Kortisoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kortisoli
Kortisoli
Kortisoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(11β)-​11,17,21-trihydroksipregn-4-eeni-3,20-dioni
Tunnisteet
CAS-numero 50-23-7
ATC-koodi H02AB09
PubChem 5754
DrugBank DB00741
Kemialliset tiedot
Kaava C21H30O5 
Moolimassa 362,465
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus  ?
Metabolismi  ?
Puoliintumisaika 1,5–2 tuntia[1]
Ekskreetio  ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen (tabletit), intravenoosinen, topikaalinen

Kortisoli eli hydrokortisoni[2] (C21H30O5) on lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni eli kortikosteroidi,[3] jonka CAS-numero on 50-23-7.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kortisolia kutsutaan toisinaan stressihormoniksi, koska henkinen, psyykkinen ja fyysinen rasitus nostavat kortisolin tuotantoa.[4]

Kortisolin vaikutukset ovat glukokortikoidivaikutuksia. Kortisoli esimerkiksi lisää glukoneogeneesiin tarvittavien maksaentsyymien määrää, jolloin glukoosin pitoisuus veressä kasvaa. Kortisoli voi aktivoida myös mineralokortikoidien reseptoreja, mutta mineralokortikoidien kohdesoluissa nefronissa on 11β-hydroksisteroididehydrogenaasi-entsyymiä (11βHSD I ja 11βHSD II), joka muuttaa kortisolin kortisoniksi. Kortisonilla ei mineralokortikoidivaikutusta ole, joten kortisoli ei pääse vaikuttamaan mineralokortikoidin tavoin. [5]

Sekä liian pienet että liian suuret kortikoidimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa. Addisonin tautia sairastavat potilaat ovat usein apaattisia, masentuneita ja ärtyisiä, joskus psykoottisiakin. Suuret glukokortikoidiannokset aiheuttavat euforiaa, unettomuutta, levottomuutta ja psykooseja.[2]

Plasmassa suurin osa kortisolista kulkee sitoutuneena maksan tuottamiin proteiineihin: noin 90 % transkortiiniin ja 7 % albumiiniin.[5] Tyypillinen kortisolipitoisuus ihmisen plasmassa kello 8 aamulla on 15 mikrogrammaa/desilitra.[1]


Lääkkeenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeellisesti kortisolia voidaan käyttää suonensisäisesti, oraalisesti tai voiteena. Sen käyttötarkoitus on tulehduksen lievittäminen, minkä vuoksi sitä on esimerkiksi kyypakkauksessa[6] ja tulehtuneelle ihoalueelle tarkoitetussa voiteessa[7].

Kortisolin lääkekäytön aiheuttamat vieroitusoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikainen glukokortikoidihoito on keskeytettävä aina asteittain, esimerkiksi vähentämällä annosta 1/4:lla viikossa, kunnes saavutetaan niin sanottu korvaushoitotaso. Glukokortikoidihoidon yhtäkkinen keskeyttäminen, saattaa johtaa rasitustilanteissa lisämunuaiskuoren vajaatoimintatilaan eli ”steroid withdrawal” -oireyhtymän. Tällöin voi ilmetä muun muassa ruoansulatuskanavan yleisoireita (ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua), väsymystä, laihtumista, mielialan laskua, päänsärkyä, kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyjä. Pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa saavalla potilaalla tulisi aina olla hätätilanteiden varalta mukanaan kortti, josta käytetty hoito ilmenee. Tähän voi hyvin käyttää SOS-passia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Goodman, H. Maurice: Basic Medical Endocrinology, s. 69. Fourth edition. Academic Press, 2009. ISBN 978-0-12-373975-9. (englanniksi)
  2. a b c Koulu & Tuomisto (toim.): ”Lisämunuaisen kuorikerroshormonit”, Farmakologia ja toksikologia. 6. painos. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X. Luku verkossa (PDF).
  3. http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=kortisoli&p_artikkeli=ltt01749
  4. Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=2135
  5. a b Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1053, 1058. Updated edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9. (englanniksi)
  6. Pakkausseloste. Ampikyy 50 mg -tabletti Vitabalans Oy 16.12.2009
  7. Hydrocortison Leiras 1 % -geeli. Valmisteyhteenveto Leiras 19.3.2004

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.