Rivaldo
Sivulta puuttuu  |
||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Vítor Borba Ferreira | |
| Syntymäaika | 19. huhtikuuta 1972 (ikä 41) | |
| Syntymäpaikka | Paulista, Brasilia | |
| Pelipaikka | hyökkäävä keskikenttäpelaaja | |
| Pituus | 186 senttimetriä | |
| Seura | ||
| Seura | São Paulo | |
| Pelinumero | 10 | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1991–1992 1992–1993 1993–1994 1994–1996 1996–1997 1997–2002 2002–2003 2004 2004–2007 2007–2008 2008–2010 2011- 2011- |
Santa Cruz Mogi Mirim Corinthians Palmeiras Deportivo La Coruña Barcelona Milan Cruzeiro Olympiakos AEK Ateena Bunyodkor Mogi Mirim São Paulo |
0 (0) 30 (10) 41 (17) 44 (21) 41 (21) 157 (86) 22 (5) 2 (1) 70 (36) 32 (8) 53 (33) 5 (10) 6 (0) |
| Maajoukkue | ||
| 1993–2003 | Brasilia | 74 (34) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 27. tammikuuta 2011. |
||
Vitor Borba Ferreira eli Rivaldo (s. 19. huhtikuuta 1972 Recife, Brasilia) on brasilialainen jalkapalloilija, joka pelaa angolalaisessa Kabuscorpissa. Hän on pelannut hyökkääjänä ja hyökkäävänä keskikenttäpelaajana.
Sisällysluettelo |
Ura [muokkaa]
Rivaldo teki ensimmäisen ammattilaissopimuksensa vuonna 1989 Santa Cruzin kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi Brasilian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneeseen Mogi-Mirimiin.
Rivaldo siirtyi vuonna 1993 pääsarjaseura Corinthiansiin ja teki maajoukkuedebyyttinsä saman vuoden joulukuussa; hän teki ystävyysottelussa Meksikoa vastaan 1–0 päättyneen ottelun ainoan maalin. Seuraavana vuonna Rivaldo siirtyi Palmeirasiin ja oli voittamassa Brasilian mestaruutta. Vuonna 1996 hän voitti Palmeirasissa São Paulon osavaltiomestaruuden, minkä jälkeen hän siirtyi espanjalaisseura Deportivo de La Coruñaan, josta matka jatkui Barcelonaan elokuussa 1997. Pelatessaan Barcelonassa hän oli uransa huipulla.
Voitettuaan toisen Espanjan mestaruuden Barçassa vuonna 1999 Rivaldo palkittiin sekä Fifan että World Soccer -lehden Vuoden jalkapalloilija -titteleillä. Samana vuonna hänet nimettiin myös Euroopan vuoden jalkapalloilijaksi.
Kesäkuussa 2002 Barcelona purki Rivaldon sopimuksen vuosi ennen sen päättymistä. Hän solmi pian kolmen vuoden sopimuksen AC Milanin kanssa. Rivaldo jätti Milanin kuitenkin vain yhden kauden jälkeen saatuaan tähtiä vilisevässä joukkueessa vain vähän peliaikaa. Hän palasi vuonna 2004 lyhyeksi aikaa Brasilian liigaan, jossa pelasi Cruzeirossa, minkä jälkeen teki saman vuoden heinäkuussa sopimuksen kreikkalaisen Olympiakosin kanssa. Hän voitti Olympiakosin riveissä kolmesti Kreikan liigamestaruuden ja kahdesti Kreikan cupin.
Kaudeksi 2007–2008 Rivaldo siirtyi Olympiakosista paikalliskilpailija AEK Ateenaan.[1] Hän pelasi joukkueessa seuraavaan kesään asti, jonka jälkeen hän siirtyi uzbekistanilaiseen Bunyodkoriin. Rivaldo pelasi joukkueessa kolmen kauden aikana 53 ottelua ja teki niissä 33 maalia.
11. elokuuta 2010 hän ilmoitti purkaneensa sopimuksen Bunyodkorin kanssa, ja oli täten vapaa agentti.[2] Lehtitietojen mukaan hän neuvotteli ainakin espanjalaisseura Mallorcan kanssa.[3] Rivaldo siirtyi tammikuussa 2011 brasilialaiseen Mogi Mirimiin, jossa hän on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2008 asti. Tammikuussa hän siirtyi São Pauloon lainalle.
Rivaldo pelasi Brasilian maajoukkueessa vuosien 1993–2003 välillä 74 ottelua ja teki niissä 34 maalia. Hän osallistui lajin maailmanmestaruuskilpailuihin kahdesti, 1998 ja 2002, minkä lisäksi hän pelasi olympialaisissa vuonna 1996, kun Brasilia sijoittui toiseksi. Ranskan kisoissa 1998 Rivaldo teki kolme maalia, joista kaksi puolivälieräottelussa Tanskaa vastaan. Hän oli osaltaan auttamassa maataan etenemään aina turnauksen loppuotteluun saakka, mutta Brasilia hävisi ottelun Ranskalle. Vuoden 2002 kisoissa hän oli voittamassa maailmanmestaruutta Brasilian lyötyä loppuottelussa Saksan maalein 2–0. Rivaldo teki kisoissa yhteensä viisi maalia jakaen näin turnauksen maalintekijätilaston toisen sijan Miroslav Klosen kanssa.
Hänet muistetaan vuoden 2002 kisoista paitsi hyvistä peliotteistaan, myös epäurheilijamaisesta käytöksestään alkulohko-ottelussa Turkkia vastaan. Kun Turkin Hakan Ünsal potkaisi pallon Rivaldoa kohti tuomarin huomion kohdistuessa toisaalle, Rivaldo piteli käsiä kasvoillaan, aivan kuin pallo olisi osunut niihin. Tuomari ajoi Ünsalin punaisella kortilla ulos kentältä. Televisiouusinnat osoittivat Rivaldon liioitelleen tilanteessa, sillä pallo osui kyllä Rivaldon vartaloon, muttei lähellekään hänen kasvojaan. Rivaldo sai myöhemmin Fifalta sakot "filmaamisesta".[4][5]
Saavutukset [muokkaa]
- Brasilian mestaruus 1994
- Pronssia vuoden 1996 olympialaisten jalkapalloturnauksessa
- São Paulon osavaltion mestaruus 1996
- Confederations Cupin voitto 1997
- Hopeaa 1998 MM-kisoissa
- Espanjan mestaruus 1998 ja 1999
- Copa del Reyn voitto 1998
- Euroopan Supercupin voitto 1998
- Kultaa Etelä-Amerikan mestaruusturnauksessa (Copa América) 1999
- Maailmanmestaruus 2002
- Mestarien liigan voitto 2003
- Italian cupin voitto 2003
- Kreikan mestaruus 2005, 2006, 2007
- Kreikan cupin voitto 2005 ja 2006
- Uzbekistanin liiga 2008, 2009, 2010
- Uzbekistanin cup 2008 ja 2010
Henkilökohtaiset saavutukset [muokkaa]
- FIFA:n vuoden pelaaja 1999
- Ballon d'Or 1999
- World Soccerin paras pelaaja 1999
- Copa American maalikuningas 1999
- Copa American paras pelaaja 1999
- La Ligan vuoden pelaaja 1999
- Mestarien liigan maalikuningas 2000
- MM-kilpailujen tähtikentässä 1998 ja 2000
- Kreikan liigan paras ulkomainen pelaaja 2006 ja 2007
Lähteet [muokkaa]
- ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/arkistot/futis/2007/05/531312
- ↑ Rivaldo open to European move FIFA. Viitattu 17.8.2010.
- ↑ Former Brazil International Rivaldo In Negotatians With Mallorca - Report Goal. Viitattu 17.8.2010.
- ↑ Rivaldo fined by Fifa BBC Sport. 6.6.2002. Viitattu 13.7.2011. (englanniksi)
- ↑ World Cup dives: Five of the worst Metro.co.uk. 21.6.2010. Viitattu 13.7.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Rivaldo saksipotkii maalin, jonka ansiosta Barcelona pääsee kauden 2000–2001 Mestareiden liigaan (YouTube)
| Edeltäjä: Zinédine Zidane |
FIFAn vuoden pelaaja 1999 |
Seuraaja: Zinédine Zidane |
1956: 
Matthews • 1957: 
Di Stéfano • 1958: 
Kopa • 1959: Di Stéfano • 1960: Suárez • 1961: 
Sivori • 1962: 
Masopust • 1963: 
Jašin • 1964: 
Law • 1965: 
Eusébio • 1966: Charlton • 1967: 
Albert • 1968: 
Best • 1969: Rivera • 1970: 
Müller • 1971: 
Cruijff • 1972: Beckenbauer • 1973: Cruijff • 1974: Cruijff • 1975: Bloh’in • 1976: Beckenbauer • 1977: 
Simonsen • 1978: Keegan • 1979: Keegan • 1980: Rummenigge • 1981: Rummenigge • 1982: Rossi • 1983: Platini • 1984: Platini • 1985: Platini • 1986: Bjelanov • 1987: Gullit • 1988: Van Basten • 1989: Van Basten • 1990: Matthäus • 1991: Papin • 1992: Van Basten • 1993: Baggio • 1994: 
Stoitškov • 1995: 
Weah • 1996: Sammer • 1997: 
Ronaldo • 1998: Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Figo • 2001: Owen • 2002: Ronaldo • 2003: 
Nedvěd • 2004: 
Ševtšenko • 2005: Ronaldinho • 2006: Cannavaro • 2007: Kaká • 2008: C. Ronaldo
1 Taffarel | 2 Cafu | 3 Aldair | 4 Júnior Baiano | 5 César Sampaio | 6 R. Carlos | 7 Giovanni | 8 Dunga | 9 Ronaldo | 10 Rivaldo | 11 Emerson | 12 Carlos Germano | 13 Zé Carlos | 14 Gonçalves | 15 André Cruz | 16 Zé Roberto | 17 Doriva | 18 Leonardo | 19 Denílson | 20 Bebeto | 21 Edmundo | 22 Dida | Valmentaja Zagallo
1 Marcos | 2 Cafu | 3 Lúcio | 4 Roque Jr | 5 Edmílson | 6 R. Carlos | 7 Ricardinho | 8 Gilberto Silva | 9 Ronaldo | 10 Rivaldo | 11 Ronaldinho | 12 Dida | 13 Belletti | 14 Polga | 15 Kléberson | 16 Júnior | 17 Denílson | 18 Vampeta | 19 Juninho | 20 Edílson | 21 Luizão | 22 Rogério Ceni | 23 Kaká | Valmentaja Scolari
