Jari Litmanen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jari Litmanen
Henkilötiedot
Koko nimi Jari Olavi Litmanen
Syntymäaika 20. helmikuuta 1971 (ikä 38)
Syntymäpaikka Suomi Lahti, Suomi
Pelipaikka hyökkäävä keskikenttäpelaaja
Pituus 182 senttimetriä
Lempinimi Litti, Kuningas
Seura
Seura Suomi Lahti
Pelinumero 10
Junioriseurat
1977–1987 Suomi Reipas
Ammattilaisseurat
Vuodet Seura O (M)
1987–1990
1991
1992
1992–1999
1999–2001
2001–2002
2002–2004
2004
2005
2005–2007
2008
2008–		 Suomi Reipas
Suomi HJK
Suomi MyPa
Alankomaat Ajax
Espanja Barcelona
Englanti Liverpool
Alankomaat Ajax
Suomi Lahti
Saksa Hansa Rostock
Ruotsi Malmö
Englanti Fulham
Suomi Lahti		 86 (28)
27 (16)
18 (7)
159 (91)
21 (3)
26 (5)
20 (5)
11 (3)
13 (1)
10 (3)
0 (0)
14 (3)
Maajoukkue
1989– Suomi Suomi 124 (30)[1]

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 6. heinäkuuta 2009.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 6. heinäkuuta 2009.

Jari Olavi ”Litti” Litmanen (s. 20. helmikuuta 1971 Lahti, Suomi) on suomalainen jalkapalloilija. Hän on Suomen maajoukkueen entinen kapteeni ja edustaa seurajoukkuetasolla Veikkausliigassa pelaavaa FC Lahtea.[2]

Litmasta pidetään yleisesti Suomen kaikkien aikojen parhaana pelaajana.[3] Hänestä tuli ensimmäinen suomalainen lajin kansainvälinen supertähti 1990-luvulla. Varsinkin myöhempinä vuosina Litmasen uraa ovat varjostaneet useat loukkaantumiset.[4]

Litmanen pelaa yleensä niin sanotulla ”kymppipaikalla” joko hyökkäävänä keskikenttäpelaajana tai vedettynä hyökkääjänä. Hänet tunnetaan pelinäkemyksestään ja syöttötaidostaan, minkä vuoksi häntä pidetään ensisijaisesti pelintekijänä ja ratkaisusyöttöjen antajana, vaikka hän on aina tehnyt myös itse paljon maaleja. Hänet tunnetaan myös luotettavana rangaistuspotkujen laukojana. Litmasesta käytetään usein nimeä Kuningas.[5][3]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Seurajoukkueura

[muokkaa] Uran alku Suomessa

Litmanen on Lahden Reippaan kasvatti. Hän voitti seurassa B-juniorien piiricupin vuonna 1986 ja A-juniorien Suomen-mestaruuden vuonna 1989, ja hänet valittiin vuoden 1988 poikapelaajaksi Suomessa.[6] Nuoruudessaan hän harrasti talvisin myös jääkiekkoa.[7] Reippaan edustusjoukkueessa Litmanen debytoi 16 vuoden iässä 3. toukokuuta 1987 Mestaruussarjan ottelussa Kopareita vastaan ja ensimmäinen pääsarjamaalinsa hän teki 24. huhtikuuta 1988 ottelussa Oulun Työväen Palloilijoita vastaan.[8]

Litmanen edusti Reipasta neljä kautta ja yhden kauden sekä Helsingin Jalkapalloklubia että nousijajoukkue Myllykosken Palloa. Urheilutoimittajat ja Palloliitto valitsivat Litmasen vuoden jalkapalloilijaksi vuonna 1990 ja sittemmin hän on saanut tunnustuksen useammin kuin kukaan muu.[9] Suomen-vuosiensa henkilökohtaisen yhden kauden maaliennätyksensä hän saavutti HJK:ssa kaudella 1991, 16 maalia 27 ottelussa.[8] SM-mitaleja hän ei joukkueineen saavuttanut – paras sijoitus sarjassa oli neljäs Reippaassa kausilla 1988 ja 1990 ja MyPassa kaudella 1992, mutta voitti Suomen cupin MyPassa kaudella 1992 ennen siirtymistään ulkomaille. Hän teki joukkueensa toisen maalin Jaroa vastaan pelatussa loppuottelussa, joka päättyi MyPan 2–0-voittoon.[10] Reippaassa ja MyPassa häntä valmensi Harri Kampman,[11] joka on myöhemmin toiminut myös hänen managerinaan.

[muokkaa] Menestysvuodet Ajaxissa

Litmanen siirtyi vuonna 1992 juuri UEFA Cupin voittaneen Alankomaiden suurseuran Ajaxin riveihin oltuaan myös muun muassa Barcelonan, Leeds Unitedin ja PSV:n kiinnostuksen kohteena.[7] Ensimmäisellä kaudellaan Ajaxissa hän oli Dennis Bergkampin varjossa, mutta Bergkampin siirtyminen Internazionaleen kesällä 1993 antoi Litmaselle tilaisuuden läpimurtoon. Hän voitti kaudella 1993–1994 Eredivisien maalikuninkuuden 26 maalillaan ja johdatti joukkueen mestaruuteen.[12] Alankomaiden pelaajayhdistys valitsi Litmasen vuoden jalkapalloilijaksi vuonna 1993.[13]

Koko jalkapallomaailman tietoisuuteen Litmanen nousi viimeistään kaudella 1994–1995 oltuaan yksi Ajaxin avainpelaajista seuran voittaessa Mestarien liigan.[14] Loppuottelussa Ajax kaatoi Milanin 1–0.[15] Samalla Litmasesta tuli ensimmäinen kyseisen kilpailun voittanut suomalaispelaaja.[16] Vuonna 1995 Litmanen voitti Ajaxin paidassa myös Intercontinental Cupin, jossa Ajax kaatoi brasilialaisen Grêmion rangaistuspotkuilla.[17] UEFA Super Cupissa kukistui Real Zaragoza maalein 5–1. Litmanen valittiin vuoden urheilijaksi Suomessa ja sijoittui ranskalaislehti France Footballin Kultainen pallo -äänestyksessä kolmanneksi edellään vain George Weah ja Jürgen Klinsmann.[18][19] Kaudella 1995–1996 Litmanen voitti Mestarien liigan maalikuninkuuden yhdeksällä maalillaan Ajaxin selviytyessä jälleen loppuotteluun. Hän teki maalin myös loppuottelussa, jonka Ajax hävisi Juventukselle rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[16][20] Kaudella 1996–1997 Ajax ylsi vielä Mestarien liigan välieriin.

Kaikkiaan Litmanen vietti Ajaxissa seitsemän kautta ja saavutti seurassa kansainvälisten mestaruuksien lisäksi myös neljä Eredivisien mestaruutta ja kolme KNVB-cupin voittoa. Hän oli yksi Louis van Gaalin valmentaman menestysjoukkueen monista tähdistä Danny Blindin, Frank ja Ronald de Boerin, Winston Bogarden, Edgar Davidsin, Finidi Georgen, Nwankwo Kanun, Patrick Kluivertin, Marc Overmarsin, Michael Reizigerin, Frank Rijkaardin, Edwin van der Sarin ja Clarence Seedorfin ohella. Kapteeni Blind on kutsunut Litmasta joukkueen aivoiksi. Hänen mukaansa Litmasen suuruus johtui siitä, että hän on keskikenttäpelaaja, joka pystyy ajattelemaan kuten hyökkääjä.[21]

[muokkaa] Barcelona, Liverpool ja uudelleen Ajax

Vuonna 1999 Litmanen siirtyi vapaalla siirrolla espanjalaisjätti Barcelonaan, minkä myötä hänestä tuli ensimmäinen Espanjan Primera Divisiónissa pelannut suomalainen. Joukkueen oli kaksi vuotta aikaisemmin ottanut komentoonsa Ajaxista tuttu Van Gaal, joka hankki entisistä pelaajistaan Kataloniaan myös De Boerin veljekset, Bogarden, Kluivertin ja Reizigerin, ja myöhemmin heitä seurasi vielä Overmars.[22][23] Kaudella 1999–2000 Barcelona sijoittui Primeran toiseksi ja ylsi välieriin Copa del Reyssä ja Mestarien liigassa. Litmasta vaivasivat kuitenkin loukkaantumiset, ja kritisoidun Van Gaalin erottua vuonna 2000 hän ei ollut uuden valmentajan Llorenç Serra Ferrerin suosiossa.[24][25]

Toisella Barcelona-kaudellaan Litmanen ei pelannut lainkaan sarjaotteluissa, ja tammikuussa 2001 hän siirtyi englantilaisen Liverpoolin riveihin suomalaisen Sami Hyypiän seuraksi.[25] Liverpoolissa Litmanen kärsi jälleen useista loukkaantumisista eikä mahtunut manageri Gérard Houllierin suunnitelmiin. Aika myös englantilaisjoukkueessa jäi vain puolentoista kauden mittaiseksi. Vuonna 2001 joukkue voitti FA Cupin, Liigacupin, FA Charity Shieldin, UEFA Cupin ja UEFA Super Cupin, mutta Litmanen oli kokoonpanossa vain FA Charity Shieldin ja UEFA Super Cupin loppuotteluissa eikä pelannut niissäkään.

Vuonna 2002 Litmanen palasi vanhaan seuraansa Ajaxiin,[26] jossa hän sai sankarin vastaanoton. Kauden 2002–2003 Mestarien liigassa Litmanen oli melko merkittävässä roolissa. Hän teki voittomaalin jatkolohko-ottelussa Romaa vastaan ja onnistui toistamiseen puolivälierissä Milania vastaan, mutta Milan meni jatkoon yhteismaalein 3–2. Joukkue voitti kaudella 2003–2004 Eredivisien mestaruuden, mutta Litmanen pelasi loukkaantumisten vuoksi vain kuudessa ottelussa. Maaliskuussa 2004 julkaistiin Kansainvälisen jalkapalloliiton satavuotisjuhlien kunniaksi jalkapallolegenda Pelén kokoama FIFA 100 -lista 125 parhaasta elossa olevasta jalkapalloilijasta, mille Litmanen ei mahtunut.[27] Huhtikuussa 2004 Ajax ja Litmanen purkivat sopimuksensa yhteisymmärryksessä kaksi kuukautta etuajassa, jotta hänelle jäisi aikaa mahdolliselle paluulle Suomeen ennen toukokuussa alkanutta uutta Veikkausliiga-kautta.[28]

[muokkaa] Paluu Lahteen

Litmanen palasi Suomen Veikkausliigaan ja kotikaupunkiinsa edustustasolla kuopatun kasvattajaseuransa Reippaan seuraajaan FC Lahteen huhtikuussa 2004 yksivuotisella sopimuksella. Joukkuetta valmensi Harri Kampman.[29] Toukokuun alussa hän pelasi Lahden kanssa Liigacupin loppuottelussa, jonka Allianssi voitti rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[30] Litmasen paluu veti muutamaan otteeseen Veikkausliiga-katsomot täyteen,[31][32] mutta loukkaantumiset rajasivat esiintymiset sarjassa 11 otteluun.[8]

Euroopan jalkapalloliiton pyytäessä 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Palloliittoa valitsemaan parhaan pelaajansa viimeisen 50 vuoden ajalta valinta osui odotetusti Litmaseen.[33] Yleisradion järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestyksessä hän sijoittui 42:ksi. Urheilijoista hänen edelleen sijoittuivat Matti Nykänen, Paavo Nurmi, Arto Saari ja Mika Häkkinen.[34]

[muokkaa] Hansa Rostock, Malmö ja Fulham

Litmanen sai vielä mahdollisuuden pelata huippusarjassa, kun Bundesliigassa putoamistaisteluun ajautunut saksalainen Hansa Rostock hankki hänet tammikuussa 2005 vapaalla siirrolla.[35] Litmanen pelasi Hansan riveissä kevätkaudella 13 ottelua, mutta joukkueen pudottua hän päätti siirtyä muualle jatkosopimustarjouksesta huolimatta.[36]

Heinäkuussa 2005 Litmanen teki sopimuksen ruotsalaisen Malmön kanssa. Hän pystyi pelaamaan syksyllä 2005 vain kahdessa sarjaottelussa. Kaudella 2006 Litmanen esitti Malmön paidassa ajoittain loistokkaita otteita, mutta loukkaantumiset rajasivat hänen ottelumääränsä kahdeksaan. Huhtikuussa 2007 hän solmi seuran kanssa vuoden jatkosopimuksen.[37] Hän ei kuitenkaan pystynyt pelaamaan kaudella 2007 yhdessäkään Malmön ottelussa. Elokuussa 2007 Litmanen joutui akillesjänneleikkaukseen, jonka oli määrä pitää hänet sivussa koko loppukauden. Samalla Litmanen ja Malmö päättivät sopimuksen purkamisesta.[38]

Suomen maajoukkuetta EM 2008 -karsinnoissa valmentanut Roy Hodgson kutsui Litmasen 10 päivän testiin uuteen seurajoukkueeseensa englantilaiseen Fulhamiin tammikuussa 2008. Litmanen vakuutti seurajohdon ja teki loppukauden kattavan sopimuksen seuran kanssa. Samaan aikaan seuraan siirtyi maajoukkuepuolustaja Toni Kallio.[39] Helmikuussa uutisoitiin, että Litmasella olisi ylikunnosta johtuvia sydänvaivoja, minkä lisäksi vääränlaisista pohjallisista seurannut reiden lihasrevähdys ja päähän osuneesta pallosta aiheutunut korvavamma pitivät hänet poissa Fulhamin ottelukokoonpanosta.[40][41] Maajoukkueen keväisissä harjoitusotteluissa hän oli kuitenkin pelikunnossa, mikä sai Hodgsonin kritisoimaan häntä sitoutumisen puutteesta seurajoukkuettaan kohtaan.[42] Litmanen pelasi Fulhamissa lopulta vain kaksi reservisarjan ottelua, joista ensimmäisessä hän teki maalin. Kauden jälkeen Litmasen ja seuran tiet erosivat.

[muokkaa] Toinen paluu Lahteen

Rikkonaisen Fulham-jakson jäkeen Litmanen kuntoutti itseään alkukesän 2008 ja liittyi heinäkuussa FC Lahden harjoitusrinkiin.[43] 12. heinäkuuta hän otti osaa Ranskan vuoden 1998 maailmanmestaruuden 10-vuotisjuhlaotteluun, jossa hän pelasi FIFPron kokoamassa muun maailman joukkueessa.[44] Elokuun alussa julkistettiin loppukauden kestänyt sopimus Lahden kanssa.[45] Paluuottelussaan 11. elokuuta Kuopion Palloseuraa vastaan Litmanen teki ja syötti kaksi maalia ja Lahti voitti 8–1.[46] Litmanen pelasi loppukauden aikana kuudessa ottelussa ja Lahti sijoittui Veikkausliigan kolmanneksi, mikä toi Litmaselle ja seuralle ensimmäisen SM-mitalin.

Litmasesta tuli joulukuussa 2008 FC Lahden osaomistaja merkittyään osakeannissa FC Lahti Oy:n osakkeita 10 000 eurolla.[47] Hän palasi joukkueen harjoituksiin alkuvuodesta 2009 ja pelasi talven mittaan harjoitusotteluissa ja Liigacupissa.[48] Huhtikuussa 2009 julkistettiin kauden 2009 kattava jatkosopimus.[2] Veikkausliiga-kauden 2008 pronssisijoituksen myötä Lahti pääsi kauden 2009–2010 Eurooppa-liigan ensimmäiselle karsintakierrokselle, jossa se kohtasi albanialaisen Dinamo Tiranan. Seuran historian ensimmäisessä euro-ottelussa Litmanen järjesteli joukkueensa kaikki neljä maalia, joista kaksi tuli kulmapotkuista.[49]

[muokkaa] Maajoukkueura

Litmasen ensimmäinen maaottelu oli alle 15-vuotiaiden ottelu Tanskaa vastaan 28. heinäkuuta 1986. Hän pelasi kuusi nuorten ja 21 poikien maaottelua. Suomen A-maajoukkueessa hän debytoi Jukka Vakkilan alaisuudessa 18-vuotiaana 22. lokakuuta 1989 ystävyysottelussa Trinidad ja Tobagoa vastaan ja ensimmäisen maalinsa hän teki 16. toukokuuta 1991 EM-karsintaottelussa Maltaa vastaan. Litmanen on edustanut Suomea viisissä EM- ja viisissä MM-kilpailuiden karsinnoissa.[6] Hän on ollut Suomen tärkeimpiä pelaajia koko maajoukkueuransa ajan ja toimi myös joukkueen kapteenina vuosina 1996–2008. Häntä edelsi Ari Hjelm ja MM 2010 -karsinnoissa hänet korvasi Sami Hyypiä. Sadannen maaottelunsa Litmanen pelasi 25. tammikuuta 2006 Etelä-Koreaa vastaan.[50] Hän oli Hjelmin jälkeen toinen rajapyykin saavuttanut suomalainen. Hän on Suomen eniten otteluita pelannut ja eniten maaleja tehnyt pelaaja.[51]

Litmanen esitti paikoin erinomaisia otteita vuoden 2008 EM-kisojen karsinnoissa. Hän oli Suomen paras maalintekijä karsinnoissa tehtyään kaksi maalia Puolaa ja yhden maalin Kazakstania vastaan. Akillesjänneleikkauksen vuoksi Litmanen oli pitkään poissa karsinnoista, mutta palasi rivistöön marraskuussa 2007 kahteen viimeiseen karsintaotteluun Azerbaidžania ja Portugalia vastaan.[52]

[muokkaa] Perhe

Litmasen isä Olavi on entinen maajoukkuetason jalkapalloilija, joka voitti Reippassa SM-kultaa ja useita Suomen cupeja.[53] Perheeseen kuuluvat myös äiti Liisa ja nuorempi sisko Sini, joka on pelannut koripalloa SM-sarjassa.[54][55]

Litmasesta tuli isä marraskuussa 2005, kun hänen virolainen avopuolisonsa Ly Jürgenson synnytti pojan, jonka nimeksi tuli Caro. Syyskuussa 2007 Litmanen ja Jürgenson saivat toisen poikansa. Jürgenson on työskennellyt mallina ja edusti Viroa vuoden 1998 Miss World -kilpailussa.[56] Harvoin julkisuudessa esiintyvä pari vieraili Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2007.[57]

Jari Litmanen on pitänyt yksityiselämänsä poikkeuksellisen tarkoin omana asianaan. Linjanveto johti takavuosina jopa homoseksuaalisuushuhujen viljelemiseen internetissä, kun jalkapalloilija ei esitellyt naisystäviään julkisuudessa.[58]

[muokkaa] Patsashanke

Litmasen kasvattajaseura Reipas on sunnitellut Litmasen näköispatsaan sijoittamista Lahden suurhallin edustalle. Seura perusti hankkeen toteuttamiseksi patsastoimikunnan helmikuussa 2007.

Patsaan kustannuksiksi arvioitiin 100 000 euroa, jonka hankkimiseksi Reipas ja Palloliitto aloittivat varainkeruukamppanjan. Tammikuuhun 2009 mennessä varoista oli kerätty noin kolmannes.[59] Alkuperäisen suunnitelman mukaan patsas oli määrä valmistua keväällä 2009, mutta maaliskuussa 2009 Reippaan hallitus ilmoitti jäädyttäneensä hankkeen toistaiseksi ”negatiivisen julkisuuden ja taloudellisen tilanteen vuoksi”.[60]

Patsasta työsti kuvanveistäjä Satu Loukkola, jonka mukaan työ ehti tulla puolivalmiiksi.[61] Litmanen oli antanut suostumuksensa hankkeelle.

[muokkaa] Tilastot

[muokkaa] Seurajoukkueet

Vain kansallisten sarjojen ottelut. Päivitetty 6. heinäkuuta 2009.[8][62]
Joukkue Sarja Kausi Ottelut Maalit
Reipas Suomi SM-sarja 1987 9 0
1988 26 8
1989 25 6
Suomi SM-liiga 1990 26 14
HJK Suomi Futisliiga 1991 27 16
MyPa Suomi Veikkausliiga 1992 18 7
Ajax Alankomaat Eredivisie 1992–1993 12 1
1993–1994 30 26
1994–1995 27 17
1995–1996 26 14
1996–1997 16 6
1997–1998 25 16
1998–1999 23 11
Barcelona Espanja Primera División 1999–2000 21 3
2000–2001 0 0
Liverpool Englanti Valioliiga 2000–2001 5 1
2001–2002 21 4
Ajax Alankomaat Eredivisie 2002–2003 14 5
2003–2004 6 0
Lahti Suomi Veikkausliiga 2004 11 3
Hansa Rostock Saksa Bundesliiga 2004–2005 13 1
Malmö Ruotsi Allsvenskan 2005 2 1
2006 8 2
2007 0 0
Fulham Englanti Valioliiga 2007–2008 0 0
Lahti Suomi Veikkausliiga 2008 6 3
2009 8 0

[muokkaa] Maajoukkue

Päivitetty 6. heinäkuuta 2009.[6][63]
Joukkue Kilpailu Ottelut Maalit
Suomi EM 1992 -karsinta 8 1
MM 1994 -karsinta 10 1
EM 1996 -karsinta 8 4
MM 1998 -karsinta 6 3
EM 2000 -karsinta 6 1
MM 2002 -karsinta 8 2
EM 2004 -karsinta 5 0
MM 2006 -karsinta 6 1
EM 2008 -karsinta 8 3
MM 2010 -karsinta 5 0
Ystävyysottelut 54 14
Yhteensä 124 30

[muokkaa] Saavutukset

[muokkaa] Joukkuesaavutuksia

[muokkaa] Merkittävimmät henkilökohtaiset saavutukset

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Litmanen, Jari & Teider, Hannu: Kultakenkä – tie mestaruuteen. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20716-0.

[muokkaa] Lähteet

  • Jalkapallon pikkujättiläinen

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Pelaajat Suomen Palloliitto. Viitattu 18.10.2008.
  2. ↑ 2,0 2,1 Jari Litmanen pelaa FC Lahdessa myös kaudella 2009 16.4.2009. FC Lahti. Viitattu 16.4.2009.
  3. ↑ 3,0 3,1 Jari Litmanen onnellinen paluustaan 17.11.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.11.2007.
  4. ↑ Jari Litmasen ammattilaisuran merkittävimmät loukkaantumiset Lahden Suomalainen Klubi. Viitattu 10.3.2009.
  5. ↑ Jari Litmanen kyynelehti liikutuksesta 17.11.2007. Sonera Plaza. Viitattu 22.11.2007.
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 Litmanen Jari Suomen Palloliitto. Viitattu 5.3.2009.
  7. ↑ 7,0 7,1 Jari Litmanen Ajax. Viitattu 5.3.2009. (hollanniksi)
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 Liigapelaajat Veikkausliiga. Viitattu 5.3.2009.
  9. ↑ Finland – Player of the Year Awards RSSSF. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  10. ↑ Finland Cup 1992 RSSSF. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  11. ↑ Liigavalmentajat Veikkausliiga. Viitattu 10.3.2009.
  12. ↑ Netherlands – Eredivisie Top Scorers RSSSF. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  13. ↑ Netherlands – Player of the Year and Other Awards RSSSF. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  14. ↑ Jari Litmanen 123 Football. Viitattu 22.11. 2007.
  15. ↑ 1994/95: Kluivert strikes late for Ajax 24.5.1995. UEFA. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  16. ↑ 16,0 16,1 Mestarien liigaa syksystä 1992 24.2.2006. MTV3. Viitattu 22.11.2007.
  17. ↑ Intercontinental Club Cup 1995 RSSSF. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  18. ↑ Vuoden parhaat Urheilutoimittajain liitto. Viitattu 10.3.2009.
  19. ↑ European Footballer of the Year (”Ballon d’Or”) 1995 RSSSF. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  20. ↑ 1995/96: Juve hold their nerve 22.5.1996. UEFA. Viitattu 5.3.2009.
  21. ↑ Kauhala, Topias: Hiljaiset sillat. Urheilulehti, 26.2.2009, 112. vsk, nro 9, s. 30–35. Helsinki: A-lehdet. ISSN 0355-6085.
  22. ↑ Barcelona 1999/00 Football Squads. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  23. ↑ Barcelona 2000/01 Football Squads. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  24. ↑ Litmanen Barcelonan miehistölistalle 17.10.2000. Turun Sanomat. Viitattu 22.11.2007.
  25. ↑ 25,0 25,1 Litmanen allekirjoitti sopimuksen Liverpoolin kanssa 4.1.2001. MTV3. Viitattu 22.11.2007.
  26. ↑ Jari Litmanen palaa Ajaxiin 30.08.2002. MTV3. Viitattu 10.3.2009.
  27. ↑ Pele's list of the greatest news.bbc.co.uk. 4.3.2004. Viitattu 25.6.2009. (englanniksi)
  28. ↑ Litmasen Ajax-sopimus purettiin etuajassa 9.4.2004. MTV3. Viitattu 22.11.2007.
  29. ↑ FC Lahti vahvisti Litmasen siirron 13.4.2004. MTV3. Viitattu 22.11.2007.
  30. ↑ Finland League Cup 2004 RSSSF. Viitattu 10.3.2009. (englanniksi)
  31. ↑ Kuningas täyttää stadionin 7.5.2004. MTV3. Viitattu 22.11.2007.
  32. ↑ FC Lahti vetää väkeä katsomoihin 10.5.2004. MTV3. Viitattu 22.11.2007.
  33. ↑ Lofty company suits Litmanen 26.4.2004. UEFA. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  34. ↑ Suuret suomalaiset Yleisradio. Viitattu 5.3.2009.
  35. ↑ Jari Litmanen Hansa Rostockiin 27.1.2005. MTV3. Viitattu 22.11.2007.
  36. ↑ Litmanen lähtee Rostockista 16.6.2005. Turun Sanomat. Viitattu 22.11.2007.
  37. ↑ Litmanen jatkaa Malmö FF:ssä 3.4.2007. Urheiluviikko. Viitattu 22.11.2007.
  38. ↑ Litmasen akillesjänne leikataan – kausi ohi 2.8.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.11.2007.
  39. ↑ Fulham bring in three new players 31.1.2008. BBC Sport. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  40. ↑ Litmanen hakee erikoispohjallisista apua jalkavaivoihin 7.3.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.3.2009.
  41. ↑ Jari Litmanen sivussa korvavamman vuoksi 25.04.2008. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.3.2009.
  42. ↑ Lehti: Hodgson kritisoi Litmasta 27.4.2008. Yle Urheilu. Viitattu 10.3.2009.
  43. ↑ ”Kuningas” FC Lahden harjoituksissa 17.7.2008. Veikkausliiga. Viitattu 10.8.2008.
  44. ↑ Litmanen pelaa Ranskan juhlaottelussa 10.7.2008. Suomen Palloliitto. Viitattu 10.3.2009.
  45. ↑ Litmanen palaa Veikkausliigaan 8.8.2008. Veikkausliiga. Viitattu 10.8.2008.
  46. ↑ Lahti haastaa Interin Veikkausliiga. Viitattu 5.3.2009.
  47. ↑ Kuningas sijoitti FC Lahteen 10 000 euroa 17.12.2008. MTV3.fi. Viitattu 10.3.2009.
  48. ↑ Litmanen ottaa viikon kerrallaan 4.3.2009. Veikkausliiga. Viitattu 5.3.2009.
  49. ↑ Eurooppa-liiga: FC Lahti upeaan voittoon 3.7.2009. Veikkausliiga. Viitattu 6.7.2009.
  50. ↑ Jari Litmanen sai sata täyteen 25.1.2006. Suomen Palloliitto. Viitattu 10.3.2009.
  51. ↑ Finland – International Player Records RSSSF. Viitattu 10.3.2009. (englanniksi)
  52. ↑ Jari Litmanen ja Sami Hyypiä päättävät maajoukkueuransa jatkosta talvella 22.11.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.11.2007.
  53. ↑ Veli Elohopea 21/1998. City. Viitattu 22.11.2007.
  54. ↑ Litmasen perhekin läsnä Ajaxin juhlissa 12.12.2002. Turun Sanomat. Viitattu 5.3.2009.
  55. ↑ Jari Litmasen sisko pääsee kentälle veljeään useammin 8.1.2002. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.3.2009.
  56. ↑ Jo toinen pikku-Litti! 7.9.2007. Iltalehti. Viitattu 5.3.2009.
  57. ↑ Litti: Upeaa olla Suomessa 6.12.2007. Iltalehti. Viitattu 5.3.2009.
  58. ↑ Matti Markkola: Yksisten aika. Ylioppilaslehti, 2009, nro 7, s. 10.
  59. ↑ Litmasen patsas etenee varvas kerrallaan 8.1.2009. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 5.3.2009.
  60. ↑ Litmaspatsas pantiin jäihin 2.3.2009. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 5.3.2009.
  61. ↑ Loukkola surullinen ja harmissaan 2.3.2009. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 5.3.2009.
  62. ↑ Litmanen Football Database. Viitattu 5.3.2009. (englanniksi)
  63. ↑ Jari Litmanen – Century of International Appearances RSSSF. Viitattu 10.3.2009. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

FC Lahti – Veikkausliiga

1 Szentpéteri | 2 Haara | 3 Toivomäki | 4 Moilanen | 6 Eerola | 7 Veltheim | 8 Fofana | 9 Rafael | 10 Litmanen | 11 Shala | 12 Huuhka | 13 Länsitalo | 14 Hietanen | 15 Vanninen | 16 Heikkinen | 17 Korte | 18 Hänninen | 19 Heini | 20 Kemppinen | 21 Rantanen | 22 Tuomi | 23 Helenius | Valmentaja Mäkelä

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Litmanen
Henkilökohtaiset työkalut