Diktatuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Diktatuuri tarkoittaa perusmerkityksessään diktaattorin rajattomaan vallankäyttöön perustuvaa valtiomuotoa tai jonkin ei-demokraattisesti valtaan päässeen ihmisjoukon, kuten puolue-eliitin, sotilasjuntan tai aristokratian itsevaltaisesti hallitsemaa eli diktatorista valtiota. Diktatuuri voi myös tarkoittaa yleisesti hallintomuotoa, jolle on ominaista poliittisen opposition tukahduttaminen sekä sananvapauden tai muiden perinteisten demokraattisten vapauksien rajoittaminen. Tämä sivumerkitys on seurausta siitä, että varsin monet diktaattorit ovat olleet suoranaisia hirmuhallitsijoita eli tyranneja. Sana ”tyrannia” suhteen alkuperäinen neutraali merkitys on väistynyt kokonaan kielteisen merkityksen alle. Diktatuuri-sanaa käytetään myös yleisemmässä merkityksessä, joka on läheistä sukua suvereniteetin käsitteelle, jolloin sana viittaa yleisesti mihin hyvänsä vallassa olevaan tahoon.

Sanalla on siis ainakin kolme yleistä käyttötapaa, jotka erottuvat toisistaan:

  1. Diktatuuri henkilön tai pienen joukon suvereenina valtana tai tähän perustuvana hallintomuotona tai valtiona.
  2. Diktatuuri yleisesti hallintomuotona tai valtiona (tai myös jonain muuna organisaationa), jonka johdolla on suvereeni valta; tällöin puhutaan demokratiasta ”enemmistön diktatuurina”[1] tai työväenluokan diktatuurista[2], kuten marxilaisuudessa.
  3. Diktatuuri opposition ja toisinajattelijat tukahduttavana, väkivaltaisia keinoja käyttävänä hallintomuotona tai valtiona, synonyymina tyrannia.

1900-luvun Euroopan diktatoristen hallitusmuotojen edustajista kuuluisimpia ovat olleet Adolf Hitlerin natsi-Saksa, Benito Mussolinin Italia, Francisco Francon Espanja ja Josif Stalinin Neuvostoliitto. Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti henkilöpalvonnan luominen ja yleisesti niitä pidetään myös tyrannimaisina.

Modernina aikana diktatuuri on usein ollut köyhien tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. Toisen maailmansodan jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten

joille olivat tyypillisiä sotilasdiktatuurit.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Diktatuuri. Teoksessa Suomalainen tietosanakirja 1, a–din. Espoo: Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4472-9.
  • Karvonen, Lauri: Diktatur: Om ofrihetens politiska system. Stockholm: SNS Förlag, 2008. ISBN 978-91-85695-43-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.