Angola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Afrikan valtiota. Angola on myös kaupunki Indianassa sekä kaupunki New Yorkin osavaltiossa.
Angolan tasavalta
República de Angola
Angolan lippu Angolan vaakuna
lippu vaakuna

Angolan sijainti kartalla

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti José Eduardo dos Santos

Pääkaupunki Luanda (arviolta 5 068 000 as. 2011)
8° 50' S, 13° 20' E

Muita kaupunkeja Huambo (979 000 as.)
Lubango (800 000 as.)
Benguela (600 000 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 1 246 700[1] km² (sijalla 23)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2013) 18 565 269[1] (sijalla 59)
– väestötiheys 14,9 / km²
– väestönkasvu 2,78%[1] % (2013)

Viralliset kielet portugali

Valuutta Kwanza (AOA)

BKT (2012) sijalla 66
– yhteensä 130,4 miljardia USD (PPP)[1]
– per asukas 6 500 USD PPP (v.2012)[1]

HDI (2008) 0,381 (sijalla 157)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 10,2[1] %
– teollisuus 61,4[1] %
– palvelut 28,4[1] %

Aikavyöhyke +1
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Portugalista

11. marraskuuta 1975

Lyhenne AO

– ajoneuvot: ANG
– lentokoneet: D2

Kansainvälinen
suuntanumero
+244

Motto Virtus Unita Fortior (Yhtenäisyys antaa voimaa)

Kansallislaulu Angola Avante

Angola (port. Angola) eli Angolan tasavalta (port. República de Angola) on noin 18,5 miljoonan asukkaan portugalinkielinen valtio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Namibia, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sambia.[1] Maan talous ja infrastruktuuri ovat sekaisin neljännesvuosisadan kestäneen lähes jatkuvan sotatilan jäljiltä. Timantit ja öljy tuovat maalle vaurautta, mutta monilla elintasoa kuvaavilla mittareilla Angola kuuluu maailman kurjimpiin maihin: esimerkiksi vastasyntyneen elinajanodote on vain 54,95 vuotta (vuonna 2013)[1].[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Angolan alueen varhaisimmat asukkaat olivat khoisan-kielisiä metsästäjä- ja keräilijäkansoja.[3] Myöhemmin sen asuttivat bantukansat osana bantujen kansainvaellusta. He asettuivat alueelle 1300-1600-lukujen välisenä aikana, mahdollisesti aikaisemminkin.[4] Vuonna 1483 portugalilaiset saapuivat Angolan alueelle, jossa siihen aikaan sijaitsivat bantujen perustamat Kongon kuningaskunta, Ndongo ja Lunda. 1500-luvun kuluessa portugalilaiset ottivat hallintaansa Luandan ja Benguelan kaupungit sekä suurimman osan rannikkoa. Ndongon kuninkaan kanssa liittoutuneet hollantilaiset valtasivat alueet vuosina 1641-1648. Portugalilaiset palasivat 1648 ja käynnistivät pitkän sodan, joka päättyi sekä Ndongon että Kongon kuningaskuntien valloitukseen vuoteen 1671 mennessä. Portugalilaiset vakiinnuttivat asemansa sisämaassa vasta 1900-luvun alussa.[5]

Vuonna 1961 Angolan itsenäisyysliike käynnisti sissisodan Portugalin valtaa vastaan. Itsenäisyys saavutettiin 1975, mutta sisäinen valtataistelu puhkesi heti kolmen ryhmittymän välillä: Angolan kansallinen vapautusrintama (FNLA), Kansanliike Angolan vapauttamiseksi (MPLA) ja Angolan täydellisen itsenäisyyden liitto (UNITA).[6] FNLA oli näistä länsimielisin ja hyvissä väleissä Zairen diktaattorin Mobutu Sese Sekon kanssa, kun taas MPLA oli marxilainen ja itäblokin tukema. UNITA oli alun perin lähinnä maolainen. Myös liikkeiden kannatusalueet vaihtelivat. UNITA sai kannatusta lähinnä ovimbundujen, FNLA bakongojen kun taas MPLA:n kannattajiin kuului monia eri heimoja, vaikka liikkeen johdossa oli pääasiassa kimbunduja.[7]

Neilikkavallankumouksen jälkeen vuonna 1974 Portugalin uusi hallitus aloitti vetäytymisen Angolasta. Valtataistelu eri itsenäisyysliikkeiden välillä kärjistyi nopeasti sisällissodaksi, johon myös ulkovallat sekaantuivat. Portugalilaisten lähdettyä MPLA julisti maan itsenäiseksi 11. marraskuuta 1975, ja YK tunnusti sen hallituksen 1976. UNITA ja FPLA perustivat omat kilpailevat hallituksensa sisämaahan.[8] Ensimmäiseksi presidentiksi nousi Agostinho Neto, jota seurasi vuonna 1979 José Eduardo dos Santos. UNITA jatkoi kuitenkin taistelua Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltain tuella, kuubalaisten joukkojen tukiessa Angolan hallitusta vuoteen 1989 asti. Sisällissota pyrittiin lopettamaan rauhansopimuksilla vuosina 1991 ja 1994, mutta kummallakin kerralla taistelut käynnistyivät uudestaan. Vuonna 1992 pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Aselepo allekirjoitettiin UNITA:n johtajan Jonas Savimbin kuoltua taistelussa 22. helmikuuta 2002. Vuonna 2003 UNITA lakkautti aseistetun siipensä ja otti tärkeimmän oppositiopuolueen osan. Elokuussa 2006 hallitus allekirjoitti erillisen rauhansopimuksen Cabindan pohjoisosassa itsenäisyydestä taistelevien joukkojen kanssa.[6]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angola on hallitusmuodoltaan tasavalta. Vuonna 1992 se muutettiin MPLA:n johtamasta yksipuoluejärjestelmästä monipuolueiseksi. MPLA on kuitenkin pysynyt jatkuvasti kiinni vallankahvassa. Sillä on hallussaan presidentin virka ja vuoden 2008 vaalien jälkeen 191 maan 220 kansanedustajasta. Helmikuussa 2010 perustuslakia muutettiin siten että pääministerin virka lakkautettiin ja varapresidentin virka perustettiin. Samalla Santos nimitti uuden hallituksen ja lupasi seuraavat vaalit vuodelle 2012.[8]

Angolassa järjestettiin parlamenttivaalit syyskuussa 2008, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1992. Vaalit voitti MPLA-puolue yli 80 % kannatuksella.[6]

Angola on Eteläisen Afrikan Kehitysyhteisön ja OPECin jäsen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan satelliittikuva

Angola sijaitsee eteläisen Atlantin valtameren rannikolla. Sen naapurimaat ovat Namibia, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sambia. Muusta Angolasta erillään sijaitsee Cabindan eksklaavi. Angolalla on maarajaa yhteensä 5 198 kilometriä.[1] Rantaviivaa on 1  600 kilometriä[1] Maasto kohoaa kapean rannikkokaistaleen jälkeen pian sisämaan ylängöksi, jonka keskikorkeus on 600 metriä merenpinnasta.[9] Maan korkein kohta on Morro de Moco, joka kohoaa 2 620 metrin[1] korkeuteen merenpinnan yläpuolella. Ylänkö viettää loivasti pohjoiseen ja itään, ja yhtyy Kongo- ja Sambesi-jokien laaksoihin.

Maan tärkeimmät joet ovat Kunene, Cuanza, Kongo ja Cuando. Ne tarjoavat vesivoimaa ja kasteluvettä kuiville alueille. Useimmat joet alkavat maan keskiosasta. Monet niistä virtaavat melko suoraan länteen kohti Atlanttia. Kaksi suurta jokea, Cuanza ja Kunene, mutkittelevat kuitenkin enemmän: Cuanza virtaa pohjoiseen ja Kunene etelään ennen kuin ne kääntyvät länteen. Cuantza on ainoa Angolan sisävesistöistä, jossa voi liikkua merkittävän kokoisilla aluksilla. Lisäksi Kongo-joella, joka muodostaa osan Zairen vastaisesta rajasta, voi purjehtia. Lundan vedenjakajan pohjoispuolella virtaa Kongo-joen sivujokia. Sen eteläpuolen joista jotkut yhtyvät Sambesiin ja niiden vedet virtaavat sitä kautta Intian valtamereen. Toiset laskevat Okavangoon ja päätyvät sieltä Okavangon suistoon Botswanaan. Monet Okavangon sivujoista ja muista Angolan eteläosien joista kuivuvat osaksi vuotta kokonaan.[10]

Angolassa vallitsee trooppinen ilmasto. Vuoden keskilämpötila on lähes aina yli 20 °C[9]. Sadekausi ajoittuu lokakuun ja maaliskuun välille. Rannikon säätä viilentää kylmä merivirta. Kylmän meren päälle virtaava lämmin ilma synnyttää sumua ja sumupilviä, ja lämpötilaero aiheuttaa myös merituuli-ilmiön. Rannikon eteläosassa ei sada juuri lainkaan, Luandassa sataa noin 300[9] ja kaikkein pohjoisimmassa osassa noin 600 mm[9] vuodessa ja sisämaassa keskimäärin 1 000–1 500 mm[9] vuodessa.[9]

Luandan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 28 29 30 29 28 25 23 23 24 26 28 28 ka. 26,8
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 23 24 24 24 23 20 18 18 19 22 23 23 ka. 21,8
Sadanta (mm) 25 36 76 117 13 0 0 0 3 5 28 20 Σ 323
Sadepäivät (d) 3 3 6 6 2 0 0 0 1 2 4 3 Σ 30
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
28
23
29
24
30
24
29
24
28
23
25
20
23
18
23
18
24
19
26
22
28
23
28
23
S
a
d
a
n
t
a
25
36
76
117
13
0
0
0
3
5
28
20


Lähde: BBC

Maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angola jakaantuu 18 maakuntaan.

  1. Bengo
  2. Benguela
  3. Bié
  4. Cabinda
  5. Cuando Cubango
  6. Cuanza Norte
  7. Cuanza Sul
  8. Kunene (Cunene)
  9. Huambo
  10. Huila
  11. Luanda
  12. Lunda Norte
  13. Lunda Sul
  14. Malanje
  15. Moxico
  16. Namibe
  17. Uige
  18. Zaire
Angolan maakuntakartta.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun talouskasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan talous on 2000-luvulla ollut vahvassa nousussa vuonna 2002 päättyneen sisällissodan jälkeen. Talouskasvu on ollut keskimäärin 10% vuodessa. Timantti- ja öljykaupalla saaduilla varoilla on 2010-luvulla rakennettu suurellisia hankkeita kuten maanteitä, kouluja ja kauppakeskuksia.[11] Kuitenkin yli puolet maan asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.[12]

Talouskasvun ansiosta angolalaiset sijoittajat, kuten Afrikan rikkain nainen Isabel dos Santos, ovat nouseet entisen emämaansa Portugalin tärkeimpien pörssiyhtiöiden suurimmiksi omistajiksi. Talousvaikeuksista kärsivästä Portuglista puolestaan on vuodesta 2012 lähtien muuttanut yli 50 000 ihmistä Angolaan työpaikkojen perässä.[11]

Öljyteollisuus on tärkeä maan taloudelle luoden noin 85 % maan bruttokansantuotteesta ja käsittää 95 % sen viennistä. Angola on Afrikan toiseksi suurin öljyntuottajamaa ja sen tuotanto on noin 1 840 000 barrelia päivässä.[1] Maan bruttokansantuote on ollut huimassa nousussa - vuoden 2008 arvio oli 13,4 %. Kansainvälisen talouslaman vuonna 2009 talouskasvu kuitenkin pysähtyi.[1] Ensimmäiset arviot vuodelle 2010 ennustavat paluuta yli kymmenen prosentin kasvuun.[8] Vuoden 2012 talouskasvun arvio oli 8,4 %.[1]

Vuoden 2012 BKT oli CIA:n tilastojen mukaan 6 500 dollaria per asukas. Tällä maa on maailman noin 185 valtiosta sijalla 144.[1] YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskeman Inhimillisen kehityksen indeksiksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Angola on sijalla 143 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Osatekijöistä huonoin on vastasyntyneiden elinajanodote: se on Angolassa vain 46,5 vuotta (maailmassa sijalla 172 vuonna 2009).[2] Tämä on kuitenkin noussut vuonna 2013 54,95 vuoteen.[1] Kolmannes väestöstä elää omavaraisviljelyllä.[8]

Vienti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan vienti Aasiaan, etenkin Kiinaan on kasvanut suuresti 2000-luvulla. Kiinalainen öljy-yhtiö on toiminut maassa vuodesta 2004.[8] Angolan suurimpia vientikumppaneita vuonna 2012 olivat Kiina 45,8% osuudella viennistä, USA (13,7%), Intia (11%) ja Etelä-Afrikka (4,1%).[1] Kiina oli vuonna 2012 myös Angolan suurin tuontikumppani (20,8% osuus). Muita tärkeitä tuontikumppaneita olivat Portugali (19,5%), USA (7,7%), Etelä-Afrikka (7,1%) ja Brasilia (5,8%).[1]

Öljyn lisäksi timantit ovat tärkeä vientituote. Myös timanttien hinnat kärsivät lamasta vuonna 2009. Timanttituotanto on pienten, usein laittomien yritysten käsissä. Timanttien lisäksi maassa aloitellaan kaivostoimintaa marmorin ja graniitin louhimiseksi. Kultavaroja on löydetty, mutta niitä ei juurikaan hyödynnetä vielä.[8]

Tunnuslukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräitä kansantalouteen liittyviä tunnuslukuja:

  • Puhelinliittymiä: 303 000 (2012)
  • Kännyköitä: 9,8 miljoonaa (2012)
  • Internetin käyttäjiä: 606 700 (2009)
  • Internet-palveluntarjoajia: 20 703 (2012)
  • Maanteitä: 51 429 kilometriä, josta 5 349 kilometriä päällystetty (2001)
  • Rautateitä: 2 764 kilometriä (2008)
  • Lentokenttiä: 176, joista 31 päällystetyllä kiitotiellä (2013)
  • Kansantulon kasvu: 8,4 prosenttia (2012 arvio)
  • Inflaatio: 10,3 prosenttia (2012 arvio)
  • Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus: 40,5 prosenttia (2006 arvio)
  • Julkinen velka: 16,2 prosenttia kansantulosta (2012 arvio)
  • Ulkomaanvelka: 21,78 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2012 arvio)
  • Vienti: 69,26 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2012 arvio)
  • Tuonti: 22,86 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2012 arvio)
  • Öljyvarannot: 15 miljardia barrelia (2012 arvio)[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan kartta

Angolassa on kolme merkittävää satamaa: Luanda, Lobito ja Namibe. Niihin kaikkiin johtaa rautatie sisämaasta suunnilleen itä-länsi -suuntaisena. Rautatieverkon laajennus- ja kunnostustyöt ovat käynnissä. Luandan kansainvälinen lentoasema on maan suurin. Myös kaikissa maakuntien pääkaupungeissa on kotimaanliikenteen lentoasema. Huamban lentokentästä kunnostetaan Luandalle varakenttää.[13]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan kolme tärkeintä etnistä ryhmää ovat ovimbundut (37 % väestöstä), kimbundut (25  % väestöstä), ja kongot (13 % väestöstä).[1] Muita ryhmiä ovat mm. chokwet (lundat), ganguelat, nhaneca-humbet, ovambot, hererot, ja xindungat. Eurooppalaisperäisiä (lähinnä portugalilaisia) on noin prosentti väestöstä ja eurooppalaisten ja afrikkalaisten sekoittumisen tuloksena syntyneitä mestiçoja noin kaksi prosenttia. Uskonnollisesti hieman yli puolet angolalaisista on kristittyjä (katolisia 38 %, protestantteja 15 %), loput taas ovat perinteisen animismin harjoittajia.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolalainen kulttuuri on jakautunut monia rajoja pitkin. Jo ennen siirtomaa-aikaa rikkaat kauppiaat syrjivät köyhää rahvasta. Portugalilaiset suosivat sopeutuvaisia afrikkalaisia (assimilados), ja erottivat nämä enemmistönä olleista "sivistymättömistä alkuasukkaista" (indigenas ). Kolme poliittista liikettä UNITA, FNLA ja MPLA ovat suosittuja eri väestöryhmien keskuudessa.[14]

Vuosia jatkunut sota oli ennen kaikkea miesten asia, ja siinä kaatui lähinnä miehiä. Siksi naiset ovat enemmistönä etenkin maaseudulla, missä sotalesket toimivat usein perheenpäinä ja moniavioisuus on edelleen yleistä.[14]

Angolalaisia kirjailijoita ovat muun muassa José Eduardo Agualusa, Alda Lara ja José Luandino Vieira. Myös maan entinen presidentti Agostinho Neto kirjoitti useita poliittissävyisiä runoja.[14]

Angolassa suosittuja musiikin tyylilajeja ovat muun muassa angolalainen merengue, kilapanda ja semba. Länsimainen populaarimusiikki on vaikuttanut angolalaiseen nykymusiikkiin. Tunnetuimpiin nykymusiikin artisteihin kuuluu muun muassa Bonga.[15]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan suosituin urheilulaji on jalkapallo, jossa maan miesten maajoukkue on selviytynyt MM-kisoihin kerran, vuonna 2006. Angola myös järjesti lajin Afrikan-mestaruuskilpailut 2010.[16] Angola on osallistunut olympialaisiin yhteensä seitsemän kertaa vuodesta 1980 lähtien, mutta ei ole voittanut yhtäkään mitalia.[17]

Myös koripallo ja yleisurheilu ovat suosittuja lajeja Angolassa.[18] Maan koripallomaajoukkue on pelannut olympialaisissa viidesti ja sen paras sijoitus on kymmenes tila Barcelonan kisoista 1992.[19] Angolan ehkä tunnetuin yleisurheilija on João N'Tyamba, joka on osallistunut kuusiin eri olympialaisiin[20] ja oli maansa lipunkantajana Pekingin kisoissa 2008.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w The World Factbook: Angola CIA. (englanniksi)
  2. a b Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  3. Maailma tänään: Eteläinen Afrikka, s. 8. Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0812-5.
  4. Collelo, T: Precolonial Angola In: Angola: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  5. Collelo, T: Military Campaigns In: Angola: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  6. a b c BBC Timeline
  7. Interview with Robert W. Hultslander (former CIA Station Chief in Luanda, Angola) National Security Archive. Viitattu 12.9.2010. (englanniksi)
  8. a b c d e f Background ntote (arkistoitu) 2012. US Department of State. Viitattu 19.10.2013.
  9. a b c d e f Country Guide: Angola BBC Weather
  10. Collelo, T: Drainage In: Angola: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  11. a b Portugalin työttömät etsivät pelastusta Afrikasta 9.2.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.2.2014.
  12. Angola Statistics Unicef. Viitattu 9.2.2014.
  13. Transportation Angolan Embassy in Canada.
  14. a b c Angola Countries and Their Cultures
  15. Bonga Musique Tropico
  16. CAN 2010 Official Site (Sivun vasen yläkulma) Viitattu 22. elokuuta 2010. (englanniksi)
  17. a b Angola - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 22. elokuuta 2010. (englanniksi)
  18. Sports in Angola - Interesting Facts & Figures! Viitattu 22. elokuuta 2010. (englanniksi)
  19. Angola Basketball Men's Results - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 22. elokuuta 2010. (englanniksi)
  20. João N'Tyamba Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 22. elokuuta 2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Angola Wikivoyagessa (englanniksi)