Mosambik

Wikipedia

República de Moçambique
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Armando Guebuza Luísa Diogo
Pääkaupunki	Maputo
Muita kaupunkeja	Beira
Pinta-ala  – josta sisävesiä	801 590 km² (sijalla 35) 2,2 %
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	19 406 703 (sijalla 56) 24,2 / km² 1,38 % (2006)
Viralliset kielet	portugalin kieli
Valuutta	metical (MZM)
BKT (2006)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 99 29 miljardia USD 1 300 USD
HDI (2003)	0,379 (sijalla 178)
Elinkeinorakenne	maatalous 24,2 %, palvelut 34,6 %, teollisuus 41,2 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 ei käytössä
Itsenäisyys  – Portugalista	25. kesäkuuta 1975
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+258
Motto	ei ole
Kansallislaulu	Pátria Amada

Mosambikin tasavalta eli Mosambik on valtio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Etelä-Afrikka, Swazimaa, Zimbabwe, Sambia, Malawi ja Tansania. Idässä se rajoittuu Intian valtamereen.

Mosambik oli itsenäistymisensä aikoihin vuonna 1975 yksi maailman köyhimmistä valtioista. Maassa puhkesi pian Portugalista itsenäistymisensä jälkeen sisällissota. Se päättyi vuonna 1992, ja ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin 1994. Mosambik on Portugalinkielisten maiden yhteisön ja Kansainyhteisön jäsen, vaikka maa ei ole koskaan ollut osa brittiläistä imperiumia.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Varhaiset vaiheet 1.2 Eurooppalaiset yhteydet 1.3 Nykyaika 2 Politiikka ja yhteiskunta 3 Aluejako 4 Maantiede ja luonto 4.1 Eläimistö 4.2 Kasvisto 4.3 Ilmasto 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 6 Väestö 7 Kielet 8 Kehityksen haasteet 8.1 Kehitysyhteistyö 9 Kulttuuri 9.1 Musiikki 10 Katso myös 11 Lähteet

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Mosambikin historia

[muokkaa] Varhaiset vaiheet

Mosambikin ensimmäiset asukkaat olivat saneja (busmanneja). Muutaman viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskun alkua pohjoisesta saapui bantukansojen jäseniä. Keskiajalla Mosambikin rannikolle saapui arabikauppiaita, jotka liittivät sen osaksi Intiaan ja Arabian niemimaalle ulottuneita kauppaverkostoja ja toi islamin alueelle. 1100-luvulla perustettu Monomotapan kuningaskunta sijaitsi nykyisten Mosambikin ja Zimbabwen alueilla.

[muokkaa] Eurooppalaiset yhteydet

Portugalilainen Vasco da Gama saapui Mosambikin rannikolle vuonna 1498, jolloin alueella oli useita arabien asutuskeskuksia ja paikallisia sulttaanikuntia. 1500-luvulla portugalilaiset rakensivat ja valtasivat useita satamia ja tukikohtia Intiaan käytävän kaupan välietapeiksi. Alun perin portugalilaisten tärkein tukikohta oli Ilha de Moçambiquen saarella sijainnut São Sebastião de Moçambiquen kaupunki. Maa nimettiin myöhemmin juuri saaren mukaan. Koko maalle nimi Mosambik vakiintui vasta 1800-luvulla.

Portugalin maailmanvallan heiketessä 1500-luvun lopulla myös ote Mosambikista heikkeni ja vasta 1800-luvun lopulla Transvaalin kultakuumeen jälkeen eurooppalaiset tunkeutuivat sisämaahan. Arabien harjoittama orjakauppa maassa jatkui vuoteen 1877. Portugalin hallitus luovutti 1891 suuren osan maata yksityisen, pääasiassa brittiläisomisteisen, Mosambikin komppanian hallintaan.

[muokkaa] Nykyaika

Vaikka monet Euroopan maat toisen maailmansodan jälkeen myönsivät siirtomailleen itsenäisyyden, Portugali päätti pitää omista siirtomaistaan kiinni. Mosambikin asema muutettiin merentakaiseksi maakunnaksi. Samoihin aikoihin myös maahanmuutto Mosambikiin kasvoi. Vuonna 1975 Mosambikissa asui noin 250 000 portugalilaista.

Vuonna 1962 Dar es Salaamissa perustettiin Mosambikin itsenäisyyden asiaa ajava FRELIMO-liike (Mosambikin vapautusrintama). Vuonna 1964 käynnistettiin sissisota itsenäisyyden saavuttamiseksi. Mosambik saavutti itsenäisyyden Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen 25. kesäkuuta 1975. Maahan perustettiin FRELIMO:n johtama marxilainen yksipuoluejärjestelmä. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi Samora Machel.

FRELIMO:n ja RENAMO:n (Mosambikin kansallisen vastarintaliikkeen) välinen valtataistelu johti pian sisällissotaan, jonka aikana noin 900 000 siviiliä kuoli ja yli viisi miljoonaa evakuoitiin. 1,7 miljoonaa ihmistä pakeni naapurimaihin. Myös maamiinat johtivat useisiin vakaviin loukkaantumisiin ja kuolemiin. Presidentti Machel kuoli vuonna 1986 lento-onnettomuudessa, ja hänen seuraajakseen nimitettiin Joaquim Chissano. Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon heikentyessä sisällissota päättyi vuonna 1990 aselepoon. Samana vuonna kirjoitettiin uusi perustuslaki. Vuonna 1992 tehtiin rauhansopimus ja Mosambikista tuli monipuoluedemokratia. Vuoteen 1995 saakka sopimusta valvoivat Mosambikissa YK:n rauhanturvaajat.

Vasemmistolainen FRELIMO on voittanut vuosien 1994 ja 2000 presidentin- ja parlamenttivaalit, mutta oikeistolainen RENAMO on maan toiseksi suurin puolue. Vuonna 1995 Mosambik liittyi Kansainyhteisöön ensimmäisenä maana, joka ei ole koskaan ollut osa brittiläistä imperiumia. Vuonna 1996 Mosambikista tuli yksi Portugalinkielisten maiden yhteisön perustajajäsenistä. Vuonna 2000 maassa tapahtui pahimmat tulvat vuosikymmeniin. Ne tappoivat yli 600 ihmistä ja jättivät miljoona kodittomiksi.

Helmikuussa 2004 valittiin maan ensimmäinen naispääministeri, Luísa Diogo.

[muokkaa] Politiikka ja yhteiskunta

Pääartikkeli: Mosambikin politiikka Mosambik on monipuoluedemokratia. Valtionpäämies on presidentti, joka valitaan suorilla kansanvaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Tämänhetkinen presidentti on Armando Guebuza. Hallitusta johtaa pääministeri, joka on tällä hetkellä Luísa Diogo. Mosambikin parlamentti koostuu 250 jäsenestä, joiden toimikausi on viisi vuotta. Äänioikeus on jokaisella kahdeksantoista vuotta täyttäneellä.

Homoseksuaalisuus on Mosambikissa laitonta ja siitä saattaa seurata sakko tai enintään kolmen vuoden vankeus. Kuolemanrangaistus kiellettiin vuoden 1990 perustuslaissa.

Mosambik on osa Eteläisen Afrikan Kehitysyhteisöä (SADC). Maalla on hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihinsa ja se on pyrkinyt pitäytymään ulkopuolella Kongon kriisin myötä syntyneistä SADCin sisäisistä liittoutumista. Mosambik oli 2003-2004 Afrikan unionin puheenjohtajamaa.

[muokkaa] Aluejako

Mosambik jakautuu 11 provinssiin:

1. Cabo Delgado
2. Gaza
3. Inhambane
4. Manica
5. Maputo (kaupunki)
6. Maputo (provinssi)
7. Nampula
8. Niassa
9. Sofala
10. Tete
11. Zambezia

Provinssien lisäksi Mosambikissa on 128 piiriä ja 33 kuntaa.

[muokkaa] Maantiede ja luonto

Mosambik sijaitsee Kaakkois-Afrikassa. Sillä on yhteistä maarajaa Tansanian, Malawin, Sambian, Zimbabwen, Etelä-Afrikan ja Swazimaan kanssa. Mosambikin itäpuolella on Mosambikin kanaali. Maan jakaa kahtia Sambesijoki. Mosambikin korkein kohta on Monte Binga, joka kohoaa 2 436 metriin merenpinnan yläpuolella.

[muokkaa] Eläimistö

Mosambikin eläimistö on monimuotoinen. Gorongosan kansallispuistossa oli ennen sisällissotaa noin kolmetuhatta elefanttia, mutta nykyään niitä on enää 120. Eri lintulajeja on arviolta kuusisataa.

[muokkaa] Kasvisto

Mosambikissa tiedetään esiintyvän ainakin 5 600 eri kasvilajia. Endeemisiä lajeja on 250.

[muokkaa] Ilmasto

Mosambikissa on trooppinen ilmasto. Sadekausi on marraskuusta maaliskuuhun. Heinäkuusta syyskuuhun on kylmempää ja kuivempaa. Keskilämpötila Maputossa on tammikuussa 26 °C ja heinäkuussa 19 °C.

[muokkaa] Talous

Sisällissodan päätyttyä vuonna 1992 Mosambik oli yksi maailman köyhimmistä maista. Vuonna 2005 Mosambikin bruttokansantuote henkeä kohden oli 1 300 Yhdysvaltain dollaria. Vielä 1980-luvun puolivälissä se oli ollut 120 dollaria.

Sisällissodan seurauksena maan taloudellinen ja sosiaalinen perusrakenne oli lähes täysin tuhoutunut. Jopa kolmannes maan väestöstä oli maan sisäisiä pakolaisia ja naapurimaihin oli matkustanut 1,7 miljoonaa Mosambikilaista pakolaisiksi. Mosambikista tuli vakaa vuosien 1992-97 aikana. Maailman köyhimmäksi maaksi sisällissotansa aikana vajonnut Mosambik nosti taloutensa kasvuun, joka on jatkunut jo kymmenen vuotta.

Lukuun ottamatta vuosien 2000 ja 2001 tulvia Mosambikin talous on jatkanut kasvuaan, eikä sen uskota pysähtyvän 2000 luvulla. Yksityiset investoinnit ovat lisääntyneet, tosin ne ovat keskittyneet pääkaupunkiin Maputoon ja sen lähiympäristöön. Mosambik kaipaakin peruspalvelujen kohentamista erityisesti maaseudulla, joka kärsi eniten sodasta.

Tuotantoa, joka katosi sodan aikana liki olemattomiin, elvytetään jälleen. Esimerkiksi lasiteollisuus on alkanut uudelleen ja sokerin tuotanto ovat saaneet uutta pääomaa lähinnä Mauritiukselta. Myös portugalilaiset ovat perustaneet viime aikoina runsaasti yhteisyrityksiä Mosambikiin.

Suurin osa maan väestöstä elää maaseudulla ja lähes omavaraisesti. Miinanraivaus on ollut tarpeen, jotta maataloustuotanto on saatu uudelleen käyntiin. Runsaat sateet ovat tehneet Mosambikista ruuan ja elintarvikkeiden osalta liki omavaraisen. Maaseutua vaivaa kuitenkin edelleen peruspalveluiden puute: niin terveydenhuollon kuin opetuksenkin peruspalvelut joudutaan hakemaan kohtuuttoman kaukaa ja ne ovat usein huonolaatuisia. Mosambikin valuutta on metical, joka korvasi escudon vuonna 1980. Metical jakautuu sataan centavoon.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kivihiili
• titaani
• maakaasu

[muokkaa] Väestö

Väestötiedot vuonna 2005
Ikärakenne	0–14-vuotiaita 43,1 % 15–64-vuotiaita 54,1 % yli 64-vuotiaita 2,8 %
Mediaani-ikä	18,29 vuotta
Väestönkasvu	1,48 %
Syntyvyys	35,79 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus	20,99 / 1 000 henkilöä
Lapsikuolleisuus	130,79 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto	0 / 1 000 henkilöä
Eliniänodote	keskiarvo: 40,32 vuotta miehet: 39,9 vuotta naiset: 40,75 vuotta
HIV:n levinneisyys aikuisväestössä	12,2 %
Lukutaitoisia	54,9 % väestöstä

Etnisesti Mosambikin väestö jakautuu lukuisiin afrikkalaisiin kansoihin. Makuat ovat tärkein ryhmä pohjoisessa, senat ja ndaut ovat enemmistönä Sambesin laaksossa ja maan eteläosissa asuu pääosin tsonga- ja shangaan-kansaa.

Uskonnollisesti noin puolet väestöstä harjoittaa perinteisiä animistisia uskomuksia, kristittyjä on n. 30 % ja muslimeita 20 %.

HIV/AIDS on maassa vakava kansanterveysongelma, n. 12 % aikuisväestöstä arvoidaan olevan HIV-positiivisia.

[muokkaa] Kielet

Useimmat asukkaat puhuvat äidinkielenään paikallisia kieliä, kuten makuaa. Virallinen kieli on portugali, jota puhuu äidinkielenään 8,8 % ja toisena kielenään 27 % väestöstä. Mosambikissa puhutaan kymmeniä paikallisia kieliä (kaikkein yleisimpiä näistä ovat Swahili, Makhuwa, Sena, Ndau ja Shangaan – niihin on sekoittunut runsaasti paljon portugalilaista alkuperää olevia sanoja). Peruskoulun opetus tapahtuu pääasiassa portugaliksi, mutta kaikki eivät osaa sitä kovinkaan hyvin. Noin 40 prosenttia mosambikilaisista puhuu portugalia, heistä vain 6,5 - 8 prosenttia äidinkielenään. Arabit, kiinalaiset ja intialaiset puhuvat omia kieliään, käyttäen portugalia vasta toisena kielenään. Koulutetuimmat mosambikilaiset puhuvat myös englantia, jota opetetaan koulussa toisena tai kolmantena kielenä ja käytetään yritysmaailmassa.

Noin 48 % mosambikilaisista on lukutaitoisia. Miehistä 63,5 % ja naisista 32,7 % osaavat lukea ja kirjoittaa.

Koska siirtomaakaudella koulutukseen ei kiinnitetty huomiota, maan itsenäistymisen jälkeen yli 90 % väestöstä oli lukutaidottomia. Opetussektorin valtavissa haasteissa on kymmenen vuoden aikana edistytty. Vuosina 1997–2003 peruskoulun aloitti jo yli puolet kouluikäisistä lapsista. Nykyisin jopa 70 prosenttia lapsista aloittaa koulunkäynnin.

Sukupuolten väliset erot lukutaidossa ovat suuret: naisista lukutaitoisia on kolmasosa, miehistä kaksi kolmasosaa.

Vuonna 2000 koetut tulvat ja hirmumyrsky tuhosivat useita kouluja. Lisäksi sadat tuhannet perheet joutuivat lähtemään kodeistaan. Väestön katastrofivalmius on kuitenkin parantunut, ja kevään 2007 tulvatuhot olivat merkittävästi pienemmät.

[muokkaa] Kehityksen haasteet

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Viime vuosien talouskasvusta huolimatta Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista. YK:n kehitysohjelma UNDP on mitannut eri valtioiden kehitystä odotettavissa olevan elinajan, lukutaidon, koulutuksen ja elintason perusteella. Mitta-asteikkoa kutsutaan Inhimillisen kehityksen indeksiksi (Human Development Index, HDI). Kaikista 177:sta mukana olleesta maasta Mosambik sijoittuu aivan asteikon häntäpäähän, sijalle 168.

Itsenäistymisen jälkeinen sisällissota kesti 16 vuotta ja jälleenrakennus pääsi käyntiin kunnolla vasta vuoden 1992 rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Maata ovat kuitenkin koetelleet paitsi tulvat, myös ruokapula, valtionvelka sekä hiv/aids.

Mosambikille on myönnetty velkahelpotuksia talouden kehittymisen ansiosta. Köyhyys on saatu vähenemään ja velkahelpotuksen myötä säästyneet varat on sijoitettu koulutukseen, terveydenhuoltoon ja parempiin kulkuväyliin.

[muokkaa] Kehitysyhteistyö

Hyvästä kehityksestä huolimatta Mosambik on riippuvainen ulkoisesta kehitysavusta, jota se saa myös Suomelta. Suomen tuki Mosambikissa on suunnattu terveyteen, opetukseen ja maaseudun kehittämiseen. Osa tuesta käytetään kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Kehitysyhteistyöllä on saavutettu hyviä tuloksia terveyssektorilla. Rokotusohjelmat ovat johtaneet lapsikuolleisuuden vähenemiseen. Myös malariatapauksia on aiempaa vähemmän ja puhtaan juomaveden saatavuus on parantunut. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan malaria ja hiv/aids vähentävät Mosambikin bruttokansantuotteen kasvua noin prosenttiyksikön vuodessa.

Vaikka köyhyys vähenee Mosambikissa, yli puolet väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Vuosina 1997–2003 köyhyydessä elävien osuus saatiin vähenemään viidenneksellä. Myös vuosille 2006–2009 laaditun köyhyyden vähentämissuunnitelman toteutus on lähtenyt tehokkaasti käyntiin. Mosambikin uskotaan saavuttavan YK:n vuosituhattavoitteen köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä.

Mosambikissa tuloerot ovat pienemmät kuin monissa muissa Afrikan maissa. Etenkin maaseudun köyhyys on vähentynyt ja köyhimpienkin ostovoima on parantunut. Maatalouden tuottavuutta rajoittavat kuitenkin kuivuuskaudet ja tulvat. Yli 800 000 mosambikilaista kärsii ruokapulasta, ja joka neljäs lapsi on aliravittu.

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Musiikki

Mosambikilainen musiikki on usein portugalilaisvaikutteista. Yleisin nykymusiikin tyylilaji on marrabenta. Suosittuja yhtyeitä ovat muun muassa Mabulu, Eyuphuro, Ghorwane ja Kapa Dech.

[muokkaa] Katso myös

• Mosambikin tulva (2000)

[muokkaa] Lähteet

• The World Factbook: Mozambique Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
• World Development Indicators 2006, World Bank
• Human Development Report, UNDP, 2006
• Maailman terveysjärjestö WHO
• Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen viestintä

	Portugalinkielisten maiden yhteisö
	Angola | Brasilia | Guinea-Bissau | Itä-Timor | Kap Verde | Mosambik | Portugali | São Tomé ja Príncipe