Togo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Togon tasavaltaa. Sanan muista merkityksistä, katso Togo (täsmennyssivu).
République Togolaise
Togon tasavalta
lippu
Kuva:LocationTogo.png
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Faure Gnassingbé
Pääkaupunki Lomé
Muita kaupunkeja Kara, Dapaong, Sokode, Atakpame, Kpalime, Anejo, Tsevie, Kpeme.
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
56 785 km² (sijalla 122)
4,2 %
Väkiluku (2002)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
n. 4,63 milj. (2003) (sijalla 106)
88 / km²
? % (?)
Viralliset kielet ranska
Valuutta CFA-frangi (XOF)
BKT (2006)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 144
9,248 miljardia USD
1 700 USD
HDI (?)  ? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne maatalous ? %,
palvelut ? %,
teollisuus ? % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+0
ei käytössä
Itsenäisyys
Ranskasta
 
27. huhtikuuta 1960
Lyhenne
Maatunnus
 
TG
ajoneuvot: ?
lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero
+228
Motto Travail, Liberté, Patrie (Työ, Vapaus, Isänmaa)
Kansallislaulu Salut à toi, pays de nos aïeux (Terve sinulle, esi-isiemme maa)

Togon tasavalta eli Togo on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Ghana, idässä Benin ja pohjoisessa Burkina Faso. Etelässä se rajoittuu Guineanlahteen, jonka rannikolla sijaitsee pääkaupunki Lomé.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Togon historia

1600-luvulla eurooppalaisten kauppa-asemia perustetaan rannikolle.

1700-luvulla tanskalaiset ovat asemalla johtoasemassa, saksalaiset saapuvat 1800-luvulla, 1850 Tanska myy paikalliset etunsa Isolle-Britannialle 50 guldenista.

1884 Saksa ottaa alueen suojelualueekseen, sisämaassa se kohtaa kauan jatkuvaa vastarintaa. Rautateitä, teitä ja satamia rakennetaan.

Togo oli Saksan siirtomaa 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Ensimmäisen maailmansodan aikana 1914 Ranska miehitti Togon, ja sodan jälkeen se jäi Ranskan hallintaan Kansainliiton mandaattialueena, myöhemmin YK:n huoltohallintoalueena vuoteen 1960, jolloin Togo itsenäistyi 27. huhtikuuta.

Sotilaskaappauksella 1967 valtaan noussut Gnassingbe Eyadéma oli Togon presidentti aina kuolemaansa asti (5. helmikuuta 2005). Togon siirryttyä monipuoluejärjestelmään Eyadéma valittiin vaaleilla uudestaan virkaansa vuosina 1998 ja 2003. Eyadéman kuoltua armeija siirsi vallan presidentin pojalle Faure Gnassingbélle vastoin maan perustuslakia.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Togon politiikka

Togon siirtyminen demokratiaa kohti pysähtyi entisen presidentin Gnassingbe Eyadéman kuoltua 2005. Perustuslain mukaan parlamentin puhemiehestä (Fambaré Ouattara Natchaba) olisi pitänyt tulla presidentti hetkeksi ennen kuin uudet vaalit ehdittäisiin järjestää. Armeija nosti kuitenkin Eyadéman pojan Faure Gnassingbén valtaan. Vaaleissa 24. huhtikuuta 2005 Gnassingbé valittiin virkaan selvällä enemmistöllä.

Hallitusta johtaa pääministeri, joka yhdessä presidentin kanssa nimittää hallituksen. Parlamentin 81 jäsentä valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Vaikka Togossa on nykyään monipuoluejärjestelmä, Rassemblement du Peuple Togolais -puolueella on parlamentissa 72 paikkaa 81:stä.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Togon maantiede
Togon kartta
Togo satelliittikuvassa marraskuussa

Togo on pieni rannikkovaltio (rantaviivaa 56 km). Maa koostuu pääasiassa kahdesta savannivyöhykkeestä, jotka erottaa toisistaan mäkinen seutu. Etelässä savanni muuttuu rannikkovyöhykkeeksi, jossa on laguuneja, soita ja järviä.

Ilmastoltaan Togo on trooppinen. Rannikko on kuivinta aluetta, vaikka eteläosa saakin kaksi sadekautta. Pohjoisella puoliskolla ainoa sadejakso on kesäkuulta syyskuulle. Kuivana kautena harmattan-tuuli on yleinen.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Togo on jaettu viiteen alueeseen (région), jotka ovat pohjoisesta etelään lueteltuina Savanes, Kara, Centrale, Plateaux ja Maritime. Alueet on vuorostaan jaettu 30 prefektuuriin. Lisäksi pääkaupunki Lomé on oma itsehallinnollinen yksikkönsä.

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Togon talous

Togo on riippuvainen maanviljelystä jonka palveluksessa on 65 prosenttia työvoimasta. Kaakao, kahvi ja puuvilla muodostavat yhteensä noin 30 prosenttia viennistä. Teollisuudessa fosfaatinlouhinta on selvästi tärkein toimiala, mutta se on kärsinyt viime aikoina fosfaatin maailmanmarkkinahintojen romahduksesta ja lisääntyneestä kilpailusta.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Togon väestöjakauma

Väestö muodustuu 21 etnisestä ryhmästä. Etelän ewet ja pohjoisen kabyet ovat tärkeimmät ryhmät. Togon väestöstä peräti 99 % koostuu afrikkalaisista kansoista. Maan virallinen kieli on ranska. Eteläosan puhutuimmat kielet ovat ewe ja gen ja pohjoisen kabye sekä dagomba.

Noin puolet togolaisista kuuluu luonnonuskontoihin. Kristittyjä on noin 35 % ja muslimeja 15 %.

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Urheilu

Togon jalkapallojoukkue on Afrikan keskikastia. Heidän kirkkain tähtensä on Arsenalia edustava hyökkääjä Emanuel Adebayor.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Togo.

[muokkaa] Hallinto

[muokkaa] Uutiset

[muokkaa] Yleisesitys

Tämä Togoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä