Kansainvälinen olympiakomitea

Comité International Olympique International Olympic Committee
olympiarenkaat
Perustettu	1894
Toimiala	urheilu
Päämaja	Lausanne, Sveitsi
Jäsenet	205 kansallista olympiakomiteaa
Puheenjohtaja	Jacques Rogge ( Belgia)
Sivusto	www.olympic.org

KOK:n päämaja Lausannessa Sveitsissä.

Kansainvälisen olympiakomitea (KOK) on suurin ja vaikutusvaltaisin urheilun kattojärjestöistä. Sen johdolla järjestetään joka neljäs vuosi kesä- ja talviolympialaiset, ja KOK päättää muun muassa, missä ne kulloinkin järjestetään. Paroni Pierre de Coubertin perusti komitean vuonna 1894 nostaakseen unohtuneet Antiikin Kreikan olympialaiset entiseen loistoonsa. Nykyinen KOK:n puheenjohtaja on belgialainen Jacques Rogge, joka nousi johtoon espanjalaisen Juan Antonio Samaranchin pitkän valtakauden jälkeen.

KOK:n päämaja sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä, jossa 205 jäsentä tekee urheiluelämän tärkeimpiä päätöksiä. KOK on saanut osakseen myös monenlaista kritiikkiä. Sitä on moitittu muun muassa liian vanhanaikaiseksi ja paatuneeksi ”herrakerhoksi”. Viime vuosina KOK on kuitenkin lisännyt osallistumista aktiiviseen järjestötyöhön ja vaativaan dopingin vastaiseen työhön. KOK on myös uudistanut jäsenkuntaansa ja lisännyt urheilijajäsenten määrää.

KOK:lla on oma Olympiahymninsä, joka oli käytössä ensi kerran vuonna 1896. Hymnin on säveltänyt kreikkalainen Spirou Samara (1861–1917) ja sanat siihen on tehnyt Kreikan kansallisrunoilija Costis Palamas (1895–1943). Vuoden 1896 kisojen jälkeen jokainen järjestävä maa sävelsi kisoja varten oman olympiahymninsä aina vuoden 1960 kisoihin asti, joissa vuonna 1957 virallistettu Olympiahymni otettiin takaisin käyttöön.

Kesäolympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1896 Ateenassa. Sen jälkeen ne on pidetty sääännöllisesti joka neljäs vuosi paitsi maailman­sotien aikana. Talviolympialaiset pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1924 Chamonixissa. Vuoteen 1992 saakka ne pidettiin samoina vuosina kuin kesä­olympialaisetkin, mutta silloin KOK päätti, että ne on pidettävä kaksi vuotta ennen kesä­olympialaisia.

Vuonna 2003 KOK päätti, että vuoden 2010 talviolympialaiset pidetään Vancouverissa. 6. heinäkuuta 2005 komitea päätti Singaporessa vuoden 2012 kesäolympialaisten pitopaikan. Kisat pidetään Lontoossa.

Puheenjohtajat

Nimi	virka-aika	Valtio	Ammatti
Demetrius Vikelas	1894–1896	Kreikka	kirjailija
paroni Pierre de Coubertin	1896–1925	Ranska	pedagogi
kreivi Henri de Baillet-Latour	1925–1942	Belgia
Sigfrid Edström	1946–1952	Ruotsi	toimitusjohtaja
Avery Brundage	1952–1972	Yhdysvallat	toimitusjohtaja
paroni Michael Morris, paroni Killanin	1972–1980	Irlannin tasavalta	journalisti
markiisi Juan Antonio Samaranch	1980–2001	Espanja	poliitikko
kreivi Jacques Rogge	2001–	Belgia	kirurgi

KOK:n suomalaiset jäsenet

Nimi	virka-aika	Ammatti
Reinhold von Willebrand	1908–1920	vapaaherra, toimittaja
Ernst Krogius	1920–1948	konsuli, liikemies
Jukka Rangell	1938–1967	pankinjohtaja
Erik von Frenckell	1948–1976	kaupunginjohtaja
Paavo Honkajuuri	1967–1981	vuorineuvos
Peter Tallberg	1976–	toimitusjohtaja
Pirjo Häggman	1981–1999	liikunnanopettaja
Urheilijaliiton edustajat
Jari Kurri	2002–2006	jääkiekkoilija
Saku Koivu	2006–	jääkiekkoilija

Konferenssit

Kokoukset

Järjestys	Isäntämaa	Vuosi
1.	Pariisi, Ranska	1894
2.	Le Havre, Ranska	1897
3.	Bryssel, Belgia	1905
4.	Pariisi, Ranka	1906
5.	Lausanne, Sveitsi	1913
6.	Pariisi, Ranska	1914
7.	Lausanne, Sveitsi	1921
8.	Praha, Tšekkoslovakia	1925
9.	Berliini, Saksa	1930
10.	Varna, Bulgaria	1973
11.	Baden-Baden, Länsi-Saksa	1981
12.	Pariisi, Ranska	1994
13.	Kööpenhamina, Tanska	2009

Komitean kokoukset

Järjestys	Isäntämaa	Vuosi	Toiminta
1.	Pariisi, Ranska	1894	Ateena valitiin vuoden 1896 kesäolympiakisakaupungiksi, Pariisi valittiin vuoden 1900 kesäolympiakisakaupungiksi.
2.	Ateena, Kreikka	1896
3.	Le Havre, Ranska	1897
4.	Pariisi, Ranska	1901	St. Louis valittiin vuoden 1904 kesäolympiakisakaupungiksi.
5.	Pariisi, Ranska	1901
6.	Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta	1904	Lontoo valittiin vuoden 1908 kesäolympiakisakaupungiksi.
7.	Bryssel, Belgia	1905
8.	Ateena, Kreikka	1906
9.	Haag, Alankomaat	1906
10.	Berliini, Saksa	1909	Tukholma valittiin vuoden 1912 kesäolympiakisakaupungiksi.
11.	Luxemburg, Luxemburg	1910
12.	Budapest, Itävalta-Unkari	1911
13.	Basel, Sveitsi	1912
14.	Tukholma, Ruotsi	1912	Berliini sai vuoden 1916 kesäkisat (ei pidetty).
15.	Lausanne, Sveitsi	1913
16.	Pariisi, Ranska	1914
17.	Lausanne, Sveitsi	1919	Antwerpen sai vuoden 1920 kesäkisat.
18.	Antwerpen, Belgia	1920
19.	Lausanne, Sveitsi	1921	Chamonix sai vuoden 1924 talvikisat. Pariisi sai vuoden 1924 kesäkisat.Amsterdam sai vuoden 1928 kesäkisat.
20.	Pariisi, Ranska	1922
21.	Rooma, Italia	1923	Los Angeles sai vuoden 1932 kesäkisat.
22.	Pariisi, Ranska	1924
23.	Praha, Tšekkoslovakia	1925
24.	Lissabon, Portugali	1926
25.	Monaco	1927
26.	Amsterdam, Alankomaat	1928
27.	Lausanne, Sveitsi	1929	Lake Placid sai vuoden 1932 talvikisat.
28.	Berliini, Saksa	1930
29.	Barcelona, Espanja	1931	Berliini sai vuoden 1936 kesäkisat.
30.	Los Angeles, Yhdysvallat	1932
31.	Wien, Itävalta	1933	Garmisch-Partenkirchen sai vuoden 1936 talvikisat.
32.	Ateena, Kreikka	1934
33.	Oslo, Norja	1935
34.	Garmisch-Partenkirchen, Saksa	1936
35.	Berliini, Saksa	1936	Tokio sai vuoden 1940 kesäkisat (ei pidetty).
36.	Varsova, Puola	1937	Sapporo sai vuoden 1940 kesäkisat mutta luopui niistä. Kisat myönnettiin Helsingille (ei pidetty).
37.	Kairo, Egypti	1938
38.	Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta	1939	Cortina d'Ampezzo sai vuoden 1944 talvikisat. Lontoo sai vuoden 1944 kesäkisat(ei pidetty).
39.	Lausanne, Sveitsi	1946	St. Moritz sai vuoden 1948 talvikisat. Lontoo sai vuoden 1948 kesäkisat.
40.	Tukholma, Ruotsi	1947
41.	St. Moritz, Sveitsi	1948
42.	Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta	1948
43.	Rooma, Italia	1949	Cortina d'Ampezzo sai vuoden 1956 talvikisat. Melbourne sai vuoden 1956 kesäkisat.
44.	Kööpenhamina, Tanska	1950
45.	Wien, Itävalta	1951
46.	Oslo, Norja	1952	Avery Brundage valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
47.	Helsinki, Suomi	1952
48.	México, Meksiko	1953
49.	Ateena, Kreikka	1954
50.	Pariisi, Ranska	1955	Squaw Valley sai vuoden 1960 talvikisat. Rooma sai vuoden 1960 kesäkisat.
51.	Cortina d'Ampezzo, Italia	1956
52.	Melbourne, Australia	1957
53.	Varna, Bulgaria	1957
54.	Tokio, Japani	1958
55.	München, Länsi-Saksa	1959	Innsbruck sai vuoden 1964 talvikisat. Tokio sai vuoden 1964 kesäkisat.
56.	Los Angeles, Yhdysvallat	1960
57.	Rooma, Italia	1960
58.	Ateena, Kreikka	1961
59.	Moskova, Neuvostoliitto	1962
60.	Baden-Baden, Länsi-Saksa	1963	Mexico City sai vuoden 1968 kesäkisat.
61.	Innsbruck, Itävalta	1964	Grenoble sai vuoden 1968 talvikisat.
62.	Tokio, Japani	1965
63.	Madrid, Espanja	1966
64.	Rooma, Italia	1966
65.	Teheran, Iran	1967
66.	Grenoble, Ranska	1968
67.	México, Meksiko	1968
68.	Varsova, Puola	1969
69.	Amsterdam, Alankomaat	1970	Denver valittiin vuoden 1976 talvikisakaupungiksi, mutta se vetäytyi isännyydestä taloudellisiin syihin vedoten, ja Innsbruck sai kisat. Montréal sai vuoden 1976 kesäkisat.
70.	Amsterdam, Alankomaat	1970
71.	Luxemburg, Luxemburg	1971
72.	Tokio, Japani	1972
73.	München, Länsi-Saksa	1972	Lordi Killanin valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
74.	Varna, Bulgaria	1973
75.	Wien, Itävalta	1974
76.	Lausanne, Sveitsi	1975
77.	Innsbruck, Itävalta	1976
78.	Montréal, Kanada	1976
79.	Praha, Tšekkoslovakia	1977
80.	Ateena, Kreikka	1978	Sarajevo sai vuoden 1984 talvikisat, Los Angeles sai vuoden 1984 kesäkisat.
81.	Montevideo, Uruguay	1979
82.	Lake Placid, Yhdysvallat	1980
83.	Moskova, Neuvostoliitto	1980	Juan Antonio Samaranch valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
84.	Baden-Baden, Länsi-Saksa	1981	Calgary sai vuoden 1988 talvikisat. Soul sai vuoden 1988 kesäkisat.
85.	Rooma, Italia	1982
86.	New Delhi, Intia	1983
87.	Sarajevo, Jugoslavia	1984
88.	Los Angeles, Yhdysvallat	1984
89.	Lausanne, Sveitsi	1984
90.	Länsi-Berliini, Länsi-Saksa	1985
91.	Lausanne, Sveitsi	1986	Barcelona sai vuoden 1992 kesäkisat. Albertville sai vuoden 1992 talvikisat.
92.	Istanbul, Turkki	1986
93.	Calgary, Kanada	1988
94.	Soul, Etelä-Korea	1988	Lillehammer sai vuoden 1994 talvikisat.
95.	San Juan, Puerto Rico, Yhdysvallat	1989
96.	Tokio, Japani	1990	Atlanta sai vuoden 1996 kesäkisat.
97.	Birmingham, Yhdistynyt kuningaskunta	1991	Nagano sai vuoden 1998 talvikisat.
98.	Albertville, Ranska	1992
99.	Barcelona, Espanja	1992
100.	Lausanne, Sveitsi	1993
101.	Monte Carlo, Monaco	1993	Sydney sai vuoden 2000 kesäkisat.
102.	Lillehammer, Norja	1994
103.	Pariisi, Ranska	1994
104.	Budapest, Unkari	1995	Salt Lake City sai vuoden 2002 talvikisat.
105.	Atlanta, Yhdysvallat	1996
106.	Lausanne, Sveitsi	1997	Ateena sai vuoden 2004 kesäkisat.
107.	Nagano, Japani	1998
108.	Lausanne, Sveitsi	1999
109.	Soul, Etelä-Korea	1999	Torino sai vuoden 2006 talvikisat.
110.	Lausanne, Sveitsi	1999
111.	Sydney, Australia	2000
112.	Moskova, Venäjä	2001	Peking sai vuoden 2008 kesäkisat. Jacques Rogge valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
113.	México, Meksiko	2000
114.	Salt Lake City, Yhdysvallat	2002
115.	México, Meksiko	2002
116.	Praha, Tšekki	2003	Vancouver sai vuoden 2010 talvikisat.
117.	Ateena, Kreikka	2004
118.	Singapore	2005	Lontoo sai vuoden 2012 kesäkisat.
119.	Torino, Italia	2006
120.	Guatemala, Guatemala	2007	Sotši sai vuoden 2014 talvikisat.
121.	Peking, Kiina	2008
122.	Kööpenhamina, Tanska	2009	Rio de Janeiro sai vuoden 2016 kesäkisat.
123.	Vancouver, Kanada	2010
124.	Durban, Etelä-Afrikka	2011	Pyeongchang sai vuoden 2018 talvikisat.
125.	Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta	2012
126.	Buenos Aires, Argentiina	2013	Vuoden 2020 kesäkisakaupunki ilmoitetaan.
127.	Sotši, Venäjä	2014

Aiheesta muualla

• Virallinen sivu
• Helge Nygrén - Markku Siukonen: Suuri Olympiateos 1, Oy Scandia kirjat Ab, Jyväskylä, 1978, s. 51-81.