Heavy metal

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee metallimusiikin alalajia. Termiä on toisinaan myös käytetty kuvaamaan kokonaisuudessaan metallimusiikkia. Termin muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Heavy metal
Alkuperä hard rock
psykedeelinen rock
blues rock
Alkuperämaa Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Kehittymisen
ajankohta
1960-luvun loppu
Tyypillisiä
soittimia
sähkökitara, sähköbasso ja rummut
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia

alternative metal, avant garde metal, black metal

death metal, doom metal, extreme metal, folk metal, goottimetalli, grindcore, hard rock, industrial metal, kristillinen metalli, metalcore, neoklassinen metalli, power metal, progressiivinen metalli, rapcore, stoner rock, thrash metal

Heavy metal (eli raskas metalli) on populaarimusiikkiin kuuluva musiikin tyylilaji, joka on sävyltään hyökkäävää ja raskassointista. Heavy metal voidaan käyttöyhteydestä riippuen määritellä metallimusiikin alalajiksi, mutta termejä käytetään usein myös synonyymeinä.

Heavy metal -tyylin kehittivät noin vuosina 1968–1970 nuoret yhtyeet, jotka olivat saaneet vaikutteita psykedeelisestä rockista ja blues rockista. Tunnetuimpia näistä yhtyeistä olivat brittiläiset Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath ja Uriah Heep. Heavy metal oli suosittua 1970-luvun alkupuolella, joskin silloin tyylilajista käytettiin kyseistä nimitystä vain satunnaisesti. Käytetympi ilmaisu oli heavy rock, mikä samalla kuvasi yhteistä lähtökohtaa rock 'n' roll - musiikin kanssa, mutta korosti eroa samaan aikaan suosituksi tulleen purukumipopin sekä viihteellisen soft-rockin tai ns. keskitien popin kanssa.

Tyyli tuli uudestaan muotiin 1980-luvulla. 1980-lukuun yhdistetään varsinkin NWOBHM-ilmiö (”New Wave of British Heavy Metal”), jonka myötä käsite ”heavy metal” yleistyi ja vakiintui lopullisesti. NWOBHM:n merkittävimpiin yhtyeisiin lukeutuvat muun muassa Iron Maiden, Judas Priest, Def Leppard, Diamond Head, Saxon ja Motörhead.

Heavy metal -musiikille ominaisia piirteitä ovat muun muassa tekninen rumputyöskentely, sähkökitaroilla soitetut voimasoinnut sekä voimakkaat puhtaasti ja usein melko korkealta lauletut laulusuoritukset. Tyylisuunnassa korostetaan yleisesti soittotaidon sekä aidon esiintymisen merkitystä.

Heavy metal -termi on ilmeisesti saanut alkunsa Steppenwolfin klassikkokappaleen ”Born to Be Wild” sanoituksessa esiintyvästä ilmaisusta ”heavy metal thunder”.

Heavy metalin ja hard rockin suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heavy metal ja hard rock ovat musiikillisesti niin lähellä toisiaan, että ne usein tarkoittavat samaa metallimusiikin tyylilajia, joten näiden erittely on vaikeaa. Ratkaisu siihen, kumpi tyylilaji on kyseessä, onkin usein määrittelykysymys. Ratkaisuun vaikuttavat lähinnä musiikin ulkopuoliset merkit, kuten laulun sanoitukset tai pukeutuminen. Termien erittely on peräisin jo 1970-luvulta, jolloin rockmusiikki alkoi kehittyä yhä raskaammaksi. Yksi perinteisen heavy metalin tunnuspiirteistä on sen bluesvetoisuudesta kehittynyt raskaus sekä riffipohjaisuus. Raskautta voidaan myös tehostaa hyvin hitaalla tempolla. Hyvä esimerkki tästä on Robin Trower Band - kokoonpanon "Bridge of Sighs".

Eräät yhtyeet, kuten esimerkiksi yhdysvaltalaiset Blue Cheer ja Sir Lord Baltimore, sekä brittiläiset Led Zeppelin, Deep Purple ja Black Sabbath, soittivat 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa perinteistä bluesvetoista raskasta rockia, josta käytettiin termiä heavy metal. Usein nämä yhtyeet mainitaan esimerkkeinä ensimmäisestä heavy metal -aallosta. Toisaalta nämä yhtyeet ottivat musiikkiinsa runsaasti muita vaikutteita, jotka osaltaan edesauttoivat myöhempien metallin tyylien syntymisessä.

Hard rock on hieman kevyempää ja soundiltaan "lennokkaampaa", sillä se oli ainakin aluksi enemmän kiinni rockin rhythm and blues -juurissa, ja bluesin rakenteita käytetäänkin usein sellaisenaan.

Hard rockin musiikin rakenne noudattaa usein selkeätä intro-säkeistö-väliosa-soolo-säkeistö-lopetus kaavaa ja kappaleet pidetään lyhyinä ja toteutukseltaan menevänä, jopa tanssittavana erityisesti jos kappaleissa on boogie - vaikutteita.

Yksilöiden teknistä osaamista ei korosteta, vaan tavoitteena on hyvä yhteensoitto ja tiukka, iskevä kokonaisuus. 1970-luvulla läpimurtonsa tehneisiin hard rockin esittäjiin lukeutuivat muun muassa Status Quo, Aerosmith, Kiss, Thin Lizzy ja AC/DC. Uudempia ovat esimerkiksi Airbourne, Wolfmother sekä Danko Jones.

Erityisesti sanoitukset heavy metalissa mielletään tummanpuhuvammaksi kuin hard rockissa. Heavy metal käsittelee synkempiä aiheita, kuten paranormaaleja ilmiöitä, sotaa ja kauhuelementtejä. Hard rockissa sanoituksien teemana saattavat korostua enemmänkin romantiikka, seksuaalinen elämä, alkoholi, huumeet ja sosiaaliset kannanotot ja ne voivat olla humoristisia sekä monimielisiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]