AC Milan

**Milan**
Koko nimi	Associazione Calcio Milan SpA
Perustettu	1899
Kotikenttä	San Siro, Milano
– Kapasiteetti	85 700
Puheenjohtaja	Silvio Berlusconi
Valmentaja	Massimiliano Allegri
Sarja	Serie A

Associazione Calcio Milan on Italian Milanossa kotipaikkaansa pitävä jalkapalloseura. AC Milanin tunnus on "Il club più titolato al mondo", eli "Maailman menestynein joukkue", koska seura on voittanut eniten kansainvälisiä palkintoja. Seura on Italian Serie A:n toiseksi menestynein kautta aikojen – sillä on 18 mestaruutta, ja yksi Euroopan menestyneimpiä joukkueita Mestarien liigassa seitsemällä voitollaan, vain Real Madridilla on enemmän Mestarien liigan voittoja.

Seuran kotistadion on 85 700 -paikkainen Giuseppe Meazza. Se on myös kaupungin toisen suurseuran Interin kotistadion. Koska Meazza oli Interin tähtipelaaja, AC Milanin kannattajat käyttävät stadionista huomattavasti tunnetumpaa nimitystä San Siro. Seuran omistaja ja puheenjohtaja on Silvio Berlusconi.

AC Milan tunnetaan muun muassa lempinimillä il Diavolo (”Paholainen”) ja i Rossoneri (”Punamustat”) sekä hieman halventavalla nimellä i Casciavìt (”Ruuvimeisselit”), koska AC Milan on perinteisesti ollut työläisten joukkue. Paikallisvastustaja Interiä kutsutaan vastaavasti nimellä Baüscia (”Uusrikkaat”), koska sen kannattajat ovat olleet enemmän porvaritaustaisia.

AC Milan on maailman rikkaimpia urheiluorganisaatioita ja esimerkiksi Abu Dhabi United Groupin helmikuussa 2009 julki tullut tarjous ostaa 40 prosenttia seuran osakekannasta 500 miljoonalla eurolla antaisi Milanin markkina-arvoksi 1,25 miljardia euroa^[1].

Historia [muokkaa]

AC Milanin perusti vuonna 1899 britti Alfred Edwards nimellä Milan Cricket and Football Club. Perinteitä kunnioittaakseen seura on pitänyt nimessään englanninkielisen Milanin italiankielisen Milanon sijaan, lukuun ottamatta fasistien valta-aikaa, jolloin ei sallittu vieraskielisiä nimiä.

Joukkue voitti ensimmäisen mestaruutensa 1901. Vuonna 1908 joukko joukkueen johtoportaaseen tyytymättömiä jäseniä perusti kilpailevan seuran Internazionalen. AC Milan jäi tämän jälkeen pitkiksi ajoiksi Interin varjoon. Uudelle stadionille, San Sirolle joukkue muutti vuonna 1926.

Vuonna 1949 AC Milaniin värvättiin ruotsalaistrio Gunnar Gren, Gunnar Nordahl ja Nils Liedholm. Kyseiset hyökkääjät olivat johdattaneet Ruotsin olympiakultaan vuonna 1948 ja Italiassa heidät opittiin tuntemaan yhteisnimellä ”Gre-No-Li”. Jälki oli murskaavaa myös Italiassa ja 1950-luvusta muodostui AC Milanin ensimmäinen kultainen vuosikymmen joukkueen voittaessa scudetton viidesti. Lisäksi Gunnar Nordahl voitti neljä kertaa maalikuninkuuden. Myös 1960-luvulla tuli menestystä ja joukkue voitti Euroopan cupin vuonna 1963, ensimmäisenä italialaisseurana. Aikakauden tähtiin kuuluivat muun muassa keskushyökkääjä Gianni Rivera, sekä keskikentän Giovanni Trapattoni. Vuonna 1969 joukkue voitti Euroopan cupin toistamiseen, kun Ajax kaatui loppuottelussa selvästi 4–1.

1970-luvulla seuran menestys alkoi ehtyä. Vuonna 1980 AC Milan pudotettiin Serie B:hen lahjuksien vuoksi. Joukkue nousi seuraavaksi kaudeksi takaisin pääsarjaan, mutta putosi sarjaporrasta alemmas omin avuin heti uudestaan. Lisäksi joukkue kärsi suurista talousongelmista.

Silvio Berlusconi otti konkurssikypsän joukkueen omistukseensa vuonna 1986 ja hän hankki joukkueeseen välittömästi alankomaalaiset Ruud Gullitin, Marco van Bastenin ja Frank Rijkaardin. Heidän johdollaan Milan nousi jälleen suurmenestykseen samalla kun puolustusta johtivat omat kasvatit Paolo Maldini ja Franco Baresi. Arrigo Sacchin valmentama joukkue voitti liigamestaruuden vuonna 1988, sekä Euroopan cupin kahtena seuraavana vuonna. Joukkueen valmentajana Sacchia seurasi Fabio Capello. Menestys vain parani ja Milan voitti kolme peräkkäistä scudettoa vuosina 1993–1995. Joukkue selviytyi myös kolmesti peräkkäin Mestarien liigan loppuotteluun, joista ikimuistoisin on vuoden 1994 finaali Ateenassa, jossa Milan voitti ennakkosuosikki Barcelonan 4–0. Milanin rahankäyttö aiheutti pahennusta ja välillä näytti jopa siltä, että ainoa syy uusien tähtien hankkimiseen oli se, etteivät nämä päätyisi vastustajien riveihin.

Vuosituhannen lopulla omistaja Silvio Berlusconi alkoi panostaa yhä enemmän poliittiseen uraansa ja nousi lopulta pääministeriksi. Samalla AC Milanin ylivoima alkoi huveta. 2000-luvun alussa joukkue koki useita valmentajanvaihdoksia ja lopulta päävalmentajaksi tuli entinen huippupelaaja Carlo Ancelotti. Hänen johdollaan joukkue voitti Mestarien liigan vuonna 2003 kaataen Juventuksen Manchesterissa Englannissa pelatussa loppuottelussa ja liigamestaruuden vuonna 2004. Vuonna 2005 joukkue selviytyi jälleen Mestarien liigan finaaliin Istanbuliin Liverpoolia vastaan. Kapteeni Paolo Maldini vei Milanin johtoon ensimmäisellä minuutilla, ja Hernan Crespo viimeisteli myöhemmin kaksi maalia vieden Milanin tauolle 3-0 johdossa. Liverpool onnistui kuitenkin tulemaan tasoihin ja voitti ottelun lopulta rangaistuspotkukilpailulla. Vuonna 2006 AC Milan pääsi Uefan Mestarien liigassa välieriin asti ja putosi Barcelonaa vastaan yhteismaalein 0–1. Saman vuoden kesällä seura oli yksi syytetyistä Italian sopupeliskandaalissa, jonka seurauksena Milan tuomittiin pistevähennyksiin sekä menettämään paikkansa seuraavan kauden Mestarien liigassa. Seuran jättämä valitus meni kuitenkin läpi ja sen tuomiot lievenivät, joten Milan sai pelata Mestarien liigassa seuraavalla kaudella, voittaen lopulta kyseisen kilpailun. Serie A -kauden seura joutui aloittamaan –8 pisteestä.

Kausi 2006–2007 alkoi AC Milanilta nihkeästi. Joukkuetta vaivasivat varsinkin ongelmat hyökkäyksessä, joita tuli vuoden 2007 alussa helpottamaan Real Madridista hankittu MM-kilpailujen 2002 maalikuningas, brasilialainen hyökkääjä Ronaldo. Joukkue paransi otteitaan mitä pidemmälle kausi eteni ja varsinkin brasilialainen Kaká oli erinomainen. Lopulta joukkue voitti Mestarien liigan kaatamalla loppuottelussa Liverpoolin maalein 2–1, Filippo Inzaghin viimeistellessä Milanin molemmat maalit. Serie A:ssa joukkue sijoittui lopulta neljänneksi, arkkivihollisen Interin viedessä mestaruuden. Kausi 2007–2008 oli joukkueelle pettymys; se ylsi Serie A:ssa viidenneksi ja Mestareiden liigassa kuudentoista parhaan joukkoon.

AC Milan -nimellä on voitettu myös jääkiekon Italian-mestaruus vuonna 1994.

Mestaruudet [muokkaa]

Italian Serie A (18): 1901, 1906, 1907, 1951, 1955, 1957, 1959, 1962, 1968, 1979, 1988, 1992, 1993, 1994, 1996, 1999, 2004, 2011
Coppa Italia (5): 1967, 1972, 1973, 1977, 2003
Italian supercup (6): 1988, 1992, 1993, 1994, 2004, 2011
Mestarien liiga (7): 1963, 1969, 1989, 1990, 1994, 2003, 2007
Uefa-supercup (5): 1989, 1990, 1994, 2003, 2007
Seurajoukkueiden MM-turnaus (1): 2007
Intercontinental Cup (3): 1969, 1989, 1990
Cup-voittajien cup (2): 1968, 1973

Pelaajat [muokkaa]

Päivitetty 4. tammikuuta 2013.^[2]

Nro.	Paikka	Pelaaja
1	M	Amelia, MarcoMarco Amelia
2	P	De Sciglio, MattiaMattia De Sciglio
4	K	Muntari, SulleySulley Muntari
5	P	Mexès, PhilippePhilippe Mexès
7	H	, RobinhoRobinho
8	K	Nocerino, AntonioAntonio Nocerino
10	K	Boateng, Kevin-PrinceKevin-Prince Boateng
11	H	Pazzini, GiampaoloGiampaolo Pazzini
12	K	Traoré, BakayeBakaye Traoré
13	P	Acerbi, FrancescoFrancesco Acerbi
14	K	Strasser, RodneyRodney Strasser
15	P	Mesbah, DjamelDjamel Mesbah
16	K	Flamini, MathieuMathieu Flamini
17	P	Zapata, CristiánCristián Zapata
18	K	Montolivo, RiccardoRiccardo Montolivo
19	H	Niang, M'BayeM'Baye Niang

Nro.	Paikka	Pelaaja
20	P	Abate, IgnazioIgnazio Abate
21	K	Constant, KévinKévin Constant
22	H	Krkić, BojanBojan Krkić
23	K	Ambrosini, MassimoMassimo Ambrosini
25	P	Bonera, DanieleDaniele Bonera
28	K	Emanuelson, UrbyUrby Emanuelson
32	M	Abbiati, ChristianChristian Abbiati
34	K	de Jong, NigelNigel de Jong
45	H	Balotelli, MarioMario Balotelli
35	P	Vilà, DídacDídac Vilà
55	K	Carmona Pérez, AdriàAdrià Carmona Pérez
57	K	Valoti, MattiaMattia Valoti
59	M	Vasconcelos Ferreira, GabrielGabriel Vasconcelos Ferreira
76	P	Yepes, MarioMario Yepes
77	P	Antonini, LucaLuca Antonini
92	H	El Shaarawy, StephanStephan El Shaarawy