Mauritius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mauritiuksen tasavalta
République de Maurice
Mauritiuksen lippu Mauritiuksen vaakuna
lippu vaakuna

Mauritiuksen sijainti kartalla

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Kailash Purryag

Pääkaupunki Port Louis

Pinta-ala
– yhteensä 2 040[1] km² (sijalla 180)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2013) 1 322 238[1] (sijalla 155)
– väestötiheys 588 / km²
– väestönkasvu 0,776[1] % (2010)

Viralliset kielet englanti[1]

Valuutta Mauritiuksen rupia (MUR)

BKT (2009) sijalla 130
– yhteensä 16,65 miljardia (PPP) USD[1]
– per asukas 13 000 USD

HDI (2012) 0.737[2] (sijalla 80)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 4,9 %[1] %
– teollisuus 24,6 %[1] %
– palvelut 70,5 %[1] %

Aikavyöhyke +4
– kesäaika UTC+5

Itsenäisyys
Britanniasta

12. maaliskuuta 1968[3]

Lyhenne MU

– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: 3B

Kansainvälinen
suuntanumero
+230

Motto Stella Clavisque Maris Indici (Intian valtameren tähti ja avain)[4]

Kansallislaulu Motherland

Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään. Yhdessä Réunionin ja Rodriguesin kanssa Mauritiuksen saari muodostaa Maskareenien saariryhmän.

Yhteiskunnallisesti Mauritius on Afrikan maaksi poikkeuksellinen. Koko itsenäisyyden ajan siellä on vallinnut toimiva monipuoluedemokratia, ja maassa on melko pitkälle kehittynyt hyvinvointi.[5]

Maantiede, ilmasto ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritius on koralliriuttojen ympäröimä tuliperäinen saari. Keskiylänköä reunustavat vuoret.[3] Mauritiuksen korkein kohta on Mont Piton, jonka korkeus on 828 metriä.[1]

Mauritiuksella on trooppinen, merellinen ilmasto. Lämpötila ja kosteus ovat korkeita ympäri vuoden. Sateita saadaan läpi vuoden, eniten joulukuusta huhtikuuhun. Trooppiset syklonit saattavat iskeä saarille sadekauden aikana.[6]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritiuksendodo.

Mauritiuksendodo eli drontti oli yksi Mauritiuksen endeemisistä eliölajeista, joita ei esiinny missään muualla. Eurooppalaisten saavuttua saarelle tämä laji alkoi harvinaistua ja lopulta se hävisi sukupuuttoon. Viimeiset drontit kuolivat 1600-luvun lopulla. Drontti on vielä nykyäänkin ylpeyden aihe Mauritiukselle. Se näkyy monesta asiasta, esimerkiksi Mauritiuksen vaakunassa on drontti.[7]

Muita vain tällä saarella eläviä lintulajeja ovat muun muassa mauritiuksentuulihaukka, mauritiuksenkyyhky, mauritiuksenkaija, mauritiuksenkäpinkäinen, mauritiuksenbulbuli, mauritiuksenrilli ja mauritiuksenkutoja.[8] Drontin ohella sukupuuttoon kuolleita ovat esimerkiksi mauritiuksensinikyyhky, mauritiuksenluhtakana ja Mascarenotus sauzieri -pöllölaji.[9]

Mauritiuksella luonnostaan tavattavia nisäkkäitä ovat muun muassa etelänmerinorsu ja lepakkolajit Taphozous mauritianus, Pteropus niger ja Mormopterus acetabulosus. Pteropus subniger-hedelmälepakko on kuollut sukupuuttoon. Ihmisen tuomina saarella elävät muun muassa mustakaulajänis, rotat, hännätöntanrekki, hiiripäästäinen, mungo, timorinhirvi ja villisika.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabien ja malaijien oletetaan tunteneen saaren jo 900-luvulla. Eurooppalaisista saaren löysi ensimmäisenä portugalilainen Afonso de Albuquerque 1500-luvun alussa. Portugali ei kuitenkaan ryhtynyt asuttamaan saarta. Alankomaalaiset ottivat saaren haltuunsa vuonna 1598 amiraali Wiljbrand von Waerwijickin etsiessä huoltosatamaa Itä-Intian reitin kauppalaivoille. Tuolloin nimi Mauritius annettiin saarelle Alankomaiden käskynhaltijan Morits Oranialaisen mukaan.[11] Saari palveli Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian tukikohtana. Tuolloin saarella vielä asui mauritiuksendodoja, jotka hävitettiin sukupuuttoon 1600-luvun loppuun mennessä. Alankomaalaiset eivät pystyneet asuttamaan saarta pysyvästi. Heidän lähdettyään 1700-luvun alussa saarta hallitsivat Madagaskarin merirosvot, kunnes ranskalainen Guillame Dufresne d'Arcel otti saaren haltuun kuningas Ludvig XIV:n nimissä vuonna 1715.[12]

Vuodesta 1721 lähtien Ranska hallitsi ja alkoi viljellä saarta. Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1814 Pariisin rauhansopimus toi saarelle brittivallan. Vuoden 1835 jälkeen saarelle tuotiin intialaisia työläisiä, kun orjuus lopetettiin.[3]

Mauritius satelliittikuvassa

Saari sai autonomian vuonna 1948 ja täydellisen itsenäisyyden vuonna 1968, mutta tasavallaksi se julistettiin vasta vuonna 1992.[13] Ensimmäiseksi presidentiksi äänestettiin Cassam Uteem. Vuonna 2002 hän erosi, koska ei halunnut allekirjoittaa uusia terrorisminvastaisia lakeja[14] [15]. Hänen sijalleen nousi Karl Offman.[16] Sir Anerood Jugnauth oli pääministerinä vuodesta 2000, ja lokakuussa 2003 hänet valittiin presidentiksi.[17]

Jugnauth erosi vuonna 2012 ja hänen seuraajakseen valittiin parlamentin puhemies Kailash Purryag.[18]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritius on parlamentaarinen demokratia, jonka valtionpäämiehenä on presidentti. Kansalliskokous äänestää presidentin ja varapresidentin viisivuotiskaudelle, saman ehdokkaan korkeintaan kahdelle kaudelle. Presidentti nimittää pääministerin, joka on vastuussa kansalliskokoukselle.[1]

Parlamentti on yksikamarinen kansalliskokous, johon valitaan 62 kansanedustajaa yleisillä vaaleilla ja 8 henkeä etnisten vähemmistöjen kiintiöedustajiksi. Vaalikausi on viisi vuotta ja äänioikeuden ikäraja 18 vuotta.[1]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritiuksen saari itsessään jakautuu yhdeksään alueeseen (district). Suluissa asukasluku vuonna 2008:[19]

  1. Black River (73 000)
  2. Flacq (138 000)
  3. Grand Port (114 000)
  4. Moka (80 000)
  5. Pamplemousses (135 000)
  6. Plaines Wilhems (381 000)
  7. Port Louis (130 000)
  8. Rivière du Rempart (108 000)
  9. Savanne (70 000)

Mauritiuksen tasavaltaan kuuluu myös kolme muuta saarta ja saariryhmää riippuvuusalueena (dependency):

  • Agalega-saaret (289 asukasta)
  • Cargados Carajos Shoals (asumattomia)
  • Rodrigues (38 000 asukasta)
Mauritiuksen kartta

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritiuksen talous on yksi Afrikan menestyneimmistä, ja ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti on maanosan korkeimpia. Talouden perustana ovat turismi, tekstiilit, sokeri ja talouspalvelut. Viime vuosina myös tietoteollisuus ja kalastus ovat lisänneet merkitystään.[3]

Mauritiuksella on viisi lentokenttää, joista yhden kiitotie on yli kolme kilometriä pitkä. Port Louis on ainoa merkittävä satamakaupunki.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritiuksen asukkaat koostuvat monista aineksista. Saarelle tuotiin afrikkalaisia orjia, ja vuosina 18341924 maahan muutti runsaasti intialaisia. Saaren nykyisistä asukkaista noin 68 prosenttia on taustaltaan intialaisia.[3] Loput ovat: eurooppalaisia 2 prosenttia, kreoleja 27 prosenttia, kiinalaisia 3 prosenttia. Maassa harjoitetaan myös useita uskontoja. Suurin uskontokunta on hindulaisuus 52 prosenttia, muut ovat: kristittyjä 28,3 prosenttia, joista katolilaisia 26 prosenttia, protestantteja 2,3 prosenttia, ja muslimeja on 16,6 prosenttia.[1]

Saaren virallinen kieli on englanti[20] ja muut kielet ovat morisyen, ranska, hindi, urdu, hakka, bhodžpuri, tamili. Englannin virallisen kielen asemasta huolimatta Mauritiuksella puhutaan väestön keskuudessa julkisesti yleensä ranskasta jalostunutta paikallista kreolia.[21][1][3]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritiuksen omaleimainen kansatanssi ja sitä säestävä musiikkityyli on nimeltään sega. Sitä esitetään perinteisesti paikallisilla instrumenteilla: triangelia, rumpua ja marakassia muistuttavilla soittimilla. Alkuperäinen mauritiuslainen kielisoitin bobre on väistynyt tavallisempien kitaroiden tieltä.[22]

Mauritiuksella on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Aapravasi Ghat ja Le Mornen kulttuurimaisema.[23]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritius on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1964. Parhaiten on menestynyt Bruno Julie, joka sai pronssimitalin nyrkkeilystä vuonna 2008.[24] Mauritiuksen jalkapallomaajoukkue sijoittuu FIFAn rankingissa elokuussa 2010 sijalle 183.[25] Maassa toimii 70 jalkapalloseuraa, ja niissä pelaa 17 000 rekisteröityä pelaajaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n CIA: CIA World Factbook Mauritius World Factbook. 4.2.2009. Viitattu 4.2.2009. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. a b c d e f Background note (arkisto) 2012. US Dept. of State. Viitattu 20.10.2013.
  4. a b Country Info FIFA
  5. Kimmo Kiljunen: Maailman maat ja liput, osio Afrikka, artikkeli Mauritius
  6. Country Guide Mauritius BBC Weather
  7. Bringing the dodo back to life BBC News 2002
  8. Endemic Birds of Mauritius and Rodrigues Encyclopedia Mauritiana
  9. List of Birds that Have Recently Gone Extinct Earth Life
  10. Wilson & Reeder: Mammal Species of the World (Hakusana "mauritius") Bucknell University. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
  11. The Dutch Settlements (1638-1658 and 1664-1710) Encyclopedia MAuritiana
  12. The French Period (1715 - 1810) Encyclopedia Mauritiana
  13. Independence Encyclopedia Maiuritiana
  14. Mauritius president resigns BBC News 15.2.2002
  15. Mauritius presents new anti-terror law Afrol News
  16. Timeline Mauritius BBC
  17. Sir Anerood Jugnauth - The Founder MSM Party
  18. Mauritius Profile Leaders BBC News. Viitattu 21.10.2013.
  19. Mauritius Citypopulation
  20. Mauritiuksen valtion virallinen sivu
  21. Languages of Mauritius Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International.2009
  22. A Taste of the Mauritian Sega Encyclopedia Mauritiana
  23. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
  24. Mauritius: 7 games Sport Reference
  25. Mauritius FIFA