Lev Jašin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lev Jašin
RR5110-0100R.png
Henkilötiedot
Koko nimi Lev Ivanovitš Jašin
Syntymäaika 22. lokakuuta 1929
Syntymäpaikka Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Kuolinaika 20. maaliskuuta 1990 (60 vuotta)
Kuolinpaikka Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Pituus 189 cm
Lempinimi Musta hämähäkki
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1949–1970 FK Dynamo Moskova 326 (0)
Maajoukkue
1954–1970 Neuvostoliitto 78 (0)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Mitalit
Maa: Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Miesten jalkapallo
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Melbourne 1956 jalkapallo
EM-kisat
Kultaa Kultaa Ranska 1960 jalkapallo
Hopeaa Hopeaa Espanja 1964 jalkapallo

Lev Ivanovitš Jašin (ven. Лев Ива́нович Я́шин, 22. lokakuuta 192920. maaliskuuta 1990) oli neuvostoliittolainen jalkapallomaalivahti. Hän voitti urallaan muun muassa Euroopan-mestaruuden ja olympiakultaa.

Jašin oli edelläkävijä, joka uudisti maalivahtipelaamisen omalla esimerkillään. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista maalivahdeista. Muun muassa kansainvälinen jalkapallon historia- ja tilastoyhdistys IFFHS valitsi Jašinin 1900-luvun parhaaksi jalkapallomaalivahdiksi, ja hän on ainoa Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi valittu maalivahti.[1][2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus ja uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jašin syntyi Moskovassa työläisperheeseen. Hän alkoi työskennellä apulaisena metallityöpajassa 12-vuotiaana kesällä 1942. Jašinin urheilu-ura alkoi Punainen lokakuu -tehtaan juniorijoukkueessa, josta Moskovan Dynamo hankki hänet 1949. Jašin pelasi Dynamossa sekä jalkapalloa että jääkiekkoa. Alussa Jašin pelasi pääasiassa jääkiekkoa, missä hän voitti Dynamon jääkiekkojoukkueessa Neuvostoliiton cupin 1953. Jalkapallossa Jašin sai tilaisuutensa 1951 ykkösmaalivahti Aleksei Homitšin loukkaannuttua.[3] Kovalla työllä Jašin nousi 1953 Homitšin tilalle avauskokoonpanon maalivahdiksi ja jääkiekko jäi taka-alalle.[1][4][5]

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lev Jašinin hauta

Päästyään Dynamon ykkösmaalivahdiksi Jašin murtautui myös Neuvostoliiton maajoukkueeseen. Hän pelasi ensimmäisen ottelunsa 8. syyskuuta 1954.[6] Jašinin ensimmäinen menestys maajoukkueessa oli olympiakulta Melbournen kesäolympialaisissa 1956 Neuvostoliiton kukistettu finaalissa Jugoslavian 1-0.[7] Kansainväliseen tietoisuuteen Jašin nousi viimeistään 1958 MM-kisoissa Ruotsissa, missä ensi kertaa kisoihin päässyt Neuvostoliitto eteni puolivälieriin ja Jašin loisti etenkin tulevaa mestaria, Brasiliaa, vastaan. Kaksi vuotta myöhemmin Neuvostoliitto voitti ensimmäiset Euroopan-mestaruuskilpailut ja Jašinia pidettiin yhtenä kisojen parhaista pelaajista.[8] Chilen MM-kisoissa 1962 Jašin ei ollut parhaimmillaan ja hän teki tukun virheitä, mutta 1964 EM-kisoissa ja 1966 MM-kisoissa Jašin palasi jälleen huipulle. Neuvostoliitto sai EM-hopeaa 1964 ja 1966 MM-kisoissa se sijoittui neljänneksi. Uransa loppuvaiheilla, 40-vuotiaana, Jašin pääsi vielä Meksikon MM-kisoihin 1970, jossa hän oli varamaalivahti.[1]

Jašin pelasi Dynamossa koko seurajoukkueuransa, aina vuoteen 1971 asti. Jašinille kertyi 22 kauden aikana 326 ottelua Neuvostoliiton mestaruussarjassa ja kaiken kaikkiaan yli 600 ottelua Dynamon paidassa.[9] Hän oli voitti mestaruuden viisi kertaa ja Neuvostoliiton Cupin kolmesti.[10] Jašin valittiin liigan parhaaksi pelaajaksi peräti 14 kertaa. Jašinin uran viimeinen ottelu oli 27. toukokuuta 1971 pelattu jäähyväisottelua muun maailman tähtiä vastaan. Lenin-stadionilla pelattua ottelua oli paikanpäällä katsomassa 100 000 katsojaa, mutta lipputoimiston mukaan halukkaita olisi ollut nelinkertainen määrä.[4]

Maajoukkueessa Jašin pelasi 78 maaottelua,[4][7] joskin tiedot ottelumäärästä ovat ristiriitaisia.[1][6] Maaotteluissa häntä vastaan tehtiin 70 maalia.[4]

Pelaajauran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauran loputtua Jašin työskenteli muun muassa Moskovan Dynamon johtotehtävissä ja Neuvostoliiton jalkapalloliiton varapuheenjohtajana. Jašinin jalka jouduttiin amputoimaan polvivamman vuoksi 1986. Hän kuoli vatsasyöpään 21. maaliskuuta 1990.[4][3]

Pelityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jašin oli aikaansa nähden poikkeuksellinen maalivahti ominaisuuksiltaan ja pelityyliltään. Tuolloin maalivahdit pysyttelivät passiivisena maaliviivalla hyökkäystä odottaen. Jašin oli paljon aktiivisempi. Hän tuli aggressiivisesti vastaan, ohjasi puolustusta äänekkäästi ja katkoi keskityksiä kaukaakin. Jašinilla oli erinomainen pelikäsitys ja kyky sijoittua. Hän myös käynnisti nopeita vastahyökkäyksiä avaamalla usein peliä nopeasti. Jašin oli yksi modernin maalivahtipelin edelläkävijöistä.[1][3][4][8]

Jašin oli myös erinomainen torjuja. Hän sai lähes mahdottomien vetojen torjumisen ja kokomustan peliasunsa perusteella lempinimen Musta hämähäkki.[1][5] Jašinin uskotaan torjuneen urallaan arviolta 150 rangaistuspotkua,[1] ja hän pelasi urallaan myös noin 270 nollapeliä.[4]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lev Jašinin pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista maalivahdeista.[1][3] Hän on ainoa maalivahti, joka on palkittu Euroopan parhaana jalkapalloilijana. Jašin sai palkinnon 1963.[1] Kansainvälinen jalkapallon historia- ja tilastoyhdistys IFFHS valitsi Jašinin 1900-luvun parhaaksi jalkapallomaalivahdiksi,[2] ja vuonna 1999 hän sijoittui yhdenneksitoista World Soccer -lehden äänestyksessä 1900-luvun parhaasta pelaajasta.[11] FIFA myönsi Jašinille 1988 korkeimman tunnustuksensa, FIFA Order of Meritin,[12] ja valitsi hänet kaikkien aikojen MM-kisajoukkueen maalivahdiksi 1994 ja 2002.[13] FIFA nimesi 1994 ensi kerran jaetun MM-kisojen parhaan maalivahdin palkinnon Lev Jašin -palkinnoksi.[14]

Neuvostoliitto palkitsi Lev Jašinin 1967 saavutuksistaan Leninin kunniamerkillä.[1] Hän sai myös Sosialistisen työn sankarin arvon 1989.[15] Lisäksi Jašin valittiin Venäjän 1900-luvun parhaaksi urheilijaksi 1999.[9]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Lomas, Mark: Lev Yashin: Russian Revolutionary ESPN Soccernet. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  2. a b World - Keeper of the Century RSSSF. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  3. a b c d Maalivahti Lev Jashin Jalkapallon musta hämähäkki. Helsingin Sanomat, 22.3.1990. HS arkisto (maksullinen).
  4. a b c d e f g Lahti, Markku: Lev Jashin Neuvostoliiton sysimusta maalivahtisankari. Helsingin Sanomat, 21.9.1999. HS arkisto (maksullinen).
  5. a b Lev Yashin Goalkeeping Greats. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  6. a b Soviet Union/CIS - Record International Players RSSSF. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  7. a b Lev Jašinin olympiatilastot sports-reference.com. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  8. a b Jashin ensimmäisten kisojen hahmo. Helsingin Sanomat, 11.6.2000. HS arkisto (maksullinen).
  9. a b Jashin Venäjällä parempi kuin painija Karelin. Helsingin Sanomat, 28.12.1999. HS arkisto (maksullinen).
  10. a b Lev Ivanovitsh Jashin. Helsingin Sanomat, 21.9.1999. HS arkisto (maksullinen).
  11. World Soccer Players of the Century englandfootballonline.com. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  12. FIFA Order of Merit holders FIFA. Viitattu 29.10.2010. (englanniksi)
  13. World All-Time Teams RSSSF. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  14. FIFA World Cup "Lev Yashin" Award RSSSF. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  15. Lev Yashin talkfootball.co.uk. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)