Fabio Cannavaro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fabio Cannavaro
Fabio Cannavaro
Henkilötiedot
Koko nimi Fabio Cannavaro
Syntymäaika 13. syyskuuta 1973 (ikä 51)
Syntymäpaikka Carrara, Italia
Pelipaikka keskuspuolustaja
Pituus 175 cm[1]
Seura
Seura Italia Benevento
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1992–1995
1995–2002
2002–2004
2004–2006
2006–2009
2009–2010
2010–2011
Italia SSC Napoli
Italia Parma FC
Italia Internazionale
Italia Juventus
Espanja Real Madrid
Italia Juventus
Arabiemiraatit Al-Ahli Dubai
58 (1)
212 (5)
50 (2)
74 (6)
94 (0)
27 (0)
16 (2)
Maajoukkue
1997–2010 Italia 136 (2)
Valmennusura
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2018–2021
2019
2022–
Arabiemiraatit Al-Ahli Dubai (apuv.)
Kiina Guangzhou Evergrande
Saudi-Arabia Al-Nassr
Kiina Tianjin Quanjian
Kiina Guangzhou Evergrande
Kiina
Italia Benevento

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 31. joulukuuta 2010.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 31. joulukuuta 2010.

Fabio Cannavaro (s. 13. syyskuuta 1973 Napoli, Italia) on italialainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskuspuolustaja. Hän toimii italialaisen Beneventon päävalmentajana.

Cannavaro voitti urallaan maailmanmestaruuden ja hänet valittiin sekä Euroopan parhaaksi että Fifan vuoden pelaajaksi vuonna 2006.

Hänen vahvuuksiinsa kuuluivat muun muassa pallonriistot ja kaksinkamppailut. Hänen nuorempi veljensä Paolo Cannavaro on myös jalkapalloilija.

Ura pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkueessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cannavaro on pelannut Napolissa (1992–1995), Parmassa (1995–2002), missä hän voitti vuonna 1999 UEFA Cupin, Italian Cupin ja Italian Supercupin, ja Internazionalessa (2002–2004) ennen siirtymistään Juventukseen vuonna 2004. Kesällä 2006 hän siirtyi Real Madridiin Juventuksen pudottua Serie B:hen sopupeliskandaalin seurauksena, mutta kolmen vuoden kuluttua 19. toukokuuta 2009 Cannavaro siirtyi vapaalla siirrolla takaisin Juventukseen. Hänen tekemänsä sopimus oli yksivuotinen.[2] Kesäkuussa 2010 Cannavaro ilmoitti siirtyvänsä kahden vuoden sopimuksella Arabiemiirikunnan pääsarjassa pelaavaan Al-Ahliin vuoden 2010 MM-kisojen jälkeen.[3]

Lokakuussa 2009 Cannavaroa epäiltiin doping-rikkeestä, kun hän oli jäänyt kiinni kielletyn kortisonin käytöstä. Italian olympiakomitea kuitenkin vapautti hänet epäilyistä, kun oli osoitettu, ettei Cannavaro ollut käyttänyt dopingia parantaakseen suorituskykyään, vaan hoitaakseen mehiläisenpistosta aiheutunutta allergista reaktiota.[4][5]

Maajoukkueessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian maajoukkueessa Cannavaro debytoi tammikuussa 1997 ottelussa Pohjois-Irlantia vastaan. MM-kilpailuissa hän pelasi neljästi vuosien 1998, 2002, 2006 ja 2010 MM-kilpailuissa. Hänen maajoukkueuransa huipuksi voidaan laskea vuoden 2006 MM-kilpailut, joissa Italia voitti maailmanmestaruuden ja kapteenina toiminut Cannavaro pääsi nostamaan mestaruuspokaalin.

Hän oli mukana myös EM-kilpailuissa 2000, jolloin joukkue saavutti hopeaa, sekä 2004. 12. elokuuta 2009 hän pelasi 127. maaottelunsa ja nousi Paolo Maldinin ohi eniten maaotteluita pelanneeksi italialaiseksi miespelaajaksi[6].

Vuonna 2006 Cannavaro voitti Kultaisen pallon, jonka France Football -lehti myöntää Euroopan parhaimmalle jalkapalloilijalle. Samana vuonna 18. joulukuuta Cannavaro valittiin Fifan vuoden pelaajaksi. Loppuäänestyksessä hän voitti Zinédine Zidanen ja Ronaldinhon.

Vuonna 2011 Fabio Cannavaron lääkäri ilmoitti, ettei Cannavaron polvi kestä enää pelaamista.[7]

Ura valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2014 Cannavarosta tuli kiinalaisen Guangzhou Evergranden päävalmentaja.[8][9] Cannavaron johdolla Guangzhou aloitti Kiinan liigakauden hyvin ja hävisi vain yhden kahdeksasta kauden ensimmäisestä ottelustaan. Hyvistä tuloksista huolimatta liigassa toisena ollut Guangzhou korvasi Cannavaron brasiliaisella Luiz Felipe Scolarilla jo kesäkuussa 2015.[10]

Lokakuussa 2015 hän siirtyi Al-Nassrin päävalmentajaksi[11], mutta hänet erotettiin jo helmikuussa 2016 hänet tehtävästään.[12]

Kesäkuussa 2016 Cannavaro korvasi Vanderlei Luxemburgon tappiokierteeseen ajautuneen Tianjin Quanjianin päävalmentajana.[13] Cannavaron johdolla Tianjin voitti kaudella 2016 Kiinan 1. divisioonan mestaruuden ja nousi kauden päätteeksi Kiinan Superliigaan.[14] Kaudella 2017 Cannavaro johdatti Tianjinin sarjanousijana liigan kolmanneksi ja AFC Champions Leaguen karsintoihin. Kauden jälkeen hän erosi tehtävästään.[15]

Pian eroilmoituksen jälkeen Cannavaron sopimus Guangzhou Evergranden kanssa julkistettiin. Italialainen palasi seuran päävalmentajaksi viiden vuoden sopimuksella.[16] Cannavaron johdolla Guangzhou jäi Kiinan liigassa kaudella 2018 toiseksi ja joukkueen seitsemän perättäisen mestaruuden putki katkesi.

Maaliskuussa 2019 Cannavarosta tuli Kiinan jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja. Hän jatkaa maajoukkuevalmennuksen ohella myös Guangzhou Evergranden päävalmentajana.[17] Cannavaro jätti maajoukkuevalmentajan tehtävänsä jo huhtikuun lopussa keskittyen seurajoukkuevalmentamiseen.[18] Cannavaro luotsasi kaudella 2019 Guangzhoun Kiinan mestaruuteen. Hän jätti seuran syyskuussa 2021 seuran taustalla olleen Evergrande-yhtiön talousvaikeuksien vuoksi.[19]

Syyskuussa 2022 Cannavarosta tuli Serie B:n Beneventon päävalmentaja.[20]

  • Kiinan mestaruus: 2019
  • Kiinan 1. divisioona: 2016
  • Kiinan vuoden valmentaja: 2017
  1. https://www.eurosport.com/football/fabio-cannavaro_prs317/person.shtml
  2. Juve confirm Cannavaro deal Sky Sports. Viitattu 20.5.2009.
  3. Cannavaro: Zwei Jahre Dubai Kicker.de 2.6.2010 Viitattu 9.6.2010 (saksaksi)
  4. Dopingepäilyistä vapautettu Cannavaro raivoissaan 12.10.2009. Sportti.com. Viitattu 5.10.2010.
  5. Cannavaro in failed doping test 8.10.2009. BBC News. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  6. Cannavarosta maaotteluiden ennätysmies ohi Maldinin ts.fi. 13.8.2009. Turun Sanomat. Viitattu 13.8.2009.[vanhentunut linkki]
  7. Cannavaro retires from football on medical advice USA Today 9.7.2011 Viitattu 9.7.2011 (englanniksi)
  8. Fabio Cannavaro announced as new coach of Guangzhou Evergrande espnfc.com. 5.11.2014. ESPN. Viitattu 26.10.2015. (englanniksi)
  9. Guangzhou Evergrande unveil Fabio Cannavaro as Marcello Lippi's replacement skysports.com. 5.11.2014. Sky Sports. Viitattu 26.10.2015. (englanniksi)
  10. Luis Felipe Scolari to replace Fabio Cannavaro at Guangzhou Evergrande espnfc.com. 4.6.2015. ESPN. Viitattu 26.10.2015. (englanniksi)
  11. Fabio Cannavaro becomes new Al Nassr coach on short-term contract espnfc.com. 26.10.2015. ESPN. Viitattu 26.10.2015. (englanniksi)
  12. Fabio Cannavaro: Italian defender sacked as Al Nassr manager bbc.com. 12.2.2016. BBC. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
  13. 天津权健官宣卡纳瓦罗挂帅 有信心带队升中超 sports.qq.com. 9.6.2016. Viitattu 27.11.2017. (kiinaksi)
  14. Hong Kong internationals Festus Baise and Jean Kilama help fire Tianjin and Guizhou into big-money Chinese Super League South China Morning Post. 22.10.2016. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  15. Fabio Cannavaro resigns as Tianjin Quanjian boss, Paulo Sousa appointed ESPN. 6.11.2017. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  16. Soccer-Cannavaro returns as Guangzhou head coach Reuters. 9.11.2017. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  17. Fabio Cannavaro named China's new head coach BBC Football. 15.3.2019. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
  18. Fabio Cannavaro steps down as China coach The Asian Age. 29.4.2019. Viitattu 5.7.2019. (englanniksi)
  19. Cannavaro leaves Guangzhou FC amid Evergrande troubles France24. 28.9.2021. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
  20. FABIO CANNAVARO E' IL NUOVO ALLENATORE DEL BENEVENTO CALCIO Benevento Calcio. 21.9.2022. Viitattu 7.12.2022. (italiaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Marcello Lippi
Luiz Felipe Scolari
Guangzhou Evergranden päävalmentaja
1–6/2015
2018–9/2021
Seuraaja:
Luiz Felipe Scolari
Zheng Zhi
Edeltäjä:
Vanderlei Luxemburgo
Tianjin Quanjinin päävalmentaja
6/2016–2017
Seuraaja:
Paulo Sousa
Edeltäjä:
Marcello Lippi
Kiinan jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja
3–4/2019
Seuraaja:
Marcello Lippi
Edeltäjä:
Fabio Caserta
Beneventon päävalmentaja
9/2022–
Seuraaja: