Fabio Capello

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fabio Capello
Fabio Capello 2012.jpg
Henkilötiedot
Syntymäaika 18. kesäkuuta 1946 (ikä 68)
Syntymäpaikka Italian lippu San Canzian d'Isonzo, Italia
Seura
Seura Venäjän lippu Venäjän maajoukkue
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1964–1967 Italian lippu SPAL 1907 49 (3)
1967–1969 Italian lippu AS Roma 62 (11)
1969–1976 Italian lippu Juventus FC 165 (27)
1976–1979 Italian lippu AC Milan 65 (4)
Yhteensä 341 (45)
Maajoukkue
1972–1976 Italian lippu Italia 32 (8)
Valmennusura
1991–1996 Italian lippu AC Milan
1996–1997 Espanjan lippu Real Madrid
1997–1998 Italian lippu AC Milan
1999–2004 Italian lippu AS Roma
2004–2006 Italian lippu Juventus FC
2006–2007 Espanjan lippu Real Madrid
2008–2012 Englannin lippu Englannin maajoukkue
2012– Venäjän lippu Venäjän maajoukkue

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Fabio Capello (s. 18. kesäkuuta 1946, San Canzian d'Isonzo, Italia) on italialainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Heinäkuusta 2012 lähtien hän on toiminut Venäjän maajoukkueen päävalmentajana.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Capello aloitti peliuransa Spalin joukkueessa vuonna 1964 ja pelasi ennen uransa lopettamista vuonna 1980 myös Romassa, Juventuksessa sekä Milanissa. Capello kuului Italian maajoukkueeseen vuoden 1974 jalkapallon MM-kilpailuissa.

Saavutukset pelaajana

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmentajana Capello on menestynyt erinomaisesti. 1990-luvun alussa hänestä tuli Milanin valmentaja Arrigo Sacchian jälkeen, joka siirtyi Italian maajoukkueen valmentajaksi. Pelillisesti Capello jatkoi Sacchin luomaa aluepelaamiseen perustunutta taktiikkaa. Capellon alaisuudessa Milan menestyi erinomaisesti ja voitti Mestarien liigan vuonna 1994 sekä Italian-mestaruuden (scudetto) vuosina 1992, 1993, 1994 ja 1996. Capellon Milan pelasi 58 ottelua tappioitta vuosina 1991–1993.

Kaudeksi 1996–1997 Capello suuntasi Madridiin, jossa hän valmensi Real Madridin Espanjan pääsarjan voittoon. Hän kuitenkin palasi yhden kauden jälkeen Milanoon, mutta seuraava kausi Milanin peräsimessä oli pettymys, ja hän sai kauden päätteeksi potkut.

Vuonna 1999 Capello siirtyi Roman valmentajaksi. Capello teki Romasta menestyvän joukkueen, joka voitti Italian-mestaruuden vuonna 2001. Seuraavaksi Capello jatkoi vuonna 2004 Juventukseen, jossa näkemykset hänestä olivat ristiriitaisia. Toisaalta joukkue pelasi vahvasti liigassa, toisaalta Capello hyllytti muun muassa seuran ikonin Alessandro Del Pieron vaihtopelaajaksi. Juventus voitti Italian mestaruuden vuosina 2005 ja 2006 mutta menetti ne jälkikäteen kesän 2006 sopupeliskandaalin vuoksi. Capellon ura Juventuksessa päättyi siihen, ja kaudeksi 2006–2007 hän siirty kymmenen vuoden tauon jälkeeni Real Madridiin. Capello johdatti seuran vaikean alkukauden jälkeen 30. kerran Espanjan pääsarjan mestariksi. Mestaruudesta huolimatta Real Madridin johtokunta päätti kesäkuun lopussa, että Capello ei jatka joukkueen valmentajana kaudella 2007–2008.[1]

Steve McClarenin saatua potkut Englannin maajoukkuevalmentajan tehtävistä marraskuussa 2007 Capello nousi yhdeksi seuraajaehdokkaaksi. Capello siirtyi Englannin maajoukkueen päävalmentajaksi MM2010-projektin loppuun saakka.[2]

Capellon valinta aiheutti englantilaisten jalkapallovalmentajien keskuudessa paljon närää. Ainakin valioliigavalmentajat Steve Coppell, Gareth Southgate ja walesilainen Mark Hughes kritisoivat tuoreeltaan Capellon palkkaamista.[3] Portsmouthin päävalmentaja Harry Redknapp liittyi joulukuussa Capellon valintaa arvostelvien joukkoon väittäen italialaista "liian hyväksi" maajoukkuevalmentajan tehtäviin.[4]

Capellon debyyttiottelussa Englanti kaatoi Lontoon Wembleyllä Sveitsin. Englannin maajoukkueluotsina Capello antoi myös David Beckhamille mahdollisuuden 100 A-maaotteluun Englannin paidassa, vaikka miesten välit olivat Real Madridissa kireät. Capellon miehistö hävisi Beckhamin juhlaottelun maaliskuussa 2008 Ranskalle Stade de Francella 1-0.

Maaliskuun lopussa 2008 uutisoitiin, että Italian sopupeliskandaaliin liittyvät tapahtumat eivät ole Capellon osalta ohi. Italian syyttäjäviranomainen aikoi nostaa syytteen Capelloa vastaan taannoiseen vuoden 2006 sopupeliskandaaliin liittyvien tietojen salaamisesta.[5]

MM-lopputurnauksessa 2010 Capellon luotsaama Englanti oli vaikeuksissa jo alkulohkossa. Tasapelit Yhdysvaltoja ja Algeriaa vastaan asettivat Englannin selkä seinää vasten lohkon päätöskierroksella, jossa se kuitenkin sai 1-0 voiton Slovenialta ja eteni neljännesvälieriin. Tie katkesi kuitenkin 4-1 tappioon Saksalle. Ottelussa jäi puhuttamaan linjatuomarin virhe, jolla hylättiin Englannin selvä maali 2-1 -tilanteessa.[6]

Syyskuussa 2010 Capello ilmoitti jäävänsä jalkapallovalmentajan tehtävistä eläkkeelle EM2012-projektin päätyttyä.[7] Capellon johdolla Englanti eteni lopputurnaukseen, mutta hän erosi tehtävästään helmikuussa 2012 ajauduttuaan riitaan Englannin jalkapalloliiton kanssa.[8]

Heinäkuussa 2012 Capellosta tuli Venäjän jalkapallomaajoukkueen uusi päävalmentajana. Hänen tavoitteenaan on johdattaa maa Brasiliassa pelattaviin MM-kisoihin 2014. [9]

Saavutukset valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Raymond Goethals
Mestarien liigan voittanut valmentaja
1994
Seuraaja:
Louis van Gaal
Edeltäjä:
Carlo Ancelotti
Oscar del Calcio
2005
Seuraaja:
Luciano Spalletti
Edeltäjä:
Arrigo Sacchi
Arrigo Sacchi
AC Milanin päävalmentaja
1991-1996
1997-1998
Seuraaja:
Oscar Tabárez
Alberto Zaccheroni
Edeltäjä:
Zdeněk Zeman
AS Roman päävalmentaja
1999-2004
Seuraaja:
Cesare Prandelli
Edeltäjä:
Marcello Lippi
Juventuksen päävalmentaja
2004-2006
Seuraaja:
Didier Deschamps
Edeltäjä:
Arsenio Iglesias
Juan Ramón López Caro
Real Madridin päävalmentaja
1996-1997
2006-2007
Seuraaja:
Jupp Heynckes
Bernd Schuster
Edeltäjä:
Dick Advocaat
Venäjän maajoukkueen päävalmentaja
2012-
Seuraaja:
-