Marja-Liisa Kirvesniemi
Sivulta puuttuu | Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi |
|||
| Naisten maastohiihto | |||
 Olympialaiset |
|||
 Kultaa |
Sarajevo 1984 | 5 km | |
| Kultaa |
Sarajevo 1984 | 10 km | |
| Kultaa |
Sarajevo 1984 | 20 km | |
 Pronssia |
Sarajevo 1984 | 4 × 5 km | |
| Pronssia |
Calgary 1988 | 4 × 5 km | |
| Pronssia |
Lillehammer 1994 | 5 km (p) | |
| Pronssia |
Lillehammer 1994 | 30 km (p) | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Lahti 1978 | 4 × 5 km | |
| Kultaa |
Lahti 1989 | 10 km (p) | |
| Kultaa |
Lahti 1989 | 4 × 5 km | |
 Hopeaa |
Seefeld 1985 | 5 km | |
| Hopeaa |
Seefeld 1985 | 10 km | |
| Hopeaa |
Lahti 1989 | 15 km (p) | |
| Hopeaa |
Val di Fiemme 1991 | 5 km (p) | |
| Hopeaa |
Falun 1993 | 15 km (p) | |
Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen, s. 10. syyskuuta 1955 Simpele) on entinen suomalainen hiihtäjä ja kolminkertainen olympiavoittaja. Koulutukseltaan hän on kuntohoitaja.
Kirvesniemi menestyi loistavasti juniorina mutta tuli sen jälkeen arvokisatasolla tunnetuksi "ikuisena epäonnistujana":[1] Innsbruckin (1976) ja Lake Placidin (1980) olympiakisoissa sekä Lahden (1978) ja Oslon MM-kisoissa (1982), kunnes ura alkoi kääntyä nousuun. Vuonna 1983 hän voitti hiihdon maailmancupin ensimmäisenä suomalaishiihtäjänä, ja 1984 Sarajevon olympialaisissa hän voitti kaikki kolme henkilökohtaista hiihtomatkaa sekä viestissä pronssia. Aktiiviuran aikana häntä valmensi Sulo Repo.
Uralle mahtui MM- ja olympiamitaleja aina Lillehammerin 1994 kisoihin, jolloin hän lopetti ja siirtyi kotiäidiksi ja taustatueksi miehelleen Harri Kirvesniemelle, jonka kanssa hän oli avioitunut 1984. Pariskunnalla on kaksi tytärtä. Hiihtouransa jälkeen Kirvesniemi kärsi masennuksesta. Lisäksi hänellä oli ongelmia avioliitossaan useiden vuosien ajan, erityisesti Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalin jälkeen. Huhtikuussa 2011 uutisoitiin, että Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemi ovat jättäneet avioerohakemuksen.[2] Marja-Liisa Kirvesniemi kantoi viimeisenä Ateenan olympialaisten soihtua sen kiertäessä Helsinkiä ja Espoota 2. heinäkuuta 2004 (ensimmäinen kantaja oli Lasse Virén). Hän kantoi myös Torinon kisojen soihtua.
Kirvesniemellä on kuntohoitajan koulutus. Hän on ilmoittanut avaavansa Simpeleelle biolääketieteeseen perustuvan hoitolaitosyrityksen.
Vuonna 2006 Kirvesniemi sai opetusministeriön jakaman 20 000 euron arvoisen Pro Urheilu-tunnustuspalkinnon.[3] Marja-Liisa Kirvesniemi valittiin vuoden urheilijaksi 1984 sekä vuoden naisurheilijaksi 1985 ja 1991.
Sisällysluettelo |
Saavutuksia[muokkaa]
Arvokisasaavutukset[muokkaa]
- 1971 nuorten EM-kisat: kultaa viestissä
- 1978 MM-kisat, Lahti: kultaa viestissä
- 1984 olympialaiset, Sarajevo: kolme kultaa - 5, 10 ja 20 km, pronssi viestissä
- 1985 MM-kisat, Seefeld: kaksi hopeaa - 5 ja 10 km
- 1988 olympialaiset, Calgary: pronssia viestissä
- 1989 MM-kisat, Lahti: kaksi kultaa - 10 km perinteinen tyyli ja viesti, hopea 15 km perinteisellä tyylillä
- 1991 MM-kisat, Val di Fiemme: hopeaa - 5 km perinteinen tyyli
- 1993 MM-kisat, Falun: hopeaa - 15 km perinteinen tyyli
- 1994 olympialaiset, Lillehammer: kaksi pronssia - 5 ja 30 km perinteinen tyyli
- 30 SM-kultaa ja yhteensä 46 SM-mitalia
Menestys maailmancupissa[muokkaa]
Maailmancupin henkilökohtaisten matkojen osakilpailuvoitot[muokkaa]
- 5. maaliskuuta 1983 Lahti, 5 km
- 20. maaliskuuta 1983 Anchorage, 10 km
- 27. maaliskuuta 1983 Labrador City, 10 km
- 17. joulukuuta 1983 Autrans, 10 km
- 9. helmikuuta 1984 Sarajevo, 10 km (p)
- 12. helmikuuta 1984 Sarajevo, 5 km (v)
- 18. helmikuuta 1984 Sarajevo, 20 km (p)
- 19. joulukuuta 1987 Reit im Winkl, 5 km (v)
- 17. helmikuuta 1989 Lahti, 10 km (p)
- 4. maaliskuuta 1989 Oslo, 10 km + 10 km
- 7. maaliskuuta 1992 Funäsdalen, 5 km (p)
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Saari, Mauno: Marja-Liisa. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 978-951-0-12694-3.
- Saari, Mauno: Marja-Liisa ja Harri : yhteisten vuosien voitolliset vaiheet jatkuvat. Helsinki: Art House, 2000. ISBN 978-951-8-84289-0.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Jussila, Pentti: Suomen hiihto, s. 138. Otava, 1998. ISBN 951-1-15482-6.
- ↑ Helsingin Sanomat 29.4.2011. IS: Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemi eroavat cit. Iltasanomat. [1] viitattu 29.4.2011.
- ↑ Kulttuuriministeri Saarela jakoi Pro Urheilu-tunnustukset 18.12.2006. Opetusministeriö. Viitattu 23.2.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Marja-Liisa Kirvesniemi FIS:n tietokannassa (englanniksi)
- Marja-Liisa Kirvesniemi Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org)
- YLE/Elävä arkisto: Marja-Liisa ja Harri - Suomen hiihtovaltiaat
- YLE Elävä arkisto: Olympiakultaa Marja-Liisalle ja Matille Sarajevossa
- YLE Elävä arkisto: Marja-Liisan voitonjuhlat (1984)
- YLE Elävä arkisto: Kympin kolmoisvoitto Lahdessa 1989
- Timo Soukola: Kirvesniemi, Marja-Liisa (1955 - )(maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
1964: Klavdija Bojarskih | 1968: Toini Gustafsson | 1972: Galina Kulakova | 1976: Helena Takalo | 1980: Raisa Smetanina | 1984: Marja-Liisa Hämäläinen | 1988: Marjo Matikainen | 1992: Marjut Lukkarinen | 1994: Ljubov Jegorova | 1998: Larisa Lazutina |
|
1952: Lydia Wideman | 1956: Ljubov Kozyreva | 1960: Marija Gusakova | 1964: Klavdija Bojarskih | 1968: Toini Gustafsson | 1972: Galina Kulakova | 1976: Raisa Smetanina | 1980: Barbara Petzold | 1984: Marja-Liisa Hämäläinen | 1988: Vida Vencienė | 2002: Bente Skari | 2006: Kristina Šmigun | 2010: Charlotte Kalla |
