivän pituinen. Vuosittainen sademäärä on 500–550 millimetriä.[9] Pysyvä lumipeite on yleensä keskimarraskuusta toukokuun alkupäiviin asti.[10]

Tornion keskusta sijaitsee noin 80 kilometriä napapiiristä etelään. Keskiyön aurinko ei näyttäydy Torniossa, mutta kesäpäivänseisauksen aikoihin aurinko peittyy hetkeksi horisontin taakse. Talvella alueella on hyvinkin pitkään pimeää, kun päivän pituus on vain kolme tuntia.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aineen Taidemuseo - Aineen taidemuseo on aktiivinen kuvataiteen kohtauspaikka Torniossa. Yleisölle tarjotaan mm. kokoelmanäyttelyitä, vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja luentoja.
  • Lapin Kulta - panimo - Lapin Kulta-panimo on perustettu vuonna 1873 ja se oli Pohjois-Suomen vanhin teollisuuslaitos. Panimon toiminta lopetettiin 31. elokuuta 2010.
  • Lasten liikennepuisto - Toiminta on tarkoitettu pääasiassa alle 10-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen.
  • Tornion kirkko - yli 300 vuotta vanha Herran huone
Tornion kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) −8 −7 −2 4 11 17 20 17 12 5 −2 −6 ka. 5,1
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) −14 −14 −10 −4 2 9 12 10 5 0 −6 −12 ka. -1,8
Sadanta (mm) 36,1 32,1 28,5 23 27,1 36,1 49,8 44,1 40,2 41 41,5 35,9 Σ 435,4
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8
−14
−7
−14
−2
−10
4
−4
11
2
17
9
20
12
17
10
12
5
5
0
−2
−6
−6
−12
S
a
d
a
n
t
a
36,1
32,1
28,5
23
27,1
36,1
49,8
44,1
40,2
41
41,5
35,9


Lähde: Kuukauden ja vuoden sääkeskiarvot (Tornio, 95400) MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 23.8.2008.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinvallan ajan kuva Torniosta.

Tornionlaakson kivikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornionjoen suisto on ollut asutettu viimeisestä jääkaudesta lähtien. Vuoteen 1995 mennessä alueelta on löydetty 16 muinaista asumusta. Ne ovat samankaltaisia kuin Vuollerimista noin 60005000 eaa. löydetyt. Suurin osa nykyisestä kaupunkialueesta on kuitenkin noussut merestä vasta viimeisen vuosituhannen aikana jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi. N. vuoden 1000 tienoilla Tornionjoen suu sijaitsi Kukkolankosken kohdalla, 14 kilometriä nykyisestä kaupungin keskustasta pohjoiseen. [11]

Kaupungin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen perustamistaan Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana, mistä lähtivät Pohjolan halutut tuotteet, lohi ja Lapin turkikset maailman markkinoille.

Tornio on saanut nimensä Suomen länsirajaa pitkin laskevan Tornionjoen mukaan. Tornionjoen nimen alkuperästä on kiistelty, mutta nykykäsityksen mukaan se sisältää vanhan hämäläisen sotakeihästä tarkoittavan sanan 'tornio'. Ruotsin sanaan 'torne' (torni) perustuvaa selitystä ei pidetä enää uskottavana. Torniojärvi (pohjoissaameksi Duortnosjávri) lienee saanut nimensä joen mukaan, sillä vanhimmissa tunnetuissa asiakirjoissa järven nimeksi mainitaan Iretresk.[12]

Tornio sai kaupunkioikeutensa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä 12. toukokuuta 1621 ja on virallisesti perustettu Suensaareen (sudensaari). Nimi on mahdollisesti tullut erään alueen maanomistajan mukaan, tai sitten sanasta Swensarö, ruotsalaisten saari.

Tornio oli perustamisensa aikaan silloisen maailman pohjoisin kaupunki.[13]

Kaupunki perustettiin tunnustukseksi Tornion saavuttamasta asemasta kaupankäynnin keskuspaikkana 1500-luvun kuluessa. Tornio kasvoi pohjoisen suurimmaksi kauppakaupungiksi ja oli muutamia vuosia Ruotsin kuningaskunnan varakkain kaupunki. Huolimatta vilkkaasta kaupankäynnistään Lapin ja merentakaisten alueiden kanssa kaupungin väkiluku pysytteli runsaan 500 ihmisen tasolla satojen vuosien ajan.

1700-luvulla Torniossa vieraili muutamia tutkimusmatkailijoita Keski-Euroopasta jotka tulivat tutkimaan arktisia alueita. Merkittävin tutkimusmatka tapahtui vuosina 1736–1737, kun Pierre Louis Moreau de Maupertuis tutkimusryhmineen Ranskan akatemiasta (Academie Française) saapui tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassa Aavasaksan laelta tehtyjen kolmiomittauksien avulla onnistuttiin todistamaan, että Maa on navoiltaan litistynyt pallo, geoidi.

Tornio Venäjän vallan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin kaupankäynti, josta Tornio oli riippuvainen, alkoi hiipua 1800-luvun aikana. Maannousun vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin ja Tornion satama jouduttiin siirtämään alajuoksua kohti. Merkittävin isku varakkaalle kaupungille tapahtui kuitenkin Suomen sodassa vuonna 1808, jonka päätteeksi Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Raja vedettiin pitkin Muonionjoen syvintä väylää pitkin jatkuen Tornionjoen suistoon asti. Linjaus jakoi Lapin kahteen osaan, joka oli kohtalokasta kaupankäynnille. Muusta rajalinjauksesta poiketen Venäjän keisari vaati Tornionjoen väylän länsipuolella sijaitsevaa Suensaarta ja sen mukana Tornion keskustaa liitettäväksi Venäjään. Ruotsalaiset perustivat Haaparannan kylän (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle tasapainottamaan Tornion menetystä.

Venäjänvallan ajan kuva Torniosta vuodelta 1908. Kuva Raatihuoneen tornista Kauppakadun suuntaan. Edessä silloinen Westerlundin, myöhemmin Avelan kirjakauppa.

Venäjän vallan aikana Tornio oli pieni varuskuntakaupunki. Kaupankäynti vilkastui vain Krimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Tällöin Torniosta muodostui tärkeä rajanylityspaikka. Ensimmäisen maailmansodan aikana Torniolla ja Haaparannalla oli ainoa yhteys Venäjän ja heidän läntisien liittolaistensa välillä.

Tornio Suomen itsenäisyyden ajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 käytiin helmikuussa sisällissodan ensimmäisiä taisteluja Tornion rautatieaseman alueella. Taistelujen tuloksena Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin.

Pääartikkeli: Tornion taistelu

Tornio menetti varuskuntansa. Kaupungin väkiluku alkoi kuitenkin kasvaa tasaisesti.

Lapin sodassa, toisen maailmansodan loppupuolella, Suomen piti rauhansopimuksen ehtona poistaa Saksan sotilaat maasta. Tornion kaupungin keskustan tuntumassa käytiin Lapin sodan merkittävin taistelu, kun Oulusta meriteitse saapuneet suomalaissotilaat tekivät maihinnousun saksalaisten valtaaman kaupunkiin. Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta.

Pääartikkeli: Tornionlaakson taistelut

Siten esimerkiksi Tornion merkittävimpiin vanhoihin rakennuksiin kuuluva Tornion kirkko vuodelta 1686 säilyi.

Nykyisen alueensa Tornio saavutti vuonna 1973, jolloin naapurikunnat Alatornio ja Karunki liitettiin Tornion kaupunkiin.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa on työllistänyt etenkin Hartwallin omistuksessa oleva panimo, joka tunnetaan Lapin Kulta -oluestaan. Outokumpu Oyj rakensi Röyttän kaupunginosaan 1960-luvulla ruostumattoman teräksen raaka-ainetta valmistavan ferrokromitehtaan ja vuonna 1976 siellä käynnistyi yhtiön ruostumatonta terästä tuottava tehdas. Myös sotien jälkeen nousseet suurtekstiiliteollisuuslaitokset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä Torniossa menneinä vuosikymmeninä, kuten Kerilonin nailonlankatehdas ja Norlynin sukkatehdas. Tekstiiliteollisuus on nyttemmin kuihtunut olemattomiin. Tornionjokilaakson matkailu on kasvanut viime vuosina.

Tornion kaupungintalo

Torniossa siirryttiin kaupunginjohtajajärjestelmään vuonna 1929. Sitä ennen kaupunkia johtivat pormestarit, jotka valittiin lakitieteen tutkinnon ja perehtyneisyyden perusteella.[14]

Tornion pormestarit:

  • Kiönich Pehrsson (1621–1640)
  • Peer Andersson (1640–1642)
  • Per Persson (1642–1648)
  • Jöns Ingvaldsson (1648–1656)
  • Oluff Svart (1656–1660)
  • Anders Torfastsson (1660–1664)
  • Jöns Mickelsson (1664–1666)
  • Peter Johansson (1666–1680)
  • Olof Hellbohm (1680–1690)
  • Johan Chore (1690–1709)
  • Carl Sadlin (Sadelin) (1709–1714)
  • Abraham Burman (1714–1717)
  • Seger Svanberg (1717–1721)
  • Isaac Grandel (1725–1733)
  • Petter Johan Pipping (1733–1764)
  • Olof Ramèn (1764–1794)
  • Nils Gabriel Ekholm (1794–1810)
  • Efraim Cajanus (1810–1839)
  • Julius Castrèn (1839–1849)
  • Frans Julius Cederman (1849–1869)
  • Karl Johan Boström (1869–1883)
  • Johan Gustaf Paavola (1883–1888)
  • Yngve Winter (1888–1904)
  • Jakob Axel Levonius (1904–1905)
  • Pekka Edvard Turpeinen (1905–1912)
  • Karl Arne Lund (1912–1919)
  • Ali Tornberg (1919–1921)
  • V. R. Lakari (1921–1929)

Tornion kaupunginjohtajat:

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaaja Tornion väestön kehityksestä

Myöhään 1800-luvulle asti Torniossa oli alle 700 asukasta. 1800-luvun lopulla Tornio kasvoi merkittävästi: vuonna 1880 asukasmäärä ylitti tuhannen asukkaan rajan. 1920-luvulla asukasmäärä kaksinkertaistui 2 000:een asukkaaseen.[15] 1970-luvun alussa Torniossa oli 8 000 asukasta. Vuonna 1973 Alatornion (8 900 asukasta) ja Karungin kunta (2 200 asukasta) liitettiin Tornioon, jolloin asukasmäärä kasvoi liki 19 000:een.[16] 1970- ja 1980-luvulla Tornio koki positiivista väestönkasvua. Vuonna 1993 oli Tornion väestöhuippu 23 300 asukkaalla. Muuttoliike Etelä-Suomeen 1990-luvun alun laman jälkeen teki muuttotappiota Torniolle, mutta silti vähemmän kuin muille Lapin kunnille. Vuodesta 2002 lähtien Tornion väkimäärä on hiukan lisääntynyt.

Väestön kehitys[17]
Vuosi 1980 1985 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Asukasluku 21 076 22 328 22 879 23 156 23 285 23 116 22 881 22 719 22 617 22 456 22 155 22 198 22 204 22 297 22 299 22 373[18] 22 487[19]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tornion väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
21 076
1985
  
22 328
1990
  
22 879
1995
  
23 156
2000
  
22 617
2005
  
22 297
2010
  
22 513
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torniossa vahvin poliittinen toimija on Suomen Keskusta. Sillä on 19 paikkaa kaupunginvaltuustossa 43:sta. Toiseksi suurin ryhmä on Vasemmistoliitto kahdeksalla paikalla. SDP:llä on viisi paikkaa, Perussuomalaisilla ja Kokoomuksella kummallakin neljä paikkaa, Pro Tornio – Kuntalaisen parhaaksi -yhteislistalla kaksi paikkaa ja Vihreillä yksi paikka.

Tornion kaupunginjohtaja, Hannes Manninen, nimettiin vuonna 1973. Manninen on ollut Keskustan kansanedustaja vuodesta 1995 lähtien ja hänet valittiin Vanhasen I hallituksen alue- ja kuntaministeriksi. Hänen viransijaisenaan Tornion kaupunginjohtajana toimii Raimo Ronkainen.

Nykyinen kaupunginvaltuusto (2013–2016)
Puolue Äänimäärä (2012)[21] Paikat
Keskusta 42,0 % 19
Vasemmistoliitto 17,3 % 8
SDP 10,7 % 5
Perussuomalaiset 10,2 % 4
Kokoomus 9,6 % 4
Pro Tornio – Kuntalaisen parhaaksi yhteislista 5,3 % 2
Vihreät 4,1 % 1

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion vaakuna

Vaakunan hopeakentässä näkyy punainen kirkontorni, jonka katto keski- ja kulmahuippuineen sekä ovi-, ikkuna- ja ampuma-aukot ovat siniset. Vaakuna perustuu kaupungin sinettiin vuodelta 1621. Vaakuna on puhuva, koska nimen ”Tornio” kansanetymologinen selitys perustuu Ruotsin kielen torn-sanaan, joka tarkoittaa tornia.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion ystävyyskaupunkeja ovat:[22]

Yhteistyö Haaparannan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion ja Haaparannan yhteinen logo.

Tornio ylläpitää tiivistä yhteistyötä Ruotsissa sijaitsevan kaksoiskaupunki Haaparannan kanssa. Haaparanta sai kaupungin oikeudet vuonna 1842, kun Tornio menetettiin Venäjälle korvauksena. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 1955 Pohjoismaiden neuvostoon ja vuonna 1995 Euroopan unioniin, tuli rajasta paikallisten mukaan ”maailman rauhallisin raja”.

Lisäyksenä kaupungit aloittivat yhteistyön myös koulutuksessa: Opiskelijat voivat vapaasti valita kummalla puolella rajaa opiskelevat. Vuodesta 1989 lähtien Haaparannalla on toiminut Kielikoulu (ruots. Språkskolan), jossa opiskelee suomalaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita.

Tornion ja Haaparannan suurin yhteinen hanke, Rajalla – På Gränsen, on aloitettu vuonna 2003. Rajalla-hanke sisältää yhdistetyn keskustan Tornion ja Haaparannan keskustojen välille. Vuonna 2006 rajan läheisyyteen rakennettiin Ikean tavaratalo. Vuonna 2008 rajalle rakennettiin muun muassa kauppakeskus.[23]

Talous ja infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin Kullan tehdas

Tornio on teollisuuskaupunki. Tornion merkittävin työnantaja on Outokumpu, jonka ruostumatonta terästä valmistava tehdas työllistää yli 2 000 henkeä[24]. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä. Outokumpu on viime aikoina suunnitellut laajentavansa ferrokromitehdasta Torniossa jolloin syntyisi 100 uutta työpaikkaa.

Tornion Suensaarella toimi elokuuhun 2010 asti Hartwallin (aiemmin Lapin Kulta) kansainvälisestikin tunnettua Lapin Kulta-olutta valmistanut yli 130-vuotias olut- ja virvoitusjuomatehdas. Panimossa työskenteli parhaimmillaan 200-300 työntekijää ja viime vaiheessa noin 100.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornio on kahden valtatien alkupää. Vain 16 kilometrin pituinen valtatie 29 Keminmaahan tarjoaa nopeat kulkuyhteydet Kemiin. Valtatie on pohjoisin moottoritie maailmassa ja suurin osa siitä on nimellä Perämerentie. Valtatie 21 myötäilee Ruotsin rajaa Kilpisjärvelle asti. Eurooppatie 8 myötäilee valtateitä 21 ja 29. Eurooppatie 4 alkaa Torniosta, tie on vain muutamia satoja metrejä Suomen puolella ja se jatkuu koko Ruotsin läpi Helsingborgiin etelässä. Tornion ja Haaparannan rajan yli kulkee 18 000 ajoneuvoa päivittäin, joka tekee rajasta pohjoismaiden vilkkaimman.[25][26]

Rautatiet Torniosta johtavat kolmeen eri suuntaan: Oulu–Tornio-rata kulkee perämeren rantaa myötäillen Ouluun, Kolarin rata Tornionjokea myötäillen Kolariin ja Tornio–Haaparanta-rata Haaparannalle. Tornion ja Haaparannan rautatieasemat yhdistävä neljä kilometriä pitkä neliraiderata mahdollistaa ruotsalaisen ja suomalaisen kaluston liikenteen asemien välillä. Suomessa on käytössä venäläinen raideleveys ja Ruotsissa normaali raideleveys. Henkilöliikenne Torniossa keskeytyi Tornio-Pohjoisen seisakkeen huonon kunnon ja sijainnin vuoksi vuonna 2004. Turvallisemmalle paikalle rakennettiin Tornio-Itäisen seisake vuonna 2008.[27]

Tornion satama sijaitsee Röyttän saarella, kaupungin eteläosassa. Jäänmurtaja talvella mahdollistaa vapaat meriyhteydet ja satamaa voidaan käyttää ympärivuotisesti. Sataman liikenne koostuu pääosin Outokummun ruostumattoman teräksen viennistä. Satamassa ei ole matkustajaliikennettä. Vuonna 2007 satamassa vieraili 345 laivaa ja sataman tavaraliikenne oli 1,6 miljoonaa tonnia.[28][29]

Kemi–Tornion lentoasema sijaitsee Keminmaassa, noin 18 kilometriä Torniosta.[30] Lentoyhtiö Finncomm Airlines tarjoaa suorat lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoaseman läpi kulki 95 887 matkustajaa vuonna 2008.[31]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torniossa puhuttu murre ei juuri poikkea muiden länsirajan kuntien asukkaiden murteesta. Sen sijaan Ruotsin puolella asuvat tornionlaaksolaiset puhuvat ruotsin kielen ohella yleisesti meänkieltä eli tornionlaaksonsuomea, joka poikkeaa selvästi Suomen puolen peräpohjalaismurteista etenkin ruotsin kielen huomattavan vaikutuksen vuoksi sanaston osalta.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjan stadion

Tornion urheiluelämä on viimeisen sadan vuoden aikana ollut vilkasta. Tornionseudun ensimmäiset urheilukilpailut olivat hiihtokilpailut Tornionjoen jäällä 1894.

Vuosisadan alussa urheilutoiminta käynnistettiin Tornion Pyryn puitteissa, joka perustettiin marraskuussa 1905 suurlakon jälkitunnelmissa jatkamaan kansalliskaartin toimintaa. Palloilulajeille perustettiin vuonna 1935 oma seura, Tornion Palloveikot (ToPV), jonka lajeina olivat kesäisin jalkapallo ja talvisin jääpallo. Itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä suojelukuntajärjestö oli keskeinen urheilutoiminnan järjestäjä. Erityisesti ammunta ja pesäpallo kesäisin sekä hiihto ja ampumahiihto talvisin olivat suojeluskuntaurheilun päälajeja. Ammunnan, hiihdon ja ampumahiihdon kilpailupaikoiksi muodostui Kokkokankaan maasto. Jalka- ja pesäpalloilun pelipaikkana toimi Torikenttä sekä jääpalloilun Tornionjoen jää.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin perustettiin lisää seuroja, TUL:ään kuuluva Tornion Tarmo sekä palloilupuolelle uusi erikoisseura Tornion Pallo –47 (TP-47) Tornion VR:läisten toimesta. TP-47 tuli tunnetuksi myöhemmin erityisesti jalkapalloseurana.

1970-luvulta lähtien urheilupuolella erikoistuminen tiettyyn lajiin on ollut tyypillistä myös Torniossa. ToPV on erityisesti jääpalloseura ja TP-47 jalkapalloseura. Muita palloilupuolen erikoisseuroja tällä hetkellä ovat jääkiekkoilun erikoisseura Tornion IHC, lentopallossa Tornion Lentis-88 ja kaukalopallossa Tornion Palloketut. ToPV on myös kaupungin salibandyn ykkösseura. Hiihdon ja yleisurheilun alueella ykkösseuran aseman on ottanut Alatornion Pirkat.

Palloilulajien pyhättönä on toiminut 1950-luvulta lähtien Pohjan Stadion, joka 1980-luvulta lähtien on ollut yksinomaan yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden käytössä. Jääpalloilijoiden peliareenana toimi 1980- ja 90-luvuilla Näränperän luonnonjääkenttä ja 1990-luvulta lähtien peliareenana on ollut Haaparannan Gränsvallenin tekojää. Jääkiekkoilu, kaukalopalloilu ja lentopalloilu ovat saaneet areenansa Putaan urheilukeskuksesta. Hiihtourheilun pääpaikaksi on muodostunut Puuluodon hiihtokeskus.

Muiden urheilulajien suorituspaikkoja ovat Putaan uimahalli uimareille, Laivakangas raviurheilulle ja haulikkoampujille, Näränperä jousiampujille ja Golfareille sekä Röyttä purjehtijoille.

Tunnettuja Torniossa kasvaneita urheilijoita vuosikymmenien varrelta ovat olleet muun muassa yleisurheilija, olympiavoittaja Ville Pörhölä, yleisurheilijat Erik Åström ja Tauno Kontio, hiihtäjä Jari Isometsä, ammattijalkapalloilija Teemu Tainio sekä pujottelija, maailmanmestari Kalle Palander.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilkka Mäntylä: Tornion kaupungin historia 1.osa (1971).
  • Arja Sadinmaa: Tilastotietoja Torniosta 2005 ISSN 0782-548X
  • Henri Nordberg: Tornionlaakson vuosikirja 2005 ISSN 0787-197X
  • Juhani Mäkitalo: Tornion asukkaita 1621–1714 ja heidän jälkeläisiään, osat 1. ja 2. (2005)
  • Timo Ylimaunu: Aittakylästä kaupungiksi – arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä 2007 ISBN 978-952-9888-32-0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Katsaus Kemin ja Kemi–Tornio-seudun kehitykseen 5/2008 (pdf) Kemin kaupunki. Viitattu 20.9.2008. (suomeksi)
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  7. Tilastotietoja Tornio 2001 (Tilastotietopaketti Torniosta) Tornion kaupunki. Viitattu 22.8.2008.
  8. a b Pekka Puistosalo: Kylät ja kaupunginosat Torniossa. Tornion kaupunki. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2008).
  9. Arja Sadinmaa: Tilastotietoja Tornio 2007. Tilastotietopaketti Torniosta. Tornion kaupunki, 2007. ISSN 0782-548X. Teoksen verkkoversio.
  10. Talven lumista ja lumisuudesta Ilmatieteen laitos. Viitattu 24.6.2008.
  11. http://www.kukkolankoski.fi/historia.html
  12. Vahtola, Jouko: ”4”, Studia Historica Septentrionalia 3, s. 102–107. Rovaniemi: Pohjois-Suomem Historiallinen Yhdistys, 1980. ISBN 951-95472-1-5.
  13. Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa (Väitöstiedote) Oulun yliopisto. Viitattu 16.5.2011.
  14. [http://www.tornio.fi/Pormestarit Tornion kaupunginkirjasto – Pormestarista kaupunginjohtajaksi] Tornion kaupunki. Viitattu 23.8.2008.
  15. Jouko Vahtola: Tornio – vuosisatojen portti Lappiin ja länteen. Uuteen nousuun.
  16. Jouko Vahtola: Tornio – vuosisatojen portti Lappiin ja länteen. 1900-luvun rajakaupunki.
  17. Tilastokeskus
  18. Virallinen asukasluku vuodenvaihteessa 2007–2008 Väestörekisterikeskus. Viitattu 24.6.2008.
  19. Virallinen asukasluku vuodenvaihteessa 2008–2009 Väestörekisterikeskus. Viitattu 4.7.2009.
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  21. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  22. Tornion ystävyyskaupunkitoimikunta Tornion kaupunki. Viitattu 16.5.2011.
  23. TIEDOTE: Rajalla – På Gränsen – matkailu 28.10.2008. Aberdeen Property Investors Finland Oy. Viitattu 29.10.2008.
  24. Sadinmaa, Arja: Tilastotietoja Tornio 2012 (pdf) (s. 13) 2/2013. Tornion kaupunki. Viitattu 4.5.2014.
  25. Määritä nimeke! 2006. Vägverket. Viitattu 25.1.2009.
  26. MTV3: Provincia Bothniensis – tulevaisuuden kaupunki ilman rajoja. 18. joulukuuta 2004
  27. Junat pysähtyvät jälleen Misissä ja Torniossa 29.9.2008. Oy VR-Rata Ab. Viitattu 3.10.2008.
  28. Alusliikenne 2007 Suomen Satamaliitto. Viitattu 25.1.2009.
  29. Tavaraliikenne 2007 Suomen Satamaliitto. Viitattu 25.1.2009.
  30. Liikenneyhteydet Kemi-Tornion lentoasemalta Finavia. Viitattu 25.1.2009.
  31. Matkustajat lentoasemittain 2008 joulukuu 2008. Finavia. Viitattu 25.1.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]