Erik von Frenckell

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erik von Frenckell
Erik von Frenckell.jpg
Kansanedustaja
1927–1938
Tiedot
Syntynyt 18. marraskuuta 1887
Helsinki
Kuollut 13. syyskuuta 1977 (89 vuotta)
Espoo
Puolue RKP
Puoliso Ester Margaret Lindberg
Ammatti diplomi-insinööri
Arvonimet Kaupunginjohtaja

Erik von Frenckell (18. marraskuuta 1887 Helsinki13. syyskuuta 1977 Espoo) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 19311955 sekä Olympiakomitean pitkäaikainen jäsen. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana hän toimi vuosina 19271938. Kaupunginjohtajan arvonimen von Frenckell sai vuonna 1954. Erik von Frenckell oli naimisissa vuodesta 1912 teatterihistorian tutkijana tunnetun filosofian tohtori Ester-Margaret von Frenckellin kanssa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erik von Frenckellin vanhemmat olivat luutnantti Carl Theodor von Frenckell ja Fanny Lovisa Ehrnrooth.[1] Valmistuttuaan Dresdenissä, Saksassa vuonna 1912 diplomi-insinööriksi von Frenckell palasi Suomeen. Hänen ensimmäiset tehtävänsä olivat pörssitoimintaan liittyviä: Hän toimi Emissioni Oy:n toimitusjohtajana vuosina 19171921 ja sen jälkeen ”Finansbladetin” vastaavana toimittajana vuosina 19241940. Sisällissodan aikaan von Frenckell toimi Tukholmassa yhdessä Ossian Donnerin kanssa valkoisen armeijan varainhankkijana.

Erik von Frenckell nousi urheilujohtajaksi heti palattuaan Saksasta opiskelujensa jälkeen. Hän oli perustamassa vuonna 1914 Pallokenttä Oy:tä, joka rakensi Helsingin Töölöön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon peluuseen tarkoitetun nurmikentän. Töölön Pallokentän valmistuttua vuonna 1915 von Frenckell alkoi puhua stadionin saamisesta Helsinkiin. Hän teki maahockeyta tunnetuksi Suomessa vuonna 1915, vaikka laji ei vielä saanutkaan harrastajia.

Suomen Olympiakomitean jäseneksi von Frenckell valittiin vuonna 1919. Hänen jäsenyytensä kesti erittäin pitkään: 57 vuotta, aina vuoteen 1976. Hän toimi myös Suomen Palloliiton puheenjohtajana vuosina 19181952, Kansainvälisen jalkapalloliiton varapuheenjohtajana sekä vuosina 1948–1976 Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä. Hän sai FIFA:n pitämään vuoden 1927 kongressinsa Helsingissä.

Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan von Frenckell teki kaikkensa saadakseen olympiakisat Helsinkiin. Hän oli Stadion-säätiön ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 19271977 ja toimi sekä vuoden 1940 järjestelytoimikunnan jasenenä eroten siitä keväällä 1939, mutta jatkoi perustetun Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkönä eli n.s. "olympiakomissaarina". Vuoden 1952 kisoissa von Frenckell valiittiin olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi.

Toisen maailmanodan aikana von Frenckell toimi Helsingin kaupungin väestösuojelupäällikkönä 25.12.1939–15.3.1940 [2] ja majurin arvoisena Porkkalan evakuointipäällikkönä syyskuussa 1944.

Suomen ensimmäisen autoilujärjestön, Suomen Autoklubin, puheenjohtajana Erik von Frenckell toimi vuosina 1931–1956 ja tämän tehtävän jätettyään hänet nimitettiin klubin kunniapuheenjohtajaksi. Von Frenckell oli aktiivinen autoilun puolestapuhuja ja innokas automies itsekin, hän osallistui jo vuonna 1921 järjestettyyn Hangon ajoon.

Tammelaan perustettiin vuonna 1949 Saaren kartanon maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Von Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan, ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimekseen Eerikkilä. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.

Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 19351945 ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1960. Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja Vivica Bandler) osti aina matkalipun.

Urheiluansioistaan Erik von Frenckell sai vuonna 1948 Suomen urheilun suuren ansioristin. Hänet on valittu myös Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen vuonna 1993.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mitä Missä Milloin 1953, Otava, s. 46.
  • Helge Nygrén – Markku Siukonen: Suuri olympiateos 1, s. 61, Oy Scandia Kirjat Ab 1978, ISBN 951-9466-05-3.
  • Jalkapallon Pikku Jättiläinen, WSOY 2003, ISBN 951-0-27037-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 155
  2. Kansallisarkisto Sörn: T 19585 / IV Ca

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rose-Marie Peake: Villa Frenckell, Huvilakatu yksi. Idyllin värikkäät vaiheet. Cargotec, Helsinki: 2012. (teos von Frenckellin kotitalosta)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.