Virpi Sarasvuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Virpi Sarasvuo
Virpi Sarasvuo Tour de Skissä vuonna 2010.
Virpi Sarasvuo Tour de Skissä vuonna 2010.
Henkilötiedot
Koko nimi Virpi Katriina Sarasvuo
Syntynyt20. toukokuuta 1976 (ikä 47)
Kangasniemi
Uran tiedot
Seura Kangasniemen Kalske
Laji maastohiihto
Maailmancup
Kaudet 1999–2010
Voitot 27
Palkintokorokkeella 52

Tietolaatikko päivitetty 3.marraskuuta 2019.

Mitalit
Virpi Kuitunen hiihtämässä joukkuesprintin finaalissa Düsseldorfissa vuonna 2006.
Virpi Kuitunen hiihtämässä joukkuesprintin finaalissa Düsseldorfissa vuonna 2006.
Maa:  Suomi
Naisten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Torino 2006 sprinttiviesti (p)
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 4 × 5 km viesti
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lahti 2001 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Sapporo 2007 30 km (p)
Kultaa Kultaa Sapporo 2007 sprinttiviesti (v)
Kultaa Kultaa Sapporo 2007 4 × 5 km viesti
Kultaa Kultaa Liberec 2009 sprinttiviesti (p)
Kultaa Kultaa Liberec 2009 4 × 5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Oberstdorf 2005 30 km (p)
Pronssia Pronssia Sapporo 2007 sprintti (p)

Virpi Katriina Sarasvuo (o.s. Kuitunen, s. 20. toukokuuta 1976 Kangasniemi) on suomalainen ammattilaisuransa lopettanut maastohiihtäjä, moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti.[1]

Sarasvuo on maailmanmestari takaa-ajosta Lahden MM-hiihdoissa 2001, 30 kilometrin yhteislähdöstä, sprinttiviestistä ja 4 × 5 kilometrin viestistä Sapporon MM-hiihdoissa 2007 sekä sprinttiviestistä ja 4 × 5 kilometrin viestistä Liberecin MM-kilpailuissa 2009. Sarasvuo oli Sapporon MM-hiihtojen menestynein urheilija.

Sarasvuon muita saavutuksia ovat muun muassa maastohiihdon maailmancupin kokonaisvoitot kausilla 2006–2007 ja 2007–2008, 30 kilometrin MM-hopea Oberstdorfin MM-hiihdoissa 2005, sprintin MM-pronssi Sapporon MM-hiihdoissa 2007, pronssi sprinttiviestistä Torinon olympialaisissa 2006 sekä pronssi 4 × 5 kilometrin viestistä Vancouverin olympialaisissa 2010. Lisäksi hän on voittanut Tour de Ski -kilpailusarjan vuosina 2007 ja 2009.

Sarasvuo kärsi kahden vuoden kilpailukiellon oltuaan yksi niistä suomalaishiihtäjistä, jotka jäivät kiinni Lahden MM-hiihdoissa 2001 dopingtestissä. Hän on näistä hiihtäjistä ainut, joka onnistui tekemään paluun kansainväliselle huipulle.

Sarasvuo päätti uransa maastohiihtäjänä kauden 2009–2010 jälkeen. Seuratasolla Sarasvuo edusti Kangasniemen Kalsketta ja häntä valmensi Jarmo Riski.

Vuosina 2014–2017 Sarasvuo toimi Yle Urheilun asiantuntijana.[2][3]

Kansainvälinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet (1999–2001)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisiin MM-hiihtoihinsa Kuitunen osallistui Ramsaussa 1999. Tuolloin hän oli viiden kilometrin 35:s. Seuraavana talvena hän vakiinnutti paikkansa maailmancupin pisteillä ollen parhaimmillaan 15:s.

Kaudella 2000–2001 Kuitunen nousi kansainväliselle huipulle ja yllätti voittamalla kultaa Lahden MM-hiihtojen takaa-ajossa. Kuitunen oli myös mukana Suomen hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa, mutta mitali hylättiin, kun Kuitunen ja Milla Jauho jäivät kiinni Hemohesin käytöstä. Kuituselle langetettiin kahden vuoden kilpailukielto, eikä kiellon pituus muuttunut, vaikka hän ja Jauho asiasta valittivatkin. Asiaa käsiteltiin Hiihtoliiton ja hiihtäjien välillä välimiesoikeudessa. Välimiehenä toiminut professori Ari-Matti Nuutila katsoi, että Kuitunen ja Jauho eivät tienneet joukkueen lääkärin antaneen tiputuksessa kiellettyä ainetta.[4] Kuitunen sai pitää voittamansa takaa-ajon kultamitalin, koska hän oli kilpailun jälkeen antanut puhtaan dopingnäytteen.[5]

Suomen hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esitti vuonna 2008, että Kuitunen olisi ollut tietoinen asiasta. Kyrön mukaan Kuitunen keskeytti Brussonin hiihtokilpailun joulukuussa 2000 tahallaan annettuaan edellisenä päivänä liian suuren hemoglobiiniarvon. Kyrö oli sopinut FIS-pomon kanssa asiasta.[6][7]

Kilpailukiellon jälkeen (2003–2006)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitunen teki paluun seuraaviin MM-hiihtoihin Val di Fiemmessä 2003. Hänet valittiin joukkueeseen, koska hänellä oli automaattinen oikeus osallistua takaa-ajoon hallitsevana maailmanmestarina. Kuitunen sijoittui 16:nneksi ja pääsi mukaan Suomen viestijoukkueeseen, joka hiihti hopealle. Mitali kuitenkin hylättiin tälläkin kertaa, koska joukkueessa hiihtänyt Kaisa Varis oli jäänyt kiinni EPO:n käytöstä.

Maailmancupkaudella 2003–2004 Kuitunen voitti ensimmäisen maailmancupin osakilpailunsa (ensimmäinen suomalainen maailmancup-voitto normaalimatkoilla sitten Lahden doping-skandaalin), sijoittui kolme kertaa palkintokorokkeelle ja oli loppupisteissä kuudes. Seuraavalla kaudella 2004–2005 hän oli Oberstdorfin MM-hiihtojen yksi suosikeista, koska oli voittanut sprintin maailmancupin osakilpailun juuri kilpailujen alla, mutta sairastelu vaikeutti Kuitusen kisoja eikä hän päässyt sprintissä mitalikantaan. Kuitenkin päätösmatkalla 30 kilometrillä Kuitunen voitti MM-hopeaa. Hän voitti kilpailujen jälkeen toisenkin maailmancupin osakilpailun sprintissä, oli sprintticupin pisteissä toinen ja kokonaiscupissa kolmas.

Kausi 2005–2006 alkoi Kuituselta hyvin. Hän sijoittui molemmissa alkukauden perinteisen 10 kilometrin kisoissa toiseksi ja olikin ensimmäisten joukossa, jotka valittiin Torinon olympialaisiin. Takaa-ajosta Kuitunen jäi pois, mutta sprinttiviestissä hän voitti pronssia parinaan Aino-Kaisa Saarinen. Hän sijoittui yhdeksänneksi kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa, joka oli hänen päämatkansa. Tätä pidettiin pettymyksenä, sillä hän oli puolitoista viikkoa aikaisemmin voittanut saman matkan maailmancupin osakilpailun.[8]

MM- ja maailmancup-voitot (2007–2009)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virpi Kuitunen, Royal Castle World Cup, sprinttikilpailu 2007.

Kauden 2006–2007 Kuitunen aloitti hieman takkuisesti, mutta myöhemmin hän hallitsi sitä. Kuusamon sprintissä hän jäi vielä toiseksi, mutta seuraavana päivänä alkoi hänen neljän osakilpailun mittainen voittoputki maailmancupissa, mihin liittyi mukaan myös yli minuutin erolla toiseksi sijoittuneeseen Marit Bjørgeniin otettu voitto Tour de Skillä. Marraskuun lopulla alkanut voittoputki päättyi vasta 20. tammikuuta 2007 Rybinskissä, jossa hän sijoittui viidenneksi. Ennen MM-hiihtoja Kuitunen ehti voittaa vielä kaksi kilpailua johtaen maailmancupia yli 400 pisteen erolla toisena olleeseen Björgeniin.

Sapporon MM-hiihdoissa Kuitusen ylivoima jatkui. Hän otti kultaa sprinttiviestissä (Riitta-Liisa Roposen kanssa), 4 × 5 kilometrin viestissä (Aino-Kaisa Saarisen, Roposen ja Pirjo Mannisen kanssa) sekä 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja pronssia henkilökohtaisesta sprinttikilpailusta. Kuitusesta tuli kisojen selvä hiihtokuningatar, vaikka hän kärsi lähes koko kisojen ajan selkäkivuista.[9] Maailmancupissa Kuitunen voitti vielä sprintin Lahdessa ja kokonaiskilpailun peräti 569 pisteen erolla Bjørgeniin. Hän voitti lisäksi niin sprintticupin kuin normaalimatkojen cupinkin.

Kaudella 2007–2008 Kuitunen voitti kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun Davosissa. Tour de Skillä hän voitti kaksi osakilpailua: 3,3 kilometrin prologin Nové Městossa ja 10 kilometrin yhteislähtökisan Val di Fiemmessä. Hän johti kokonaiskilpailua ennen viimeistä osuutta, mutta joutui päästämään Charlotte Kallan edelleen pitkässä loppunousussa ja sijoittui lopulta toiseksi. Helmikuussa Kuitunen voitti 10 kilometrin perinteisen kilpailun Otepäässä ja perinteisen sprintin Tukholmassa. Maaliskuun alkupäivinä hän saavutti voitot niin Salpausselän kisojen kymmenen kilometrin perinteisen kisassa kuin Drammenin sprintissäkin. Kuitunen vahvisti voittonsa maailmancupin finaalitapahtumassa Bormiossa. Hän voitti niin yhteislähtökilpailun kuin 16. maaliskuuta käydyn takaa-ajokilpailunkin. Kokonaiskilpailun lisäksi Kuitunen voitti kaudella 2007–2008 myös normaalimatkojen cupin ja sijoittui sprintticupissa kolmanneksi.

Kuitunen sijoittui maailmancup-kaudella 2008–2009 toiseksi Kuusamon 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja voitti saman matkan Davosissa. Tour de Skillä hän voitti takaa-ajokilpailun Oberhofissa sekä 10 kilometrin perinteisen kilpailut väliaikalähdöllä Nové Městossa ja yhteislähdöllä Val di Fiemmessä. Kuitunen voitti lopulta Tour de Skin urallaan toistamiseen. Maailmancupin kokonaispisteissä hän oli viides. Liberecin MM-kilpailuissa hän voitti perinteisellä hiihdetyn sprinttiviestin maailmanmestaruuden Aino-Kaisa Saarisen kanssa. 4 × 5 kilometrin viestissä hän hiihti toisen osuuden Suomen kultajoukkueessa. Lisäksi hän sijoittui 10 kilometrin perinteisen kilpailussa neljänneksi.

Uran päätös (2009–2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virpi Kuitunen Prahassa Tour de Skissä vuonna 2007.

Maailmancup-kausi 2009–2010 ei sujunut Kuituselta odotusten mukaisesti, parhaana saavutuksenaan kuudes sija Otepään kymmenen kilometrin perinteisellä. Kuitunen jätti Tour de Skin kahden osakilpailun jälkeen kesken, koska hän halusi keskittyä Vancouverin olympialaisiin, jotka olivat hänen toiset olympialaisensa. Vancouverissa hän sijoittui perinteisen hiihtotavan sprinttikilpailussa yhdeksänneksi ja 30 kilometrillä 14:nneksi. Viestissä hän hiihti toisen osuuden Suomen pronssijoukkueessa.

Kuitunen ilmoitti Vancouverin olympialaisten jälkeen lopettavansa maastohiihtouransa kauden jälkeen[10], ja hän hiihti viimeisen kansainvälisen hiihtokilpailunsa Falunin maailmancup-kilpailussa 21.3.2010.[11] Viikkoa myöhemmin uransa viimeisissä kilpailuissa Kontiolahden SM-kisoissa Kuitunen oli mukana viestikultaa voittaneessa Kangasniemen Kalskeen joukkueessa ja 30 kilometrin kilpailussa hän hiihti hopealle Aino-Kaisa Saarisen jälkeen.[12][13]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tour de Ski: 2007–2008 toinen sija
  • Suomen mestaruudet: 13 yleisessä sarjassa
Maailmancupin osakilpailuvoitot
Ajankohta Paikka Matka
1.
7. maaliskuuta
2004 Lahti
10
P
2.
13. helmikuuta
2005 Reit im Vinkl, Saksa sprintti
3.
9. maaliskuuta
Drammen, Norja
4.
5. helmikuuta
2006 Davos, Sveitsi
10
P
5.
26. marraskuuta
Kuusamo
6.
13. joulukuuta
Cogne/ Val di’Agosta
7.
16. joulukuuta
La Clusaz, Ranska
15
V (yhteislähtö)
8.
7. tammikuuta
2007 Tour de Ski
9.
28. tammikuuta
Otepää, Viro sprintti
10.
3. helmikuuta
Davos
10
V
11.
10. maaliskuuta
Lahti sprintti V
12.
14. maaliskuuta
Drammen P
13.
8. joulukuuta
Davos
10
P
14.
9. helmikuuta
2008 Otepää
15.
27. helmikuuta
Tukholma sprintti P
16.
2. maaliskuuta
Lahti
10
P
17.
5. maaliskuuta
Drammen sprintti P
18.
16. maaliskuuta
Bormio, Italia
10
V (takaa-ajo)
19.
13. joulukuuta
Davos P
20.
4. tammikuuta
2009 Tour de Ski

Taulukossa on Kuitusen voittamat maailmancupin osakilpailut, joita on 20 kappaletta.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virpi Kuitunen seurusteli aikaisemmin liikunnanopettaja ja kunto-ohjaaja Kenneth Westerlundin kanssa ja avoparilla oli omakotitalo Espoon Nupurissa. Kuitunen lunasti talon itselleen suhteen päätyttyä.[14]

Kuitunen avioitui liikemies Jari Sarasvuon kanssa 16. heinäkuuta 2010 ja otti miehensä sukunimen[15]. Pariskunnan esikoistytär syntyi maaliskuussa 2011[16] ja toinen tytär vuotta myöhemmin [17]. Hänellä on puolisonsa Jari Sarasvuon ja valmentaja Jarmo Riskin kanssa Nummelassa toimiva Pro Vividus Oy ja Espoossa toimiva Anorin Liekki Oy -nimiset yritykset, joiden päätoimiala on ulkoiluvälineissä ja -varusteissa sekä valmennuksessa.

Sarasvuo suoritti valmentajan ammattitutkinnon Kuortaneen urheiluopistossa vuonna 2017[17].

Sarasvuo voitti vuoden 2020 joulukuussa päättyneen Tanssii tähtien kanssa -ohjelman, parinaan Sami Helenius.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virpi Kuitunen Yle Urheilu. helmikuu 2010. Yleisradio Oy. Arkistoitu 20.2.2010. Viitattu 19.2.2010.
  2. Karttunen, Anu: Virpi Sarasvuo mukaan Yle Urheilun asiantuntijatiimiin Yle Urheilu. 29.10.2014. Viitattu 13.9.2015.
  3. Yllätysratkaisu: Virpi Sarasvuo ei jatka Ylen asiantuntijana Ilta-Sanomat. 19.9.2017. Viitattu 19.9.2017.
  4. Uutta tietoa Sarasvuo ja Jauhon doping-käryistä 12.11.2001. MTV3.
  5. Historia – Hiihdon MM 2009[vanhentunut linkki] Yle Urheilu.
  6. : Kyrö: Kuitunen tiesi Hemohes-tankkauksesta Yle Urheilu.
  7. Helsingin Sanomat: Kari-Pekka Kyrö puhuu suunsa puhtaaksi
  8. Kultaunelma valui viemäriin (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Kuitunen avasi mitalitilin sprintin kolmossijallaan. Yle Urheilu. 23.2.2007. Viitattu 28.11.2007.
  10. Virpi Kuitunen: Viimeiset arvokisani Yle Urheilu. Viitattu 1.4.2010.
  11. Kuitunen hiihti jäähyväiskilpailunsa kultaisin sauvoin
  12. Kuitunen lopetteli uraansa viestivoitolla. MTV3. Viitattu 28.3.2010
  13. Aikku vei Kuitusen eläkkeelle kädestä pitäen. MTV3. Viitattu 28.3.2010
  14. Ylimutka, Leena: Virpi Sarasvuo sai talonsa kaupaksi Iltalehti. 4.1.2011. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 28.3.2011.
  15. Virpi ja Jari avioon puhtaanvalkeissa asuissa Keskisuomalainen. 16.7.2010. Jyväskylä: Keski-Suomen Media Oy. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 16.7.2010.
  16. Virpi ja Jari Sarasvuo saivat tytön Iltalehti. 27.3.2011. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 28.3.2011.
  17. a b Virpi Sarasvuon elämässä vaikuttaa puolisoa vielä paljon pidempi miespuolinen ihmissuhde – nyt kolmikko työskentelee yhdessä Iltalehti. 9.1.2021. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.1.2021.
  18. Virpi Sarasvuo voitti Tanssii tähtien kanssa -kisan! Iltalehti. Viitattu 6.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Virpi Sarasvuo.