Dino Zoff

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dino Zoff
Dino Zoff (1974).jpg
Henkilötiedot
Syntymäaika 28. helmikuuta 1942 (ikä 72)
Syntymäpaikka Mariano del Friuli, Italia
Pituus 182 cm
Seura
Seura -
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1961-1963
1963-1967
1967-1972
1972-1983
Italian lippu Udinese Calcio
Italian lippu AC Mantova
Italian lippu SSC Napoli
Italian lippu Juventus FC
38 (0)
131 (0)
143 (0)
330 (0)
Maajoukkue
1968-1983 Italian lippu Italia 112 (0)
Valmennusura
1988-1990
1990-1994
1996-1997
1998-2000
2001
2005
Italian lippu Juventus FC
Italian lippu SS Lazio
Italian lippu SS Lazio
Italian lippu Italian maajoukkue
Italian lippu SS Lazio
Italian lippu ACF Fiorentina

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Dino Zoff (s. 28. helmikuuta 1942) on italialainen entinen jalkapallomaalivahti, ja myöhemmin valmentaja.

Zoff on yksi kaikkien aikojen parhaista maalivahdeista, ja hänet on valittu 1900-luvun kolmanneksi parhaimmaksi maalivahdiksi maailmassa Lev Jashinin ja Gordon Banksin jälkeen.[1]

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zoff aloitti huippu-uransa 19-vuotiaana Serie A:ssa Udinesen joukkueessa. Seria A -urallaan hän pelasi 570 peliä ja on Italian pääsarjassa toiseksi eniten pelejä pelannut maalivahti. Syyskuussa 2006 hänen edelleen tilastoissa meni Gianluca Pagliuca.

Zoff voitti pitkän seurajoukkueuransa aikana kaikkiaan kuusi Italian mestaruutta ja kaksi cupia. Eurokentillä Zoffin ainoaksi pokaaliksi jäi UEFA Cupin voitto 1976-77 Juventuksen tolppien välissä.

Italian maajoukkueessa Zoff pelasi kaikkiaan 112 A-maaottelua. Hän oli mukana neljissä MM-kisoissa, joista tuli maailmanmestaruus 1982 ja hopeaa 1970. Zoff oli myös mukana Italian Euroopan mestaruuden 1968 voittaneessa joukkueessa. 1982 40-vuotiaasta Zoffista tuli kaikkien aikojen vanhin maailmanmestaruuden voittanut pelaaja. Hän on myös maanmiehensä Gianpiero Combin ohella ainoa maalivahti, joka on toiminut maajoukkueensa kapteenina MM-kultaa voittaneessa joukkueessa. Lisäksi Zoff on 1142 minuutillaan pisimpään maalinsa puhtaana maajoukkuetasolla pitänyt maalivahti.[1]

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauransa jälkeen Zoff on kokeillut siipiään myös valmentajana, mutta huomattavasti vaisummalla menestyksellä. Zoff aloitti huipulla korvaten Rino Marchesin Juventuksen peräsimessä 1988. Zoffin johdolla Vanha Rouva voitti kaudella 1989-1990 Italian cupin sekä UEFA Cupin mestaruuden.

Menestyskausi poiki Zoffin valmennusuralle jatkoa SS Laziossa. Menestystä roomalaisseurassa ei kuitenkaan tullut toivotulla tavalla ja Zoff sai lähteä kauden 1993-94 jälkeen. Hän oli sivussa valmennustyöstä kolmisen vuotta, kunnes korvasi erotetun Zdeněk Zemanin Lazio-luotsina tammikuussa 1997. Hän toimi päävalmentajana kauden loppuun tehden kesällä tilaa ruotsalaiselle Sven-Göran Erikssonille.

1998 Zoff nousi Italian maajoukkueen päävalmentajaksi kokeneen Cesare Maldinin seuraajaksi. Zoffin johdolla Italia eteni EM-kisoihin 2000. Belgian ja Hollannin viheriöillä Zoffin epäitalialainen hyökkäävä pelityyli tuotti tulosta ja Italia eteni aina loppuotteluun saakka. Zoffin ja Italian suuri unelma kariutui kuitenkin dramaattisesti, kun Sylvain Wiltord toi Ranskan tasoihin aivan ottelun loppuhetkillä. Jatkoajalla David Trézéguet upotti maalillaan Zoffin haaveet Euroopan mestaruudesta. Maalivahtilegenda erosi kisojen jälkeen saatuaan kovaa kritiikkiä muun muassa AC Milanin presidentti Silvio Berlusconiilta.

Zoff palasi kolmannen kerran Lazioon keväällä 2001, kun hän korvasi Englannin maajoukkueluotsiksi siirtyneen Sven-Göran Erikssonin seuran peräsimessä. Kehnosti alkaneen kauden 2001-02 takia Zoff erosi tehtävistään vuodenvaihteessa.

Kolmisen vuotta Lazio-pestinsä jälkeen Zoff yritti vielä palata valmentajaksi ACF Fiorentinassa. Hän pelasti seuran putoamiselta, mutta sai lähteä kauden jälkeen.

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Rino Marchesi
Juventuksen päävalmentaja
1988-1990
Seuraaja:
Luigi Maifredi
Edeltäjä:
Giuseppe Materazzi
Zdeněk Zeman
Sven-Göran Eriksson
SS Lazion päävalmentaja
1990-1994
1997
2001-2002
Seuraaja:
Zdeněk Zeman
Sven-Göran Eriksson
Alberto Zaccheroni
Edeltäjä:
Cesare Maldini
Italian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja
1998–2000
Seuraaja:
Giovanni Trapattoni
Edeltäjä:
Sergio Buso
ACF Fiorentinan päävalmentaja
2005
Seuraaja:
Cesare Prandelli

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]