Corey Taylor

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Corey Taylor
CoreyTaylorTrezzo.jpg
Corey Taylor vuonna 2010.
Syntynyt 8. joulukuuta 1973 (ikä 40)
Taiteilijanimet #8, The Great Big Mouth, Faith, The Sickness, Todd Tigger, The Boogie Knight, Big Neck
Kotipaikka Yhdysvaltain lippu Des Moines, Iowa, Yhdysvallat
Aktiivisena 1990–
Tyylilajit alternative metal, heavy metal, post-grunge, alternative rock, hard rock, nu metal, groove metal, thrash metal
Laulukieli englanti
Ammatit muusikko, laulaja-lauluntekijä, graafinen novelisti, näyttelijä
Soittimet laulu, kitara, basso, piano, koskettimet
Yhtyeet Slipknot, Stone Sour
Levy-yhtiöt Roadrunner Records, Great Big Mouth Records
Kotisivut thecoreytaylor.com
MusicBrainz

Corey Todd Taylor (s. 8. joulukuuta 1973 Des Moines, Iowa, Yhdysvallat) on yhdysvaltalaisten alternative metal -yhtyeiden Slipknotin ja Stone Sourin laulaja, sekä Des Moinesista kotoisin olevan heavy metal -yhtye Facecagesin manageri.

Ennen siirtymistään laulu-uralle Taylor työskenteli pornokaupassa. Hän lauloi Stone Sourissa monta vuotta ennen liittymistään Slipknotiin, ja molemmat yhtyeet ovat edelleen toiminnassa. Hän tapasi Slipknotin Mickin, Paulin ja Shawnin ollessaan keikalla Stone Sourin kanssa. Taylor sai Slipknotissa numerokseen kahdeksan (8) ja käyttää keikoilla "ilmeetöntä"-maskia.

Taylor on kotoisin Des Moinesista, Iowasta, missä hän asuu vieläkin. Hän on eronnut vaimostaan ja heillä on yksi lapsi. Corey Taylorilla on myös toinen lapsi jonka hän on saanut entisen tyttöystävänsä kanssa, Corey seurusteli hänen kanssaan lukiossa. Corey Taylor meni uusiin naimisiin joulukuussa 2009. Taylorilla oli alkoholiongelmia muutama vuosi sitten. Hän on myös säveltänyt ja esittänyt suomalaisen bändin Apocalyptican kanssa kappaleen I'm Not Jesus. Corey Taylor julkaisi Heinäkuun 12, 2011 oman elämäkertansa Seven Deadly Sins

Corey Taylor on luonut ja kirjoittanut sarjakuvan House of Gold & Bones, jonka tarina on myös musiikillisesti/lyrikaalisesti Stone Sour yhtyeen albumeissa House of Gold & Bones – Part 1 ja House of Gold & Bones – Part 2.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stone Sour[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Corey Taylor esiintymässä Stone Sourissa vuonna 2013.

Corey Taylor perusti Stone Sourin rumpali Joel Ekmanin kanssa vuonna 1992, jolloin mukaan tuli Coreyn ystävä Shawn Ekonomaci basistiksi. Vuonna 1992 ja 1994, yhtye äänitti 2 demonauhaa. Vuonna 1995 yhtyeeseen liittyi Jim Root, joka myös soittaa Corey Taylorin kanssa Slipknot-yhtyeessä. Vuonna 1996 yhtye äänitti kolmannen demonauhan. Yhtye meni tauolle, jolloin Corey Taylor ja Jim Root liittyivät Slipknottiin. Yhtye palasi takaisin vuonna 2002 ja julkaisivat Stone Sour nimisen albumin, josta kappaleet "Get Inside" ja "Inhale" olivat ehdolla Grammy-palkinnosta. Myöhemmin albumi myi kultaa Amerikassa.

Vuonna 2006 yhtye julkaisi toisen albumin, Come What (Ever) May, joka oli myös menestys amerikassa, myi kultaa. Kappale "30/30-150" oli ehdolla Grammy-palkinnosta. Yhtyeen rumpali Joel Ekman jätti yhtyeen vuonna 2006, jonka tilalle tuli Roy Mayorga.

Yhtyeen kolmas albumi Audio Secrecy julkaistiin vuonna 2010 ja albumi oli omistettu Slipknot yhtyeen basistille Paul Graylle, joka menehtyi vuonna 2010. Vuonna 2011, yhtyeen basisti Shawn Ekonomaci jätti yhtyeen omista syistä.

Stone Sour aloitti uuden albumin äänittämisen vuonna 2012. Corey Taylor kertoi yhtyeen äänittävän 24 kappaletta albumia varten. Yhtyeen uusin albumi on tupla/konseptilevy, jotka julkaistaan eri aikoihin. House of Gold & Bones - Part 1, julkaistiin vuonna 2012 ja House of Gold & Bones - Part 2 julkaistiin vuonna 2013.

Corey Taylor silloin tällöin soittaa myös kitaraa livenä Stone Sourissa mm. kappaleissa "Bother" ja "Through Glass".

Slipknot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Corey Taylor maskissa ja haalarissa vuonna 2011.
Corey Taylor esiintymässä Slipknot yhtyeessä.

Corey Taylor liittyi vuonna 1997 Slipknot yhtyeeseen, jolloin yhtye julkaisi debyyttialbumin vuonna 1999. Yhtye on tunnettu bändin jäsenten naamareista ja aggressiivisesta esiintymisestä. Vuonna 2001 yhtye julkaisi Iowa albumin, joka oli ristiriitainen, jolloin yhtyettä leimattiin saatananpalvojiksi. Myöhemmin yhtyeen jäsenet ovat kiistäneet asian.

Slipknot julkaisi vuonna 2004 kolmannen albuminsa "Vol. 3: The Subliminal Verses", joka ei ollut niin aggressiivinen kuin edelliset albumit.

Vuonna 2008 yhtye julkaisi neljännen albuminsa All Hope is Gone, joka oli laajempi kuin muut albumit. Yhtyeen piti julkaista uutta materiaalia vuonna 2010, mutta yhtyeen suunnitelmat muuttuivat Paul Grayn menehdyttyä. Yhtye julkaisi tuplakonseptialbumit House of Gold & Bones – Part 1 ja House of Gold & Bones – Part 2 vuosina 2012 ja 2013.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slipknot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stone Sour[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]