Michel Platini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Michel Platini
Michel Platini in Wroclaw by Klearchos Kapoutsis tight crop.jpg
Henkilötiedot
Syntymäaika 21. kesäkuuta 1955
Syntymäpaikka Jœuf, Ranska
Pelipaikka keskikenttä (AM)
Pituus 178 cm
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1972-1979 Nancy-Lorraine
1979-1982 Saint-Étienne
1982-1987 Juventus Torino 147 (68)
Yhteensä 442 (224)
Maajoukkue
1976-1987 Ranskan maajoukkue 72 (41)
Valmennusura
1988-1992 Ranskan maajoukkue

Michel François Platini (s. 21. kesäkuuta 1955 Jœuf, Ranska) on ranskalainen entinen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja sekä nykyinen jalkapallovaikuttaja. Vuodesta 2007 alkaen hän on toiminut Euroopan jalkapalloliiton Uefan puheenjohtajana. Platinin italialaistaustainen isä Aldo toimi pitkään jalkapalloseura AS Nancy-Lorrainen urheilutoimenjohtajana.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskikentän pelintekijänä tunnettu Platini valittiin uransa aikana kolme kertaa peräkkäin Euroopan parhaaksi pelaajaksi.[1]

Platini aloitti ammattilaisuransa AS Nancy-Lorrainen riveissä vuonna 1972, mutta oli jo ennen sitä tullut hylätyksi Metzin testissä. Hän edusti Nancy-Lorrainea seitsemän kautta ja saavutti seuran riveissä yhden Ranskan cupin voiton. Platini siirtyi Saint-Étienneen vuonna 1979. Saint-Étiennen riveissä hän saavutti yhden Ranskan-mestaruuden. Vuonna 1982 Platini siirtyi Juventuksen riveihin Italiaan. Hän pelasi Juventuksessa uransa parhaat vuodet. Platini saavutti seuran riveissä muun muassa kaksi Italian-mestaruutta, Italian cupin voiton, Cup-voittajien cupin voiton, Euroopan cupin voiton ja Intercontinental Cupin voiton. Hän voitti lisäksi Serie A:n maalikuninkuuden kolme kertaa.

Platinin Juventus pelasi syyskuussa 1984 Euroopan cupin 1. kierroksella Tampereella Ilvestä vastaan. Ottelu Tampereella päättyi 0–4, ja Platini teki ottelussa yhden maalin rangaistuspotkusta (Paolo Rossi vastasi hattutempusta). Toisessa osaottelussa Torinossa lokakuussa Platini teki kaksi maalia, ottelun päättyessä 2-1. Yhteistulos oli näin 6–1 Juventuksen hyväksi. Juventus voitti lopulta tuolla kaudella kyseisen cupin, voittaen surullisenkuuluisassa loppuottelussa Liverpoolin Brysselin Heysel-stadionilla.

Ranskan maajoukkueessa Platini pelasi vuosien 1976 ja 1987 välisenä aikana 72 ottelua ja teki niissä 41 maalia. Platini on ranskan maajoukkueen kautta aikojen toiseksi paras maalintekijä. Hän edusti Ranskaa MM-kisoissa vuosina 1978, 1982 ja 1986 sekä EM-kisoissa vuonna 1984. Platini johti kapteenina Ranskan mestariksi vuoden 1984 EM-kotikisoissa ja voitti myös kisojen maalikuninkuuden yhdeksällä maalillaan. MM-kisoissa hänen parhaaksi saavutuksekseen jäi kolmas sija vuonna 1986.

Seurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Platini toimi Ranskan maajoukkueen päävalmentajana vuodesta 1988 vuoteen 1992. Hänen pestinsä Ranskan valmentajana ei ollut erityisen menestyksekäs, sillä maa ei selviytynyt vuoden 1990 MM-kisoihin ja jäi vuoden 1992 EM-kisoissa alkulohkoon.

Ura johtotehtävissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Platini on toiminut Uefan ja Fifan hallitusten jäsenenä sekä Ranskan jalkapalloliiton varapuheenjohtajana. Hän toimi myös Ranskassa järjestettyjen vuoden 1998 MM-kisojen järjestelykomitean puheenjohtajana.

Uefan puheenjohtajaksi nelivuotiskaudelle Platini valittiin tammikuussa 2007. Hän voitti äänestyksessä istuvan puheenjohtajan Lennart Johanssonin äänin 27–23.[2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. European Footballer of the Year ("Ballon d'Or") rsssf.com. The Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 1.7.2010. (englanniksi)
  2. Michel Platini Uefan puheenjohtajaksi mtv3.fi. 26.1.2007. MTV Media. Viitattu 1.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Lennart Johansson
Uefan puheenjohtaja
2007–
Seuraaja:
ei toistaiseksi