Kortisoni
Wikipedia
|
Kortisoni
|
|
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 17,21-dihydroxypregn-4-ene-3,11,20-trione | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | H02 |
| PubChem | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C21H28O5 |
| Moolimassa | 360,46 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 220–224 °C (428–435 °F) |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolismi | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | ? |
Kortisoni on lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni. Tarkemmin se on kortikosteroidi, jonka kemiallinen kaava on C21H28O5 ja CAS-numero 53-06-5. Se on läheinen kortikosteronille.
Kortisoni nostaa verenpainetta. Sitä voidaan käyttää lääkkeenä tablettina, suonensisäisesti tai voiteena. Kortisonia on myös sisäänhengitettävissä astma- ja allergialääkkeissä:lähde? kortisoni lieventää limakalvojen tulehdustilaa.
Kortisonilääkitys voi johtaa elimistön kortisolierityksen lamaantumiseen, mikäli annos on isohko ja hoitoaika yli kuukauden[1]. Kortisonin löysi vuonna 1950 yhdysvaltalainen kemisti Edward Calvin Kendall. Kendall sai samana vuonna Nobelin lääketieteen palkinnon.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Leo Niskanen: Addisonin tauti. Oulun omahoito 15.5.2008. http://www.oulunomahoito.fi/?page=1573223&id=pot00160
Aiheesta muualla [muokkaa]
- PubChem: Cortisone (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Cortisone (englanniksi)
- KEGG: Cortisone (englanniksi)