Honda Monkey
Honda Monkey (Z-sarja) on japanilaisen Honda Motor Companyn valmistama nelitahtinen mopo. Pitkäikäiseen sarjaan kuuluu useita malleja, kuten Z50A, Z50J, Z50M, Z50R ja ZB50. Joissakin maissa Honda Monkey luokitellaan minimotoksi. Monkeyn rakenne eroaa sisarmallistaan Daxista paitsi iskutilavuudeltaan, myös runkorakenteeltaan (Daxissa itsekantava pelti, Monkeyssa teräsputki). Monkeyn lisäksi Hondalla on muitakin suurten ihmisapinoiden mukaan nimettyjä mopo- ja moottoripyörämalleja: Gorilla ja Ape.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Pienikokoiset ja kohtalaisen tehokkaat nykyistä Honda Monkeytä edeltävät mallit suunniteltiin alkujaan huvipuistokäyttöön japanilaisiin Tama Tech ja Suzuka Circuit -huvipuistoihin. Ensimmäinen vuonna 1961 huvipuistoissa käyttöön otettu malli oli Honda Z100 Monkey.[1] Siitä kehitettiin myyntiin Japanin ulkopuolelle malli CZ100.[2]
CZ100:sta parannellun Honda Z50M Monkey -malliston ensimmäinen malli näki päivänvalon vuonna 1967. Sitä myytiin Japanissa ja Euroopassa.[3]
Honda Z50A Monkey oli Hondan minimopojen toinen sukupolvi, jota myytiin Japanissa ja Euroopassa. Yhdysvaltoihin se tuli myyntiin 1969. Yhdysvaltojen markkinoilla se pysyi vuoteen 1978, kunnes siellä alettiin myydä crossimallia Z50R. Japanissa ja Euroopassa mallia Z50A myytiin vuoteen 1973 asti, jolloin sen nimeksi vaihdettiin Z50J. Malliston valmistus lopetettiin 1999.
Historiansa aikana pienikokoista ja näppärää Honda Monkeyta on käytetty lyhyen matkan siirtymissä monissa satamissa, varikkoalueilla, leirintäalueilla, tehtaissa ja huvipuistoissa. Eräs takaluukkuun mahtuvan Honda Monkeyn käyttötarkoitus on ollut toimia ns. "pelastusveneenä", mikäli auto hajoaisi ja matkaa olisi jatkettava.[4]. Myös koulutettujen sirkusapinoiden on väitetty ajaneen Honda Monkeylla.[5]
Suomeen ensimmäiset Honda Monkeyt tuotiin vuonna 1973, lähinnä vain muutamia kappaleita koekäyttöön, aluksi kevytmoottoripyöriksi tyypitettyinä.[6]Vuonna 1975 aloitettiin mopo Monkeyn myynti, ja aikaisemmin myydyt kevytmoottoripyörät uudelleen tyypitettiin. Painorajoitusten takia Monkeyhyn jouduttiin vaihtamaan kevyempi etujousitus. Myös nopeus piti kuristaa pienemmäksi alkuperäisestä 60 km/h nopeudesta. Muista tavanomaisista mopoista poiketen se oli nelitahtinen.[6] Suomessa mopo saavutti nuorison keskuudessa lyhyessä ajassa kulttimaineen yhdessä toisen suositun tossumopon, Suzuki PV:n kanssa, jota Solifer alkoi tuoda Suomeen 1981 Monkeyn kilpailijaksi.
Honda Monkey Z50J:tä on maahantuotu Suomeen vuosina 1975-1999. Vuonna 1973 tuotiin ensimmäiset mankit Suomeen koekäyttöön. Niissä oli pieni tankki ja penkki sekä perä ilman jousitusta,kutsutaan jäykkäperäksi.
Vuosimalleissa 1975-1979 tunnusomaista uudempiin malleihin oli, että runko oli hieman lyhyempi, koneen ylempien kiinnikkeiden reijät oli kolmion muotoiset,,jalkatappirunko oli suomessa tehty, takaiskunvaimentimet kiinnitettiin pitkällä läpipultilla,tankin kiinnitys erilainen, jarrupoljin on erimuotoinen, kahvarungot olivat kiinteät, penkki oli pitkä ja kapea ja tankki oli napattu jäykkäperästä painorajoitusten takia.
Seuraava näkyvä mallimuutos tuli vuonna 1979 jolloin tankki muutettiin isoksi. Lopullinen muutos "nykymuotoon" tapahtui vaiheittain, kun vuosille 1980-1981 tuli vanteiksi soikeareiälliset "traktorivanteet", pienet jarrurummut ja kaksi vaijeriväitteistä käsijarrua. Takajarru näistä löytyi vasemmasta kahvasta (vuodet -80 ja -81).
Vuosille 1982-1986 saatiin taas isot jarrurummut, pyöreäreiälliset vanteet, iso etuvalo, nopeusmittari ja virtalukko sekä pitkät että lyhyet ajovalot. Hammasrattaiden koko oli 12/45 (etu/taka). Vaihteisto oli kolmevaihteinen puoliautomaattivaihteisto, jossa haittana oli kytkinkeskiön herkkä hajoaminen jos kytkin on väärin säädetty
Mallivuodelle 1987 uudistuksia tuli monta, kun mankiin saatiin uusi tanko vanhojen kokoontaitettavien pässinsarvien tilalle, akku ja kierrosluvunrajoitin lisättiin, tankintarrat muuttuivat siivistä neliömäisiksi ja vuonna 1990 poistettiin pitkät ajovalot. Penkki muutettiin myös isommaksi. Nyt myös koneeseen kajottiin ensimmäistä kertaa lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Vaihteisto muutettiin nelivaihteiseksi ja kytkin vaihtui yksilevyiseen käsikäyttöiseen, nokkaketjun kiristysmekanismi vaihdettiin automaattiseen, sytytys muuttui kärjettömäksi, ja sylinterinkantta muokattiin: Venttiilit, palotila ja kanavat pienenivät. Myös mäntä muutettiin matalaksi jotta mäntä ei olisi ottanut kanteen kiinni. Puristussuhteet silti nousivat 8.8:1:stä 10.1:1:een. Hammasrattaiden koko välimallissa oli 12/42. Lisäksi saatavilla oli Rothmans -erikosmalli vuosina 1988-1989 sekä valko-turkoosi-pinkki väritteinen erikoismalli vuonna 1990.
Vuosina 1992-1999 tarrat tankissa muuttuivat pyöreäreunaisiksi ja moottorissa nokka-akseli muutettiin kuulalaakeroiduksi. Hammasrattaiden koko oli nyt 13/42. Vuonna 1992 suurennettiin vielä varatankin osuutta puolella litralla jolloin päätankin tilavuus jäi 4,5 litraan aiemman 5:n litran sijaan.
[muokkaa] Honda Monkey nykyään
Honda Z50 Monkeyn suosion syynä oli luotettava nelitahtinen moottori sekä siten pieni polttoaineenkulutus ja huoltovapaus. Honda Z50 Monkey on nykyään myynnissä ainoastaan Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolella [7] pääasiassa Aasiassa, mutta innokkaat harrastelijat tuovat niitä Eurooppaan yksityisinä, joten uusia Hondan valmistamia Monkey'ja saa vielä esimerkiksi Englannista sekä Saksasta tilaamalla. Erään internetsivun mukaan sen valmistaminen näille markkinoilla lopetettiin, koska se olisi pitänyt viedä EU:n vaatimiin jarrutesteihin.[6] Suomessa on myöhemmin markkinoille tullut myytäväksi monia EU:n hyväksymiä, lähinnä kiinalaisvalmisteisia Honda Monkeyn kopiomalleja esimerkiksi Sky Team, Kinroad, Glans Power, Skygo, Honlei, Zhen Hua ja Jincheng.
[muokkaa] Tekniset tiedot
| Merkki ja malli | Honda Z50A/Z50J | Honda Z50J | Honda Z50J |
|---|---|---|---|
| Myyty | 1980–1986 | 1987–1991 | 1992–1999 |
| Moottori | Honda ABO2 | Honda ABO2E | Honda ABO2E |
| Moottorin tyyppi | 4-tahti | 4-tahti | 4-tahti |
| Jäähdytys | ilma | ilma | ilma |
| Iskutilavuus | 49 cm³ | 49 cm³ | 49 cm³ |
| Männän halkaisija | 39 mm | 39 mm | 39 mm |
| Iskun pituus | 41,4 mm | 41,4 mm | 41,4 mm |
| Puristussuhde | 8,8:1 | 10:1 | 10:1 |
| Suurin teho, kW/rpm | 1,34/8000 | 1,55/6500 | 1,44/6500 |
| Kaasutin | Keihin PAO2B | Keihin PAO2C, 1991 Keihin PAO2D | Keihin PAO2E |
| Pääsuutin | kiinteä | 58 (1991 55) | 58 |
| Tankki | 5 l | 5 l | 4,5 l |
| Kytkin | automaattinen keskipako | märkä monilevy | märkä monilevy |
| Vaihteita | 3 | 4 | 4 |
| Sytytysjärjestelmä | kärjellinen magneetto | kärjetön CDI | kärjetön CDI |
| Jännite | 6V | 6V | 6V |
| Sytytysennakko | ajoitusmerkki vauhtipyörässä F, 20° Eykk | ajoitusmerkki vauhtipyörässä F | ajoitusmerkki vauhtipyörässä F |
| Katkojan kärkiväli | 0,3–0,4mm | - | - |
| Sytytystulppa | NGK CR6HS tai DENSO U20FSR-L | NGK C6HA tai DENSO U20FS-L | NGK CR6HSA tai DENSO U20FSR-U |
| Sytytystulpan kärkiväli | 0,6–0,7 mm | 0,6–0,7 mm | 0,6–0,7 mm |
| Akku, V/Ah | - | 6/2 | 6/2 |
| Pituus | 1,315 m | 1,315 m | 1,315 m |
| Akseliväli | 90 cm | 90 cm | 90 cm |
| Maavara | 15 cm | 15 cm | 15 cm |
| Eturengas: | |||
| Koko | 3,50x8 | 3,50x8 | 3,50x8 |
| Paine | 2 bar | 2 bar | 2 bar |
| Takarengas: | |||
| Koko: | 3,50x8 | 3,50x8 | 3,50x8 |
| Paine | 2 bar | 2 bar | 2 bar |
| Sytytystulpan kiristysmomentti | - | 9–12 Nm | - |
| Sylinterikannen kiristysmomentti | 9–12 Nm | 12 Nm | 9–12 Nm |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ The 1961 Honda Z100 Monkey Mini Bike
- ↑ The 1964 Honda CZ100 Super Cub Mini Bike; Honda Monkey History
- ↑ The 1967 Honda Z50-M Mini Trail; Honda Monkey History
- ↑ The 1967 Honda Z50-M Mini Trail
- ↑ Z50M Monkey - Inventing the mini bike
- ↑ a b c d Honda Z50 Monkey JoetaiLin sivuilla
- ↑ http://www.hondaminitrail50.com/mini-bikes/history/z50-history-3/
Sivulta puuttuu