Moottoripyörä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Daimler-Maybachin 1. moottoripyörän ("Reitwagen") replika
Mika Kallion KTM125-ratamoottoripyörä
Honda CB600F Hornet

Moottoripyörä (lyhenne mp.[1]) on kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa pyörät ovat peräkkäin samassa linjassa. Moottoripyörään voidaan liittää myös sivuvaunu, jolloin siitä tulee kolmipyöräinen ajoneuvo.

Moottoripyörät jaetaan Suomessa kolmeen luokkaan teho-painosuhteen, iskutilavuuden ja moottoritehon perusteella. Kevytmoottoripyörien moottoriteho on korkeintaan 11 kW ja iskutilavuus enintään 125 cm³. Tällaiseen moottoripyörään saa ajo-oikeuden aikaisintaan 16-vuotiaana. Toinen moottoripyörien luokka on A2-luokka, johon kuuluvat alle 35 kW pyörät joiden teho-painosuhde on alle 0,20 kW/kg. Näihin pyöriin saa ajo-oikeuden aikaisintaan 18-vuotiaana. Kolmas luokka ovat moottoripyörät joiden suorituskyky ylittää jonkin edellä mainituista rajoista, jolloin niihin saa ajo-oikeuden 24-vuotiaana tai omattuaan A2-luokan ajo-oikeuden vähintään kaksi vuotta.

Moottoripyörää, jonka suurin rakenteellinen nopeus on 45 km/h ja iskutilavuus enintään 50 cm3 sanotaan mopoksi. Mopo eroaa moottoripyörästä lähinnä moottorin koon ja tehon, sekä huippunopeuden osalta, mutta on usein myös kooltaan pienempi.

Moottoripyörän rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runko on moottoripyörän keskeisin tukirakenne. Runkoon kiinnittyvät etuhaarukka, takahaarukka, moottori ja muut keskeiset moottoripyörän osat. Nykyaikaisen moottoripyörän runko on useimmiten alumiinista valmistettu palkkirunko. Ennen alumiinipalkkirunkojen valtakautta rungot olivat yleensä teräsputkesta valmistettuja silmukkarunkoja. Varhaisempaa tekniikkaa edustavat pellistä prässätyt rungot.

Palkkirunko muodostuu yleensä kahdesta suuriläpimittaisesta palkista, jotka kulkevat takahaarukan kiinnityspisteesä emäputkeen. Palkkirungot valmistetaan yleensä alumiinista, mutta myös teräspalkkeja ja putkikehikoita käytetään. Esimerkiksi Ducati-moottoripyörissä käytetään valtavirrasta poikkeavaa teräsputkikehikkoratkaisua.

Teräsputkesta valmistettu silmukkarunko on yleisin runkotyyppi 1990-luvun enduro- ja motocrosspyörissä.

Emäputkirunko on runkotyyppi jossa yksi runkopalkki yhdistää takahaarukan ohjausputkeen.

Monokokkirunkoja käytetään skoottereissa.

Moottori ja voimansiirto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyörässä moottori, vaihteisto ja kytkin muodostavat useimmiten kiinteän kokonaisuuden. Moottori voidaan sijoittaa niin, että kampiakseli on pyörän pituusakselin suhteen joko pituus- tai poikittaissuunnassa. Mikäli kampiakseli on poikittain, tarvitaan sen ja vaihteiston sisäänmenoakselin välille ensiövedoksi kutsuttu voimansiirto, joka on useimmiten toteutettu ketjulla. Moottoripyörän kytkin on yleensä öljykylvyssä toimiva monilevykytkin. Ns. toisioveto välittää voiman vaihteiston ulostuloakselilta takapyörälle ketjun, hihnan tai kardaaniakselin avulla.

Moottoripyörien moottorit ovat käytännöllisesti katsoen aina bensiinimoottoreita. Nykyaikaisissa katupyörissä käytetään yleisimmin nelitahtisia, nelisylinterisiä rivi- tai V-moottoreita. Motocross- ja enduropyörissä yleisin ratkaisu on käyttää yksisylinteristä neli- tai kaksitahtimoottoria. Vastaavan tyyppisiä moottoreita käytetään myös useimmissa kevytmoottoripyörissä. Customeissa käytetään useimmiten nelitahtisia kaksisylinterisiä V-moottoreita, mutta myös nelisylinterisiä V-moottoreita, rivimoottoreita ja yksisylinterisiä moottoreita käytetään. Myös diesel- ja wankelmoottoreita on moottoripyörissä käytetty, mutta ne ovat jääneet harvinaisuuksiksi.

Etupyöräntuenta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etuhaarukan tehtävä on tukea etupyörä moottoripyörän runkoon. Etuhaarukka on nivelletty runkoon ohjauslaakerin välityksellä, mikä mahdollistaa etuhaarukan ja samalla etupyörän kääntämisen ohjaustangon avulla. Etujousitus liitetään keularatkaisusta riippuvalla tavalla etuhaarukkaan. Lähes kaikissa nykyaikaisissa pyörissä käytetään etupyörän tuentaan teleskooppihaarukkaa. Muita ratkaisuja ovat telelever, girder ja ns. risukeula.

Teleskooppihaarukka muodostuu ohjausakselista, kolmiopaloista ja kahdesta teleskoopista. Teleskoopit ovat kaksi sisäkkäistä putkea jotka pääsevät liukumaan toisiinsa nähden joustoliikkeen aikana. Teleskoopit yhdistävät pyörännavan kolmiopaloihin, kolmiopalat kiinnittävät teleskoopit ohjausakseliin ja ohjausakseli yhdistää kolmiopalat ohjauslaakerin kautta runkoon. Teleskooppihaarukat voidaan jakaa RSU (Right Side Up) ja USD (Up Side Down) tyyppeihin. RSU-keulassa sisempi liukuputki kiinnittyy kolmiopaloihin ja ulompi putki pyörännapaan. USD-keulassa sisempi putki kiinnittyy pyörännapaan ja ulompi vastaavasti kolmiopaloihin.

Teleskooppien sisälle on sijoitettu jouset sekä iskunvaimentimet. Jouset ovat poikkeuksetta teräksestä valmistettuja kierrejousia. Iskunvaimennus on yleensä toteutettu neste-ilma-iskunvaimennuksena.

Takapyöräntuenta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyörän takapyörä kiinnittyy aina takahaarukkaan, joka puolestaan kinnittyy nivelletysti runkoon ja jousiin, sekä iskunvaimentimeen, jos takapyörä on jousitettu. Jousituksessa käytetään pääasiassa kahta eri ratkaisua, jotka ovat stereo- ja monojousi. Monojousi hallitsee nykyään markkinoita. Monojousi-ratkaisussa käytetään yhtä jousen ja iskunvaimentimen yhdistelmää. Stereojousituksessa jousi ja iskunvaimennin -yhdistelmiä on kaksi. Myös itse haarukka voi olla joko takapyörää molemmin puolin tukeva tai yksipuolinen. Takahaarukan rakenteeseen vaikuttaa myös toisiovedon toteutustapa. Kardaanivetoisissa pyörissä kardaanikotelo on osa takahaarukkaa. Skoottereissa moottori, voimansiirto ja takapyöräntuenta muodostavat yleensä yhtenäisen rakenteellisen kokonaisuuden.

Jarrut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyörän jarrut ovat useimmiten hydraulisesti toimivat levyjarrut. Vanhemmissa moottoripyörissä käytettiin myös rumpujarruja. Levyjarrut ovat valta-asemassa paremman jäähtyvyyden ja jarrutustuntuman vuoksi. Nykyaikaisissa tehokkaissa moottoripyörissä on yleensä kolme levyjarrua, kaksi etupyörässä ja yksi takapyörässä. Useimmiten etujarrua käytetään ohjaustankoon oikealle puolelle sijoitetulla vivulla ja takajarrua oikean jalan polkimella.

Moottoripyöriin on tullut saataville lukkiutumattomia jarruja. Tällainen järjestelmä rajoittaa jarrutusvoimaa niin, että pyörät eivät voi jarrutuksen seurauksena alkaa luistaa vaan pyörivät ja ajovakaus säilyy.

Hallintalaitteet ja istuimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljettaja istuu moottoripyörän satulassa ja tukee polvensa polttoainesäiliöön. Kuljettajan jalat lepäävät jalkatapeilla tai astinlaudoilla pyörän mallista riippuen. Käsillään kuljettaja pitää kiinni ohjaustangosta. Matkustajalle voi olla paikka kuljettajan takana jolloin hänelle on omat jalkatapit.

Tärkeimmät hallintalaitteet ovat ohjaustanko, jalkatapit, jarruvipu ja -poljin, kytkinvipu, kaasukahva ja vaihdepoljin. Ohjaustangolla käännetään etupyörää ja hallitaan siten moottoripyörän kallistumista ja kääntymistä. Jalkatapit toimivat jalkojen tukina. Jarruvivulla ja -polkimella käytetään moottoripyörän jarruja. Kaasulla säädellään moottorin käyntinopeutta ja vääntömomenttia. Vaihdepolkimen avulla valitaan ajotilanteeseen sopiva vaihde. Kytkinvivulla käytetään kytkintä vaihdetta vaihdettaessa, pysähdyttäessä ja liikkeelle lähdettäessä. Ohjaustankoon on myös sijoitettu katkaisija josta moottorin voi sammuttaa. Lisäksi ohjaustankoon on sijoitettu useita katkaisijoita, joilla hallitaan valoja, vilkkuja ja muita moottoripyörään asennettuja laitteita.

Hallintalaitteiden sijoittelu on varsin vakiintunutta mutta eroavaisuuksiakin on: monet perinteiset brittiläiset ja eräät italialaiset valmistajat ovat sijoittaneet vaihdepolkimen oikean jalan käytettäväksi ja jarrupolkimen vasemmalle, kun valtaosassa pyöriä sijoittelu on päinvastainen.

Polttoainesäiliö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikissa moottoripyörissä polttoainesäiliö on sijoitettu näkyvälle paikalle suoraan kuljettajan etupuolelle. Säiliö on varsinkin nykyaikaisissa katupyörissä muotoiltu siten että kuljettaja saisi mahdollisimman hyvän tuen säiliöstä. Näissä pyörissä säiliö on useimmiten käytännöllisesti katsoen kuljettajan sylissä ja kuljettajan reidet tukeutuvat sen kylkiin. Polttoainesäiliöt valmistetaan katupyöriin useimmiten teräksestä. Enduro ja motocross-pyörissä valmistusmateriaali on yleensä muovi.

Katteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katteet parantavat aerodynamiikaa ja suojaavat kuljettajaa tuulelta sekä jonkin verran myös sateelta. Katteet valmistetaan ABS-muovista. Aikoinaan katteita on tehty myös alumiinista. Teknisesti parhaita ovat lasi- ja hiilikuidiusta valmistetut katteet, joita tosin käytetään yleensä vain kilpapyörissä. Katteiden koko ja määrä vaihtelevat moottoripyörän mallista riippuen; ne voivat peittää pyörän lähes kokonaan tai katteita ei pyörässä välttämättä ole lainkaan.

Muut varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellä mainitun lisäksi moottoripyörään tarvitaan ainakin polttoainesäiliö ja satula. Valot ja mittarit ovat myös tarpeen katukäytössä. Moottoripyöriin asennetaan usein laukkuja tavaroiden kuljettamista varten. Nykyään pyörissä voi olla joko kiinteästi tai jälkiasennuksena asennettuina mitä erilaisimpia lisävarusteita kuten esim. ajotietokone, vakionopeudensäädin, varashälytin, radio, navigaattori, kahvan- ja istuinlämmittimet, sähkötoimiset tuulilasit jne..

Nykyisin moottoripyörät saatetaan varustaa vetoluiston estojärjestelmällä, joka ei salli takapyörän luistoa kiihdytettäessä.

Rengaspaineita voidaan valvoa erillisten tunnistimien avulla.

Moottoripyörän jousituksen ja iskunvaimennuksen säätö voi olla sähköinen, jolloin jousitusta voidaan säätää matkustajien ja kuorman muuttuessa.

Erilaiset moottoripyörät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaiset moottoripyörämallit poikkeavat toisistaan huomattavasti käyttötarkoituksen mukaan. Maastossa ajettaviksi suunnitelluissa enduro- ja motocrosspyörissä on suuret joustovarat, paljon maavaraa ja kevyt rakenne. Katupyörissä taas on tehokkaat moottorit, aerodynaaminen muotoilu, sekä jäykät rungot ja alustat jotta ne olisivat vakaita suurissa nopeuksissa.

Ajovarusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajovarusteet suojaavat moottoripyöräilijää paitsi tuulelta ja sateelta, myös lentäviltä esineiltä, kuten hyönteisiltä tai pikkukiviltä. Ajovarusteisiin sijoitetut suojat ja vahvikkeet suojelevat ruhjeilta kaaduttaessa. Ajopuvun tulee olla niin luja, ettei se repeä kaatumistilanteessa. Useimmat tavanomaiset takit eivät ole riittävän lujia vaan repeytyvät kaatuneen pyöriessä maassa. Moottoripyöräilijän tärkeimpänä varusteena pidetään kypärää, joka suojaa päätä iskuilta. Kypärässä on yleensä myös visiiri, joka suojaa silmiä ja kasvoja. Ellei visiiriä ole, käytetään kypärän yhteydessä ajolaseja. Moottoripyöräilijän tärkeimpiä ajovarusteita ovat:

Ajaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Moottoripyöräily
Moottoripyöräilyä Intiassa ilman suojavarusteita.

Moottoripyörällä ajaminen on suhteellisen vaativaa. Moottoripyöräilijän on liikennetilanteiden lisäksi hallittava ajoneuvonsa tasapainoa ja kääntymistä sekä tarkkailtava erityisesti tienpinnan laatua. Moottoripyöräilijän on otettava autoilijaa paremmin huomioon epätasaisuudet, tiellä lojuvat esineet, tuulen vaikutukset, irtohiekka, öljyläikät ja muut pitoon ja ajoneuvon hallintaan vaikuttavat tekijät.

Pienillä nopeuksilla, joita käytetään mm. pysäköintipaikoilla tai talutettaessa, moottoripyörää ohjataan kääntämällä etupyörää kääntymissuuntaan ja kuljettajan painonsiirron avulla. Suuremmilla nopeuksilla moottoripyörä saadaan kääntymään kääntämällä etupyörää ulkokaarteen suuntaan (nk. vastaohjaus), ja kuljettaja voi ainoastaan vahvistaa kääntymistä ja pienentää vaadittavaa kallistuskulmaa siirtämällä painoansa sisäkaarteen suuntaan.

Ranskalaisten tilastojen mukaan moottoripyörä on selvästi vaarallisempi kuin auto tai mopo (vakavat onnettomuudet suhteessa ajoneuvojen määrään: autot 0,42 %; mopot 1,40 %; moottoripyörät 1,83 %)[2]

Moottoripyörä moottoriurheilussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöriä käytetään useissa moottoriurheilulajeissa, kuten ratamoottoripyöräilyssä, motocrossissa, endurossa ja moottoripyörätrialissa. Menestyneitä suomalaisia moottoripyöräilijöitä ovat muiden muassa Raine Lampinen, Jarno Saarinen, Mika Kallio, Heikki Mikkola, Juha Salminen ja Kari Tiainen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen moottoripyörän rakensivat saksalaiset Gottlieb Daimler ja Wilhelm Maybach vuonna 1885. Se oli ensimmäinen bensiinikäyttöinen kulkuneuvo.

Moottoripyörä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöriä on ollut Suomessa alun toistasataa vuotta. Ensimmäiset moottoripyörät tulivat Suomeen jo selvästi ennen autoja. Moottoripyörä alettiin hyväksyä Suomessa liikennevälineeksi muiden joukossa vuoden 1905 jälkeen. Vuonna 1906 moottoripyöräkauppiaita Suomessa olivat ainakin saksalaisia Wanderer-moottoripyöriä myyneen Cleveland-Pääasioimiston seuraaja AB Otto Brandt Oy sekä Stockmannin Polkupyörävarasto, joka toi maahan saksalaista Neckarsulmeria, sveitsiläistä Motosacochea ja mahdollisesti myös ruotsalaista Nordstjernania. Vuoden 1920 tienoilla moottoripyörien tuotanto pääsi maailmalla vauhtiin, ja se näkyi vanhojen rekisteritietojen mukaan myös Suomessa. Selvästi yleisin merkki 1920-luvulla oli Harley-Davidson ja seuraavaksi yleisin Indian. Suomen Puolustusvoimilla oli 1920-luvun alussa 75 Harley-Davidsonia, ja lisää hankittiin 1920-luvun aikana sekä 1930-luvulla.

Moottoripyörämerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöriä markkinoivan Nettimoto.com[3] mukaan Suomessa oli vuonna 2011 myytävänä 427 erilaista moottoripyörämerkkiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 24.5.2013.
  2. AFQUAD – Accidentology
  3. Nettimoto

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esko Mauno: Moottoripyörän tekniikka. Alfamer.
  • Vartiainen, Juha: Kustomeita härmästä. Helsinki: Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-008-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta moottoripyörä.
  • BajaHill - Virtuaalinen moottoripyöräkerho
  • Bomber.fi - Bombereiden kohtaamispaikka
  • CKCF, kawazi.net - Classic Kawasaki Club Finland, keskustelua Kawasaki-klassikoista ja uudemmistakin
  • Custom Union - Suomalainen, customistien kohtaamispaikka
  • Ducati bikes - Ducati moottoripyöriä ja matkailua
  • HDCF - Harley Davidson Club Finland
  • HMPK - Helsingin moottoripyöräilijäkerho
  • MMAF - Modified Motorcycle Assocation Of Finland
  • Moottoripyöräkortti - Ajo-opetus.org A-kortin ajamisesta tietoa
  • Motomania - Moottoripyöräportaali
  • MotOrg - Moottoripyöräkerho verkossa
  • Moto Riders - MoRi - Motoristien kokoontumispaikka
  • Motot.net - Moottoripyöräportaali
  • MP-foorumi - Moottoripyöräportaali
  • MP Maailma - Suomalainen moottoripyörälehti
  • OFFROADPro - Offroad-sivusto
  • Rengasbloggari - Moottoripyörän renkaiden hintavertailua
  • SCF - Savage Club Finland
  • TFMK - Touring Finlandia MK ry
  • VPMK - Veteraanimoottoripyöräklubi ry
  • YRC - Yamaha R-Club Finland

Moottoripyörälinkkejä linkkikokoelmissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]