Kerilon
Oy Kerilon Ltd oli Torniossa vuodesta 1965 vuoteen 1977 saakka toiminut tekstiiliteollisuusyritys. Kerilon valmisti nailonlangasta kreppilankaa eli polyamidia. Tehdas sijaitsi Rantatiellä Miukin kaupunginosassa. Parhaimpana aikana se työllisti useita satoja työntekijöitä.
Kerilonin tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nailonlankatehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1956, jolloin presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä käyttöön paikalle perustetun Tornion ensimmäisen suurteollisuuslaitoksen Ke-Ri Oy:n - myöhemmin Keri Oy, joka valmisti nailonlangasta Amar-merkkisiä sukkahousuja. Vuonna 1965 Keri Oy organisoitiin uudelleen siten, että nailonlangasta tapahtunutta kreppilangan tuotantoa varten perustettiin Kerilon Oy, sukkatuotantoa ja myyntiä varten Amar Oy. [1] Tässä vaiheessa kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimi Keri Oy:n toimitusjohtaja, maisteri Eero Häkli. Vuonna 1966 Keri Oy myytiin tuotemerkkeineen Suomen Trikoolle, joka siirsi sukkatuotannon Tampereelle[2]. Mittavien laajennusten jälkeen tehdas keskittyi ainoastaan nailonlangan krepppaukseen, ja siitä muodostui Oy Kerilon Ltd. Työntekijämäärä Kerilonin alkuvaiheessa oli noin 200.[3] Vuonna 1975 työntekijöitä oli 360.lähde? Häklin jälkeen toimitusjohtajana toimi Paavo Siurua vuosina 1966-1974.
Keriloniin liittyviä muita torniolaisia alan tuottajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehtaan omistajina on ollut mm. tunnettuja nimiä kuten Herlinien suku sekä Säteri Oy, jonka omistuksessa Kerilon kehräsi nailonlangasta kreppilankaa myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[4] Sukkatehtaan toimihenkilöt perustivat vuonna 1966 Tornioon sukkahousutehdas Norlynin tytäryhtiöineen, joka 1970-luvun alkupuolella työllisti jopa yli tuhat ihmistä Tornion lisäksi Simossa, Haaparannalla ja Nurmeksessa, kunnes sekin ajautui huonosti kannattavana Suomen Trikoon omistukseen vuonna 1976.[5][6]
Kerilonin toiminnan päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemira Oy:n omistaman Kerilon-tehtaan toiminta loppui keväällä 1977. Tehtaan koneiden purku alkoi 8. syyskuuta 1977, mutta tehtaan myymisestä käytyjä neuvotteluja jatkettiin samaan aikaan.[7] Tehtaan koneet myytiin Lappfiberille 7. marraskuuta 1977.[8] Tehdas jatkoi toimintaa vuoden 1977 jälkeen nimellä Lappfiber Oy, ja se jatkui vuoteen 1987 saakka, kunnes se meni konkurssiin ja lopetettiin kokonaan. Alun perin Aarne Ervin piirtämä suuri tehdasrakennus Tornionjoen rannalla jäi vuosiksi tyhjilleen ja ajautui ilkivallan vuoksi surkeaan tilaan. Tehdasrakennus purettiin vuonna 1995.
Alan toiminta Torniossa Kerilonin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukkahousujen valmistusta Torniossa jatkoi Nanso, kunnes se vuonna 2016 sulki tehtaan ja myi tuotemerkit norjalaisen Orklan omistamalle Pierre Robert Groupille.[9]
Tornion kaupunki on nimennyt sukkateollisuuden mukaan Miukin kaupunginosassa kadut nimeltä Kerikatu ja Amarinkatu.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Keri Oy:n liikevaihto ylitti 10.000.000 mk. Helsingin Sanomat, 2.9.1966, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.6.2023.
- ↑ Ikonen, Juhani: "Keri Oy:llä olisi ollut hyvät edellytykset jatkaa Torniossa". Helsingin Sanomat, 2.9.1966, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.6.2023.
- ↑ Kerilonin tuotanto kohoaa 1 milj. kilon. Helsingin Sanomat, 10.12.1968, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.6.2023.
- ↑ Säteri myy USA:n tehtaan. Helsingin Sanomat, 28.10.1976, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Lappalainen, Piippa – Almay, Mirja: ”Sukanvalmistajia”, Kansakunnan vaatettajat, s. 148. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20864-7.
- ↑ Aula, Minna: Ensimmäisen kerran sääret sujahtivat torniolaisiin hienosukkiin kuusi vuosikymmentä sitten Yle Uutiset. 21.3.2016. Viitattu 24.5.2022.
- ↑ Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 11. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
- ↑ Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 22. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
- ↑ Teirikko, Kati: Lopullinen niitti Tornion sukkahousutehtaalle – Nanso vahvisti myynnin norjalaisille Yle Uutiset. 29.4.2016. Viitattu 1.6.2016.