Alatornion kirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alatornion kirkko
Alatornion kirkko
Alatornion kirkko
Sijainti Kirkonmäentie 85, Tornio
Koordinaatit mark_region:FI-10 65°49′48″N, 024°09′26″E
Seurakunta Tornion seurakunta
Rakentamisvuosi itälaiva 1500-luku, nykyinen muoto 179497
Suunnittelija Jacob Rijf (nykyinen muoto)
Materiaali kivi
Tyylisuunta uusklassismi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Vanha pitäjänmakasiini hautausmaan liepeillä, joka on nykyisin pitäjämuseo
Kirkon vanhat urut

Alatornion kirkko sijaitsee Torniossa Tornionjokisuun Parasniemessä. Paikkana se on yksi Pohjoiskalotin vanhimmista kirkkopaikoista.

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kirkko rakennettiin nykyiselle paikalle ehkä jo 1200-luvun alussa. Varmuudella tiedetään, että paikalla oli puukirkko viimeistään 1316. Nykyiseen muotoon Alatornion kirkko rakennettiin 179497, itälaiva on yhä 1500-luvun keskiaikaisesta kivikirkosta.[1] Kirkko on ollut menneinä vuosisatoina hyvin laajan Tornion Lapin keskuskirkko.

Kirkon laajensi nykyiseen muotoonsa kirkonrakentaja Jacob Rijf. Kirkko on 1700-luvun jälkipuoliskon edustavimpia kirkkorakennuksia. Pohjakaavaltaan kirkko on ristin muotoinen ja ulkotilassa ristineliön keskellä on kaunis keskustorni. Merkillistä on silti ehkä, että kirkosta puuttuu risti ulkopuolelta. Alatornion kirkossa on paljon vastaavanlaisuuksia kuin myös Rijfin toisessa suunnittelemassaan Skellefteån kirkossa. Molemmat kirkot ovat saaneet vaikutteita Tukholmassa sijaitsevasta Adolf Fredrikin kirkosta.[2] Vasemman sivun ulkoseinällä on teksti "Utvidgad under Gustav IV Adolfphs regering år 1797" (suom. "Laajennettu Kustaa IV Adolfin hallituskaudella 1797").

Sisutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacob Rijf suunnitteli myös kirkon sisustuksen tärkeimmät osat. Hän rakensi saarnastuolin, joka on yksi kirkon kauneimmista yksityiskohdista, ja hänen piirustustensa mukaan on rakennettu myös kirkon alttari.[1] Kirkon sisätilojen järjestely on eräässä mielessä poikkeuksellinen. Kirkon saarnastuoli sijaitsee normaaliin tapaan ristineliön koilliskulmassa ja sakaristo liittyy vastaavalle kohdalle ulkoseinälle. Alttari sitä vastoin sijaitsee ristineliön kaakkoiskulmassa, eikä itäsakaran itäpäässä, kuten yleisesti oli tapana. Tämä osoittaa pyrkimyksiä muuttaa perinteistä jäsentelyä, jota oli havaittavissa 1700-luvun kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Suomen kirkoista Hämeenlinnan kirkko edustaa samaa suuntausta.[2]

Kirkon alttaritaulun Jeesus ristillä (295x153 cm öljymaalaus kankaalle) on maalannut taiteilija Karl Strömbeck vuonna 1820. Taulussa lukee Jeesuksen yläpuolella ristillä INIK eikä yleisesti käytetty INRI. Jacob Rijfin kirkon alttariseinästä 1800-luvun alussa tekemässä luonnospiirustuksessa alttaritaulun aiheena on Jeesus Getsemanessa.[3]

Kellotorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon kellotornissa on Unescon maailmanperintönä suojeltuun Struven ketjuun kuuluva mittauspiste, joka mitattiin vuonna 1842. Mittauspisteen aikaisia kaiverruksia on edelleen nähtävissä tornin kellohuoneen sisäseinässä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Stina & Lawe Söderholm - Lapin kirkot Pohjoiskalotin kirkot: osa II - Kyrkor i Lappland Kyrkor på Nordkalotten del II, Pohjan Väylä, 2002, sivu 16
  2. a b Kauneimmat kirkkomme - toimittaneet Antero Sinisalo ja Henrik Lilius, K.J. Gummerrus, 1962, sivu 169
  3. Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 76-79. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4.
  4. ”TORNEA” eli Alatornion kirkon kellotorni Unescon maailmanperintökohteena Karttakäärö.fi. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]