Kimmo Kinnunen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Tokio 1991 | keihäs | |
 Hopeaa |
Stuttgart 1993 | keihäs | |
Kimmo Paavali Kinnunen (s. 31. maaliskuuta 1968 Äänekoski) on suomalainen keihäänheittäjä ja kaksinkertainen MM-mitalisti, nykyään keihäänheiton valmentaja. Urheilu-urallaan hän edusti Äänekosken Urheilijoita. Ammatiltaan Kinnunen on metsäteknikko. Hän on naimisissa entisen pikajuoksijan Sari Raumalan kanssa ja heillä on neljä lasta. Kinnunen toimi Suomen Urheiluliiton keihäänheiton lajivalmentajana vuosina 2009–2016[1][2]. Sittemmin hän on valmentanut Latviassa ja Kiinassa.[3][4]
Kinnunen oli jo nuoruudessaan lupaava keihäänheittäjä. Vuonna 1984 hän heitti 16-vuotiaiden maailmanennätyksen tuloksella 82,34. Kinnusen uran suurin saavutus on maailmanmestaruus ensimmäisistä maailmanmestaruuskisoistaan 1991. Hän heitti loppukilpailun avausheitollaan oman ennätyksensä 90,82 metriä. Kinnusen toiseksi paras heitto finaalissa kantoi vain 82,74. Samana vuonna hänet valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi.
Barcelonan kesäolympialaisissa Kinnunen oli neljäs ja seuraavista MM-kisoista Stuttgartissa 1993 hän saavutti hopeaa. Vuoden 1996 Atlantan kesäolympialaisissa Kinnunen sijoittui seitsemänneksi tuloksella 84,02 metriä ja Soulin kesäolympialaisissa Kinnunen oli kymmenes. Huolimatta MM-kullastaan ja -hopeastaan Kinnunen ei ole koskaan voittanut keihäänheiton Suomen mestaruutta.
Seuraavina vuosina Kinnusen ongelmaksi muodostuivat toistuvasti vaikeudet heittää arvokisojen karsintarajan yli, ja hän jäikin usein arvokisoihin valitun ryhmän ulkopuolelle tai kotiinjääväksi varamieheksi. Vielä kesällä 2003 Kinnunen heitti keihästä 74,54 metriä.
Kinnunen luotsasi yhdessä Leo Pusan kanssa Keihäs kohti Lontoota 2012 -hanketta. Hankkeessa oli mukana joukko lupaavia keihäänheittäjiä ja hankkeen tarkoituksena oli saavuttaa menestystä Lontoon olympialaisissa 2012.[5][6]
Myös Kimmo Kinnusen valmentaja ja isä Jorma Kinnunen menestyi keihäänheittäjänä saavuttaen sekä olympiahopeaa 1968 että maailmanennätyksen 1969. Urheilu-uransa jälkeen Kimmo Kinnunen on valmentanut muun muassa poikaansa Jamia, Zigismunds Sirmaista ja Līna Mūzea. Vuoden 2018 lopulla Kinnunen valittiin Kiinan keihäänheittäjien päävalmentajaksi ja hän toimi tehtävässä vuoden 2019 loppuun[4].
Syksyllä 2021 uutisoitiin, että Kinnuselle tarjottiin keihäänheiton lajivalmentajan paikkaa Intiassa.[7] Hän ei kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan.[8]
Kinnunen on Äänekosken Sarjakuvaseuran aktiivijäsen.
Parhaat tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 90,82 (1) Tokio 26.8.1991 [a]
- 88,48 (q) Tokio 25.8.1991 [a]
- 87,58 (1) Köln 8.9.1991 [b]
- 86,38 (2) Bryssel 13.9.1991 [b]
- 85,96 (3) Seinäjoki 8.8.1999
- 85,90 (5) Sheffield 15.9.1991 [b]
- 85,86 (1) Lapua 30.6.1991 [b]
- 85,32 (1) Tampere 20.8.1996
- 84,78 (2) Stuttgart 16.8.1993
- 84,74 (1) Kemi 4.7.1991 [a]
- Huomautukset
- ↑ a b c Heitetty myöhemmin kielletyllä rypyläkeihäällä. Tulos kuitenkin löytyy kansainvälisen yleisurheiluliiton kaikkien aikojen tilastosta hyväksytyistä tuloksista. Esimerkiksi suomalainen Tilastopaja ei listaa rypyläkeihäällä tehtyjä tuloksia Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
- ↑ a b c d Heitetty myöhemmin kielletyllä rypyläkeihäällä. Tulosta ei ole kansainvälisen yleisurheiluliiton kaikkien aikojen tilastossa hyväksytyissä tuloksissa.
Kausien parhaat heitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1986 | 71,72 | – | 2. elokuuta |
| 1987 | 72,94 | Salo | 18. heinäkuuta |
| 1988 | 80,24 | Soul | 24. syyskuuta |
| 1989 | 83,10 | Ostia | 21. syyskuuta |
| 1990 | 81,46 | Lahti | 9. elokuuta |
| 1991 | 90,82 | Tokio | 26. elokuuta |
| 1992 | 83,42 | Lappeenranta | 16. elokuuta |
| 1993 | 84,78 | Stuttgart | 16. elokuuta |
| 1994 | 79,34 | Äänekoski | 16. kesäkuuta |
| 1995 | 82,64 | Lapua | 23. heinäkuuta |
| 1996 | 85,32 | Tampere | 20. elokuuta |
| 1997 | 82,48 | Soini | 27. heinäkuuta |
| 1998 | 84,23 | Lappeenranta | 2. elokuuta |
| 1999 | 85,96 | Seinäjoki | 8. elokuuta |
| 2000 | 81,41 | Turku | 2. elokuuta |
| 2001 | 81,35 | Jyväskylä | 1. elokuuta |
| 2002 | 80,39 | Kemi | 10. elokuuta |
| 2003 | 74,54 | Äänekoski | 28. heinäkuuta |
| Lähde: IAAF[11] | |||
|---|---|---|---|
Muita urheilusuorituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheiluliiton lajivalmentajana toiminut Kari Ihalainen kertoi Kimmon nostaneen puolikyykystä 360 kiloa ennen Barcelonan vuoden 1992 olympiakisoja.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kilpakenttien sankarit 2, Tammi 1993, s. 22–23
- Kimmo Kinnunen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kimmo Kinnunen jatkaa SUL:ssa Äänekosken Kaupunkisanomat. 30.11.2012. Viitattu 29.1.2017.
- ↑ Suomen Urheiluliiton hyllyttämä keihäsvalmentaja valmentajaksi Argentiinaan – tarkoituksena tehdä mitaliheittäjä Lontoon MM-kisoihin Helsingin Sanomat. 23.11.2016. Viitattu 29.1.2017.
- ↑ Kimmo Kinnusen tylyt lähtöpassit Urheiluliitosta ällistyttävät keihästähtiä: "Todella sääli" iltalehti.fi. Viitattu 9.8.2017.
- ↑ a b Husu, Atte: Kimmo Kinnunen ei jatka Kiinan keihäänheittäjien päävalmentajana – työsuhde päätettiin vuodenvaihteessa 23.1.2020. Yle. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Keihäsnuorille 2012-olympiaprojekti
- ↑ Leo Pusa: Toivottavasti nuoret jaksavat tehdä töitä
- ↑ Kimmo Kinnuselle tarjolla eksoottinen pesti ja hurja palkka – toiselta keihäslegendalta tiukka varoitus
- ↑ Kimmo Kinnunen sai rahakkaan työtarjouksen: ”Ei vaan riitä oma henkinen kapasiteetti”
- ↑ Suomen kaikkien aikoen tilasto (Maksullinen palvelu, vaatii kirjautumisen) www.tilastopaja.eu. Tilastopaja. Viitattu 16.7.2022.
- ↑ Javelin Throw - men - senior - outdoor www.worldathletics.org. 16.7.2022. Kansainvälinen yleisurheiluliitto. Viitattu 16.7.2022.
- ↑ Kimmo Kinnunen Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Seppo Räty nosti 400 kiloa kyykystä - tanko meni rikki iltalehti.fi. Viitattu 26.8.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen Elävä arkisto: Suomelle MM-tupla keihäässä
- Ylen Elävä arkisto: Kimmo Kinnunen heittää MM-hopeaa
|
1983: Detlef Michel | 1987: Seppo Räty | 1991: Kimmo Kinnunen | 1993: Jan Železný | 1995: Jan Železný | 1997: Marius Corbett | 1999: Aki Parviainen | 2001: Jan Železný | 2003: Sergei Makarov | 2005: Andrus Värnik | 2007: Tero Pitkämäki | 2009: Andreas Thorkildsen | 2011: Matthias de Zordo | 2013: Vítězslav Veselý | 2015: Julius Yego | 2017: Johannes Vetter | 2019: Anderson Peters | 2022: Anderson Peters | 2023: Neeraj Chopra |
|
