1973

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Kemijärven, Kuusankosken, Lieksan, Mäntän ja Äänekosken kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Samalla Suomessa tehtiin siihenastinen ennätysmäärä kuntaliitoksia:
  • Alatornion ja Karungin kunnat liitettiin Tornion kaupunkiin
  • Bergön ja Petolahden kunnat liitettiin Maalahden kuntaan
  • Björköbyn, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kunnat liitettiin Mustasaaren kuntaan
  • Eräjärven kunta liitettiin Oriveden kuntaan
  • Karkun ja Tyrvään kunnat liitettiin Vammalan kaupunkiin
  • Kemijärven mlk liitettiin Kemijärven kaupunkiin
  • Lapväärtin, Siipyyn ja Tiukan kunnat liitettiin Kristiinankaupunkiin
  • Nurmeksen mlk liitettiin Nurmeksen kauppalaan
  • Paattisten kunta liitettiin Turun kaupunkiin
  • Paavolan ja Revonlahden kunnat yhdistettiin uudeksi Ruukin kunnaksi
  • Pielisjärven kunta liitettiin Lieksan kaupunkiin
  • Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat liitettiin Närpiön kuntaan
  • Pohjaslahden kunta liitettiin osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntaan
  • Raution kunta liitettiin Kalajoen kuntaan
  • Riistaveden kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin
  • Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin
  • Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan
  • Suoniemen kunta liitettiin Nokian kauppalaan ja siirrettiin samalla Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin
  • Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kaupunkiin
  • Säämingin kunta liitettiin osittain Savonlinnan kaupunkiin, osittain Punkaharjun kuntaan
• 1. tammikuuta – Isosta-Britanniasta, Irlannista ja Tanskasta tuli EEC:n, nykyisen EU:n jäseniä.
• 1. tammikuuta – Postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
• 1. tammikuuta − Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi uuden vuoden saarnassaan Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa luonnehtien sitä "mielettömäksi ja rikolliseksi tuhotyöksi".
• 2. tammikuuta – Yhdysvallat aloitti uudelleen Pohjois-Vietnamin pommittamisen.
• 2. tammikuuta – TPSL poistettiin puoluerekisteristä puolueen omasta pyynnöstä.
• 9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkosen suostuttua toimikautensa jatkamiseen poikkeuslailla hallitus antoi sitä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Perustuslakivaliokunta aloitti lakiesityksen käsittelyn seuraavana päivänä.
• 14. tammikuuta – Elvis Presley piti suurkonsertin, jota seurasi suorana lähetyksenä yli miljardi ihmistä ympäri maailman (Elvis: Aloha from Hawaii).
• 15. tammikuuta – Veijo Meri sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanista Kersantin poika. Palkinnon arvo oli 50 000 Tanskan kruunua.
• 17. tammikuuta – Ferdinand Marcos julistettiin Filippinien elinikäiseksi presidentiksi.
• 17. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia "sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi".
• 18. tammikuuta – Kansanedustaja Arvo Sainio loikkasi Suomen Maaseudun Puolueesta Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeseen, mutta palasi seuraavana päivänä SMP:hen. Hän ilmoitti kuitenkin 25. tammikuuta siirtyneensä lopullisesti SKYP:hen.
• 18. tammikuuta – Eduskunnan puhemies V. J. Sukselainen vaati valtiopäivien päättäjäisissä kansanedustajilta arvokkaampaa esiintymistä. Sukselainen katsoi erityisesti eräiden SMP:n edustajien käyttäytymisen päättyneiden valtiopäivien aikana alentaneen eduskunnan arvovaltaa ja uhkasi puhemiesneuvoston ryhtyvän kurinpalautukseen, ellei järjestys eduskunnassa muutoin palaudu.
• 19. tammikuuta − Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen Tampereen yliopiston ottamisesta valtion omistukseen.
• 20. tammikuuta – USA:n presidentti Richard Nixon aloitti toisen virkakautensa.
• 23. tammikuuta – Noin tuhat vuotta levossa ollut tulivuori Helgafjell purkautui Islannin etelärannikolla. Heimaeyn saarella olleesta Vestmannaeyjarin kaupungista tuhoutui yli 200 taloa. Tuli, laava ja tuhka peittivät suuren osan koko saaresta.
• 27. tammikuuta – Vietnamin sota päättyi Yhdysvaltain osalta rauhansopimukseen.

[muokkaa] Helmikuu

• 4. helmikuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1976 talvikisat Itävallan Innsbruckille.
• 5. helmikuuta − Kuusamosta Ouluun matkalla ollut Kar-Airin matkustajakone teki moottorivian vuoksi pakkolaskun keskelle asumatonta erämaata Pudasjärvellä, jolloin kolme ihmistä loukkaantui. Ruotsalainen pelastushelikopteri löysi 15 matkustajaa ja kolmen hengen miehistön vasta runsaan kolmen tunnin kuluttua onnettomuudesta.
• 6. helmikuuta – Hyvinkään kihlakunnanoikeus tuomitsi Kytäjän kartanon omistajan Kai Vähäkallion kolmesta taposta 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. Surmatyöt olivat tapahtuneet kartanon mailla edellisen vuoden toukokuussa. Mielentilatutkimuksen mukaan Vähäkallio oli toiminut vailla täyttä ymmärrystä. Helsingin hovioikeus piti voimassa kihlakunnanoikeuden tuomion, mutta Korkein oikeus lievensi sen 12 vuodeksi vankeutta.
• 8. helmikuuta − Kyproksen arkkipiispa Makarios valittiin maan presidentiksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Hänelle ei ollut ilmoittautunut määräaikaan mennessä yhtään vastaehdokasta.
• 11. helmikuuta − Kenraali Alfredo Stroessner valittiin viidennelle virkakaudelleen Paraguayn presidentiksi.
• 14. helmikuuta – Hallitus päätti maksaa korvauksen sisällissodan aikana 1918 vankileireillä tai vankiloissa olleille punavangeille.
• 15. helmikuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:n eduskuntaryhmästä katsottuaan tulleensa syrjityksi puolueessa.
• 21. helmikuuta – Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, sata ihmistä kuoli.
• 23. helmikuuta – Leningradin kaupungin viranomaisten ilmoitettiin ryhtyneen koviin otteisiin päihtyneiden suomalaisturistien saamiseksi kuriin. Sakkorangaistukset korvattiin arestilla ja arestiin otetuilta ajettiin tukka pois.

[muokkaa] Maaliskuu

• 5. maaliskuuta – Kaksi Lontooseen matkalla ollutta espanjalaista matkustajakonetta törmäsi toisiinsa Ranskan yläpuolella lähellä Nantesin kaupunkia. Toinen koneista syöksyi maahan, jolloin 68 ihmistä sai surmansa. Toinen teki onnistuneen pakkolaskun. Ranskan lennonjohtajat olivat tapahtumahetkellä lakossa ja useat lentoyhtiöt aloittivat Ranskan ilmatilan boikotoinnin.
• 7. maaliskuuta – Komeetta Kohoutek havaittiin.
• 14. maaliskuuta − Kapellimestari Leif Segerstam nimitettiin Suomen Kansallisoopperan uudeksi johtajaksi pitkään jatkuneen johtajakiistan päätteeksi.
• 16. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
• 17. maaliskuuta − Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri Kalevi Sorsa vahvisti lain presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta.
• 18. maaliskuuta − Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos ilmoitti, että maassa asuvien muslimien helmikuun lopulla alkanut kapina oli murskattu.
• 28. maaliskuuta − Ruotsin pääministeri Olof Palme antoi valtiopäiville hallituksen esityksen perustuslain muuttamiseksi siten, että kuninkaalta poistettaisiin hänen valtansa muodollisetkin jäännökset.
• 29. maaliskuuta – Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.

[muokkaa] Huhtikuu

• 1. huhtikuuta − Suomessa tuli voimaan laki neljän viikon vuosilomasta.
• 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 25 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin molemmissa maissa.
• 7. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa.
• 10. huhtikuuta – Presidentti Kyösti Kallion syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
• 13. huhtikuuta – Länsi-Saksa ja Tšekkoslovakia pääsivät yksimielisyyteen vuonna 1938 solmitun Münchenin sopimuksen julistamisesta laittomaksi.
• 13. huhtikuuta – Suomi tunnusti Etelä- ja Pohjois-Korean.
• 16. huhtikuuta – Pioneer 11 -luotain laukaistiin matkaan.
• 17. huhtikuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi näyttelijä Joel Rinteelle akateemikon arvonimen.
• 19. huhtikuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen ehdotti, että ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo olisi asetettava syytteeseen valtakunnanoikeudessa sekä määräsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Lindblomin ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin asetettavaksi syytteeseen raastuvanoikeudessa Zavidovo-jutun vuoksi.

[muokkaa] Toukokuu

• 2. toukokuuta − Pankkitoimihenkilöiden lakko sulki kaikki pankit kahdeksi viikoksi Postipankkia lukuun ottamatta. Lakkoon osallistui noin 19 000 pankkitoimihenkilöä.
• 4. toukokuuta – Ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo erosi Zavidovo-jutun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli varatuomari Jermu Laine.
• 5. toukokuuta − Sosialistinen Työväenpuolue perustettiin Mikkelissä. Perustajina olivat entisen TPSL:n kannattajat, jotka olivat vastustaneet puolueen yhdistämistä SDP:hen. Puheenjohtajaksi valittiin koulunjohtaja Pentti Waltzer.
• 6. toukokuuta − YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim saapui kahden päivän vierailulle Suomeen.
• 7. toukokuuta – Israelissa vietettiin valtion perustamisen 25-vuotisjuhlaa.
• 7. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen sanoi, ettei ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamoa ollut syytä asettaa syytteeseen valtakunnanoikeudessa, vaikka Linnamo olikin menetellyt Zavidovo-jutun yhteydessä selvästi lain vastaisesti.^lähde?[1]
• 10. toukokuuta – Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
• 14. toukokuuta – Yhdysvaltain ainoa avaruusasema, "Skylab", laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
• 18. toukokuuta − Zavidovo-vuodon oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa.
• 20. toukokuuta – Moottoripyöräilijät Jarno Saarinen ja Renzo Pasolini saivat surmansa Monzan radalla Italiassa.
• 20. toukokuuta − Senaattori Oskari Tokoin syntymän 100-vuotisjuhlaa vietettiin hänen kotikunnassaan Kannuksessa.
• 23. toukokuuta − Öljy-yhtiö Esson varastoalueella Kokkolan Ykspihlajassa syttyi puolitoista vuorokautta kestänyt suurtulipalo, jossa tuhoutui lähes kahdeksan miljoonaa litraa polttoaineita.
• 25. toukokuuta − Norjan suurkäräjät hyväksyi yksimielisesti vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa.

[muokkaa] Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Sotilasjuntta päätti monarkian ja perusti tasavallan Kreikassa.
• 2. kesäkuuta − Kansanedustaja Raino Westerholm valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Turussa pidetyssä puoluekokouksessa.
• 3. kesäkuuta – Tupolev Tu-144 putosi ilmailushowssa Pariisissa, 15 ihmistä kuoli.
• 3. kesäkuuta – TPSL lopetti toimintansa.
• 6. kesäkuuta − Ruotsin valtiopäivät hyväksyi perustuslain muutoksen, joka poisti kuninkaalta hänen valtansa muodollisetkin rippeet. Laki määrättiin tulevaksi voimaan kuningas Kustaa VI Aadolfin kuoltua.
• 10. kesäkuuta − Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson jätti Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtajuuden Sipoossa pidetyssä puoluekokouksessa. Hänen seuraajakseen valittiin puolustusministeri Kristian Gestrin.
• 14. kesäkuuta – Länsi-Saksa anoi YK:n jäsenyyttä.
• 15. kesäkuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuron Oulun läänin ja kansanedustaja Valdemar Sandelinin Hämeen läänin maaherraksi. Uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi nimitettiin kansanedustaja Heimo Linna.
• 16. kesäkuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev saapui kymmenen päivän vierailulle Yhdysvaltoihin.
• 18. kesäkuuta – Kansanedustaja Pirkko Aro loikkasi Liberaalisesta Kansanpuolueesta SDP:hen.
• 30. kesäkuuta – Afrikan keskiosassa sattui täydellinen auringonpimennys, joka kesti poikkeuksellisen kauan eli yli 7 minuuttia.
• 30. kesäkuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) piti ensimmäisen puoluekokouksensa Jyväskylässä. Puolue valitsi puheenjohtajakseen professori Eino Haikalan.

[muokkaa] Heinäkuu

• 2. heinäkuuta – Elinkeinohallitus aloitti toimintansa.
• 3. heinäkuuta – ETYK:in ulkoministerikokous alkoi Helsingissä.
• 5. heinäkuuta – Ruandassa tehtiin veretön vallankaappaus.
• 6. heinäkuuta − Tunisian presidentti Habib Bourguiba luonnehti Jordanian valtiota brittiläisten aikaansaamaksi keinotekoiseksi luomukseksi. Jordania katkaisi välittömästi diplomaattisuhteensa Tunisiaan.
• 10. heinäkuuta – Bahama itsenäistyi.
• 13. heinäkuuta – Danny Williams syntyi
• 13. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron kansliapäällikkö Antero Jyrängille. Jyränki oli pyytänyt eroa virastaan, koska hän katsoi Zavidovo-jutun heikentäneen oleellisesti hänen mahdollisuuksiaan sen hoitamiseen.
• 17. heinäkuuta − Iso-Britannia tunnusti Pohjois-Vietnamin.
• 18. heinäkuuta − Viking Linen autolautta Viking 1 ajoi karille Kapellskärin edustalla. Vahingot jäivät vähäisiksi.
• 20. heinäkuuta – Ranska jatkoi ydinkokeita Mururoalla vastalauseista huolimatta.
• 30. heinäkuuta − Enontekiöllä järjestettiin uudet kunnallisvaalit. Syksyn 1972 vaaleista oli tehty valitus leimaamattomien äänestyslippujen vuoksi. Keskustapuolue voitti yhden paikan SMP:ltä, muuten puolueiden voimasuhteet pysyivät ennallaan.

[muokkaa] Elokuu

• 1. elokuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat kokeiluluonteisesti käyttöön Turun ja Porin, Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Mikkelin, Vaasan ja Keski-Suomen läänien alueilla.
• 3. elokuuta − Suomi ja Chile allekirjoittivat keskinäisen 40 miljoonan markan kehitysluottosopimuksen.
• 5. elokuuta – Musta syyskuu -terroristijärjestö surmasi kolme ja haavoitti 56:tta ihmistä Ateenan lentokentällä.
• 6. elokuuta − Kova tuuli irrotti Pyhäjärven ylittävän, rakenteilla olleen Nokian ja Pirkkalan välisen yhdystien siltalohkon ankkureistaan. Betoninen 70 metrin pituinen ja 280 tonnin painoinen lohko ajelehti lähelle Tampereen Pispalan rantaa ja hinattiin myöhemmin takaisin paikoilleen.
• 15. elokuuta – Yhdysvallat lopetti Kamputsean pommitukset päättäen 15 vuotta kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
• 22. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon myönsi eron ulkoministeri William Rogersille ja nimitti hänen tilalleen ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvonantajansa Henry Kissingerin.
• 23. elokuuta – Norrmalmstorgilla Tukholmassa tapahtui pankkiryöstö, jossa ryöstäjä otti neljä panttivankia. Tilanne päättyi 28. elokuuta poliisin laskettua kaasua pankkiholviin. Jotkut panttivangeista samastuivat ryöstäjään, mistä syystä ilmiö tunnetaan Tukholma-syndroomana.
• 24. elokuuta – Ensimmäinen Uuno Turhapuro-elokuva "Uuno Turhapuro" sai ensi-iltansa.
• 29. elokuuta – Miljoonas Ski-Doo-moottorikelkka valmistui.

[muokkaa] Syyskuu

• 1. syyskuuta – Libyan vallankumousneuvosto ilmoitti kansallistaneensa kuusi ulkomaista öljy-yhtiötä.
• 1. syyskuuta – Tanskassa Kööpenhaminassa hotelli Hafniassa raivonnut tulipalo surmasi 35 henkeä.
• 4. syyskuuta – Tanskan kuningatar Margareeta II ja prinssi Henrik saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliittolainen kirjailija Aleksandr Solženitsyn ilmoitti, että turvallisuuspoliisi KGB oli takavarikoinut Leningradissa hänen julkaisemattoman Vankileirien saaristo -teoksensa käsikirjoituksen.
• 7. syyskuuta – Ylijohtaja Seppo Lindblom tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 1250 markan sakkoon Zavidovo-vuodon vuoksi.
• 11. syyskuuta – Chilen presidentti Salvador Allende kuoli sotilasvallankaappauksessa ja Augusto Pinochet siirtyi maan johtoon 17 vuoden ajaksi. Maan rajat suljettiin, parlamentti hajotettiin ja vasemmistolaisten vangitsemiset ja teloitukset alkoivat.
• 13. syyskuuta – Suomi, Ruotsi ja Tanska keskeyttivät kehitysavun antamisen Chilelle. Poliittinen vasemmisto vaati Suomea katkaisemaan diplomaattisuhteensa Chileen.
• 15. syyskuuta – Ruotsin Kustaa VI Aadolf kuoli, Kaarle XVI Kustaa nousi valtaistuimelle. Uusi kuningas otti tunnuslauseekseen För Sverige - i tiden (Ruotsin hyväksi - ajan hengessä). Kustaa VI Aadolf haudattiin Hagan linnan puistoon 25. syyskuuta.
• 18. syyskuuta − Länsi- ja Itä-Saksa sekä Bahamasaaret hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
• 18. syyskuuta − ETYKin toinen vaihe alkoi Genevessä Sveitsissä.
• 20. syyskuuta − Poliittinen äärivasemmisto järjesti Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen vastaisia mielenosoituksia eri puolilla maata.
• 21. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Itä-Saksa katkaisivat diplomaattisuhteensa Chileen.
• 22. syyskuuta − Iso-Britannia tunnusti Chilen sotilashallituksen.
• 24. syyskuuta – Guinea-Bissau julistautui itsenäiseksi Portugalin alaisuudesta.
• 24. syyskuuta − Yhdysvallat tunnusti Chilen sotilashallituksen.
• 27. syyskuuta − Kansanedustajat Raimo Ilaskivi, Salme Katajavuori ja Kullervo Rainio erosivat Kokoomuksen eduskuntaryhmästä suojalaeista syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.
• 30. syyskuuta – Tampereella, Kalevan kirkon edustalla paljastettiin kuvanveistäjä Terho Sakin muotoilema Kalevala-monumentti.

[muokkaa] Lokakuu

• 1. lokakuuta – Työsuojeluhallitus aloitti toimintansa.
• 6. lokakuuta – Jom kippur -sota: Egyptin ja Syyrian joukot hyökkäsivät Israeliin juutalaisten pyhäpäivänä. Sota päättyi 26. lokakuuta.
• 10. lokakuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Spiro Agnew erosi tunnustettuaan syyllistyneensä veropetokseen.
• 11. lokakuuta − Kansanedustaja Tellervo M. Koivisto erotettiin kuukaudeksi SDP:n eduskuntaryhmästä, koska hän oli puolue- ja ryhmäpäätösten vastaisesti äänestänyt suojalakeja vastaan.
• 16. lokakuuta – Kuusi Persianlahden suurinta öljyntuottajamaata vähensi öljyntuotantoaan neljänneksellä ja korotti raakaöljyn hintaa 17 prosenttia.
• 16. lokakuuta − Hallitus antoi eduskunnalle esityksen EEC-vapaakauppasopimuksen hyväksymiseksi.
• 17. lokakuuta – Öljykriisi: arabimaat asettivat Israelia tukeneet maat boikottiin.
• 18. lokakuuta − Kansanedustajat Raimo Ilaskivi ja Kullervo Rainio palasivat Kokoomuksen eduskuntaryhmään.
• 20. lokakuuta – Sydneyn oopperatalon avajaiset.
• 24. lokakuuta – Suomi ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan sata chileläistä poliittista pakolaista. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat 19. marraskuuta.
• 24. lokakuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue merkittiin puoluerekisteriin.

[muokkaa] Marraskuu

• 9. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi presidentin entisen kansliapäällikön Antero Jyrängin Zavidovo-vuodon vuoksi 3200 markan sakkoihin virkamiehen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
• 11. marraskuuta – Israel ja Egypti allekirjoittivat aselevon.
• 11. marraskuuta – Mariner 10 -luotain laukaistiin radalleen.
• 13. marraskuuta – Islannin ja Ison-Britannian välinen ns. turskasota päättyi.
• 14. marraskuuta – Yhdysvallat tunnusti Taiwanin olevan osa Kiinaa.
• 14. marraskuuta − TPSL:n seuraajaksi perustettu Sosialistinen Työväenpuolue merkittiin puoluerekisteriin.
• 14. marraskuuta − Prinsessa Anne ja ratsumestari Mark Phillips vihittiin avioliittoon Lontoossa.
• 16. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen äänin 141−36. Presidentti Urho Kekkonen vahvisti sopimuksen 21. marraskuuta.
• 17. marraskuuta − Kreikan hallitus julisti levottomuuksien vuoksi poikkeustilan ja ulkonaliikkumiskiellon koko maahan.
• 20. marraskuuta – Eduskunta langetti SMP:n Veikko Vennamolle ja Rainer Lemströmille kahden viikon työskentelykiellon käyttäytymisrikkeiden vuoksi. J. Juhani Kortesalmi koki saman kohtalon 23. marraskuuta.
• 25. marraskuuta – Kreikan diktaattori George Papadopoulos syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.
• 27. marraskuuta − Paasikivi-seura luovutti Finlandia-talolle neuvostoliittolaisen taidemaalarin Ilja Glazunovin maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan, joka oli jo keskeneräisenä herättänyt huomiota. Teosta ei kuitenkaan pidetty onnistuneena ja se sijoitettiin seuran omiin tiloihin.

[muokkaa] Joulukuu

• 1. joulukuuta – Papua-Uusi-Guinea sai itsehallinnon.
• 1. joulukuuta – Populisti Mogens Glistrupin johtama oikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue menestyi Tanskan kansankäräjävaaleissa. Pääministeri Anker Jörgensen jätti hallituksensa eronpyynnön vaalituloksen selvittyä.
• 3. joulukuuta – Pioneer 10 välitti ensimmäiset lähikuvat Jupiterista.
• 4. joulukuuta – Chilen hallitus julisti Ruotsin Chilen-lähettilään Harald Edelstamin ei-toivotuksi henkilöksi. Edelstam oli avustanut poliittisista syistä vainottuja ja häntä syytettiin tämän vuoksi puuttumisesta Chilen sisäisiin asioihin. "Mustaksi neilikaksi" kutsuttu Edelstam sai sankarin vastaanoton saavuttuaan Arlandan lentokentälle Ruotsiin.
• 5. joulukuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:sta katsottuaan jääneensä vaille vaikutusvaltaa. Hän liittyi hieman myöhemmin Perustuslailliseen kansanpuolueeseen.
• 6. joulukuuta – Yhdysvaltain uusi varapresidentti Gerald Ford astui virkaansa.
• 18. joulukuuta – Venstren puheenjohtaja Poul Hartling muodosti Tanskalle uuden hallituksen.
• 18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat pikajuoksija Mona-Lisa Pursiaisen ensimmäisenä naisena vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 20. joulukuuta – Suomen sisäasiainministeriö antoi öljykriisinvuoksi taloudellisen toiminnan sääntelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla joukon määräyksiä energian säästämiseksi.
• 23. joulukuuta – Persianlahden alueen öljyntuottajamaat päättivät nostaa raakaöljyn hintaa 126 prosenttia.
• 25. joulukuuta – ARPANET kaatui reititystä haitanneen ohjelmointivirheen takia.
• 27. joulukuuta – Kansanedustaja Salme Katajavuori erosi Kokoomuksesta ja siirtyi Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.
• 28. joulukuuta – Energian säästämiseksi määrättiin kaikille moottoriajoneuvoille enimmäisnopeudeksi 80 kilometriä tunnissa kesäkuun 1974 loppuun saakka.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Kiss -yhtye perustettiin.
• Twisted Sister -yhtye perustettiin.
• AC/DC -yhtye perustettiin.
• Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen aloitettiin Suomessa.^[2]

[muokkaa] Syntyneitä

• 7. tammikuuta – Jonna Tervomaa, suomalainen muusikko ja toimittaja
• 14. tammikuuta – Giancarlo Fisichella, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 21. helmikuuta – Damjan Fras, slovenialainen mäkihyppääjä
• 26. helmikuuta – Eric Lindros, kanadalainen jääkiekkoilija
• 23. maaliskuuta – Mari Kakko, suomalainen televisiojuontaja
• 25. maaliskuuta – Michaela Dorfmeister, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 30. maaliskuuta – Vilma Melasniemi, suomalainen näyttelijä
• 4. huhtikuuta – David Blaine, yhdysvaltalainen taikuri
• 16. toukokuuta – Tori Spelling, yhdysvaltalainen näyttelijä

15. toukokuuta (Päivi lepistö) Movetron yhtyeen laulaja

• 1. kesäkuuta – Heidi Klum, saksalainen valokuvamalli
• 14. kesäkuuta – Ville Myllyrinne, suomalainen näyttelijä
• 18. kesäkuuta – Alexandra Meissnitzer, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 20. heinäkuuta – Haakon Magnus, Norjan kruununprinssi
• 20. heinäkuuta – Peter Forsberg, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 20. heinäkuuta – Anni Sinnemäki, suomalainen runoilija ja kansanedustaja
• 23. heinäkuuta – Monica Lewinsky, Valkoisen talon harjoittelija
• 25. heinäkuuta – Dani Filth, englantilainen laulaja ("Cradle of Filth")
• 6. elokuuta – Asia Carrera, yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
• 22. elokuuta – Howie Dorough, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
• 5. syyskuuta – Rose McGowan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. syyskuuta – Carlo Cudicini, italialainen jalkapallomaalivahti
• 19. syyskuuta – Carlos Eduardo López Avila ("Jeremías"), brittiläis-venezuelalainen poplaulaja
• 3. lokakuuta – Antti Laaksonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 7. lokakuuta – Sami Hyypiä, suomalainen jalkapalloilija
• 9. marraskuuta – Maija Vilkkumaa, suomalainen rock-laulaja
• 2. joulukuuta – Monica Seles, serbialaissyntyinen yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 3. joulukuuta – Holly Marie Combs, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. joulukuuta – Tyra Banks, yhdysvaltalainen valokuvamalli, TV-kasvo ja näyttelijä
• 8. joulukuuta – Corey Taylor yhdysvaltalainen laulaja, Slipknot/ Stone Sour
• 21. joulukuuta – Marko Yli-Hannuksela, suomalainen painija (maailmanmestari ja olympiamitalisti)
• 24. joulukuuta – Stephenie Meyer, yhdysvaltalainen nuortenkirjailija

[muokkaa] Kuolleita

• 22. tammikuuta – Lyndon Johnson, Yhdysvaltain presidentti
• 4. helmikuuta – Martti Haavio, suomalainen kirjailija ja professori
• 14. helmikuuta – Markus Rautio, suomalainen teatterimies
• 6. maaliskuuta – Pearl S. Buck, yhdysvaltalainen kirjailija
• 14. maaliskuuta – Chic Young, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Helmi ja Heikki)
• 27. maaliskuuta – Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija
• 30. maaliskuuta – Reinhold Svento, suomalainen poliitikko
• 5. huhtikuuta – Gösta Knutsson, ruotsalainen lastenkirjailija
• 8. huhtikuuta – Pablo Picasso, espanjalainen taidemaalari
• 13. huhtikuuta – Kusti Kulo, suomalainen poliitikko ja SKDL:n kunniapuheenjohtaja
• 28. huhtikuuta – Clas Thunberg, suomalainen pikaluistelija (olympiavoittaja)
• 29. huhtikuuta – Sammy Babitzin, suomalainen laulaja (auto-onnettomuus)
• 9. toukokuuta – Uuno Montonen, suomalainen näyttelijä
• 9. toukokuuta – Martti Välikangas, suomalainen arkkitehti
• 16. toukokuuta – Hilkka Helinä (Halttunen), suomalainen näyttelijä
• 18. toukokuuta – Arvo Lehesmaa, suomalainen näyttelijä
• 20. toukokuuta – Jarno Saarinen, suomalainen kilpamoottoripyöräilijä (maailmanmestari)
• 20. toukokuuta – Renzo Pasolini, italialainen kilpamoottoripyöräilijä
• 6. kesäkuuta – Teppo J. Suonperä, suomalainen tietokilpailija, eversti
• 8. kesäkuuta – Eino Linnala, suomalainen säveltäjä
• 10. kesäkuuta – Erich von Manstein, saksalainen sotamarsalkka
• 13. kesäkuuta – Oiva Paloheimo, suomalainen kirjailija
• 14. kesäkuuta – Marko Tapio, suomalainen kirjailija
• 24. kesäkuuta – Lauri Riikonen, suomalainen poliitikko ja maaherra
• 2. heinäkuuta – Betty Grable, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 12. heinäkuuta – Lon Chaney, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. heinäkuuta – Bruce Lee, kiinalainen näyttelijä ja itämaisten taistelulajien ekspertti
• 29. heinäkuuta – Henri Charrière, ranskalainen kirjailija
• 31. heinäkuuta – Felix Iversen, suomalainen professori, rauhanpuolustaja
• 1. elokuuta – Walter Ulbricht, Itä-Saksan johtaja
• 6. elokuuta – Fulgencio Batista, Kuuban presidentti
• 8. elokuuta – Vilhelm Moberg, ruotsalainen kirjailija
• 31. elokuuta – John Ford, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 2. syyskuuta – J. R. R. Tolkien, englantilainen kirjailija (Taru sormusten herrasta)
• 11. syyskuuta – Salvador Allende, Chilen presidentti
• 15. syyskuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija
• 15. syyskuuta – Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas
• 23. syyskuuta – Pablo Neruda, vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija
• 26. syyskuuta – Anna Magnani, italialainen elokuvanäyttelijä
• 30. syyskuuta – Paavo Talvela, suomalainen jääkärikenraali
• 2. lokakuuta – Paavo Nurmi ("The Flying Finn"), suomalainen juoksija (moninkertainen olympiavoittaja)
• 6. lokakuuta – Jalo Lahdensuo, suomalainen kansanedustaja
• 6. lokakuuta – François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija
• 16. lokakuuta – Gene Krupa, yhdysvaltalainen jazz-rumpali
• 22. lokakuuta – Pablo Casals, espanjalainen sellisti
• 24. lokakuuta – Valo Konstantin Nihtilä, suomalainen eversti (asekätkentäjutun

pääsyytetty)

• 30. lokakuuta – Esko Riekki, Etsivän keskuspoliisin johtaja 1923–1938
• 8. marraskuuta – Unto Pusa, suomalainen taidemaalari
• 11. marraskuuta – Artturi Ilmari Virtanen, vuoden 1945 Nobelin kemianpalkinnon saanut suomalainen biokemisti
• 11. marraskuuta – Rurik Pihkala, suomalainen maataloustieteilijä, professori
• 17. marraskuuta – Alpo Lumme, suomalainen poliitikko ja maaherra
• 1. joulukuuta – David Ben Gurion, israelilainen valtiomies
• 4. joulukuuta – Lauri Lehtinen, suomalainen juoksija
• 20. joulukuuta – Luis Carrero Blanco, Espanjan pääministeri (pommiattentaatti)
• 26. joulukuuta – Ilmari Salomies, Suomen arkkipiispa

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Leo Esaki, Ivar Giaever ja Brian Josephson
• Nobelin kemianpalkinto: Ernst Fischer ja Geoffrey Wilkinson
• Nobelin lääketieteen palkinto: Karl von Frisch, Konrad Lorenz ja Nikolaas Tinbergen
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Patrick White
• Nobelin rauhanpalkinto: Henry Kissinger ja Le Duc Tho (kieltäytyi palkinnosta)

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1973

[muokkaa] Viitteet