Apatiitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mineraalia. Venäläistä kaupunkia käsittelee artikkeli Apatity.
Apatiittikiteitä Quebecistä, Kanadasta.

Apatiitti on yleinen fosfaattimineraali ja tärkeä fosfaatin lähde. Apatiitti on yleisnimitys hydroksyyli-, fluori- ja klooriapatiiteille. Apatiitti koostuu pääasiassa kalsiumfosfaatista mutta fluoriapatiitti (Ca5(PO4)3F) sisältää kalsiumfluoridia, klooriapatiitti (Ca5(PO4)3Cl) kalsiumkloridia, ja hydroksyyliapatiitti (Ca5(PO4)3(OH)) hydroksideja.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apatiittia käytetään paljon fosfaattilannotteiden valmistuksessa käsittelemällä sitä rikkihapolla.

Apatiitti on hyvin arka hapoille (ei kuitenkaan liukene fluorivetyyn), naarmuuntumiselle ja kolhuille. Se on hyvin hauras ja sen Mohsin kovuus on vain 3-5. Sitä harvoin käytetään koruteollisuudessa, se onkin lähinnä teollisuusmineraali.

Esiintymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apatiittia esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta Suomessa varsinaisia esiintymiä ei ole, joista louhittaisiin pääasiasiassa apatiittia. Esimerkkinä voidaan mainita että sitä löytyy runsaasti muun muassa Lohjan Ojamon rautamalmista. Siilinjärvellä on apatiittikaivos. Suurimmat ja mainittavimmat esiintyvät löytyvät ulkomailta. Näistä mainittavia ovat muun muassa Ylä-Burma, Brasilia, Ceylon, entisen Tsekkoslovakian alueet, Intia, Madagaskar, Meksiko ja Yhdysvallat.

Värimuunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apatiitit ovat yleensä vihreitä tai joskus ruskeita, mutta muut värimuunnokset ovat hyvin harvinaisia. Esimerkiksi kirkkaankeltaisia ja läpinäkyviä kiteitä on löydetty Durangosta Meksikosta; purppuranvärisiä Ehrenfriedersdorfista Saksasta; ja sinisiä Knappenwandista Itävallasta, Siperiasta Venäjältä, Mainen Auburnista Yhdysvalloista. Läpikuultavia keltaisia kiteitä on löytynyt myös Vesuviuksen tulivuoren purkausaukolta ja Piedmonteselta Italian Alpeilta. Muualta Alpeilta taas on löytynyt vihertävän harmaita ja sameanvalkoisia kiteitä.

Kissansilmäapatiitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korukivikäyttöön soveltuvaa erittäin harvinaista kissansilmäapatiittia esiintyy Burmassa ja Brasiliassa. Ns. kissansilmäilmiön aiheuttaa kiteen tasalaatuisuus. Kiteen erittäin ohuet kiteiden muodostamat yhdensuuntaiset kuidut ovat samansuuntaisia, ja valoa heijastaessaan saavat aikaan "kissansilmämäisen" viivamaisen hohteen.

Kissansilmäilmiö tulee parhaiten esiin hionnalla. Kide katkaistaan ja sen toinen pää hiotaan pyöreäksi, tai vaihtoehtoisesti koko kide hiotaan kuulaksi. Valmiiksi hiottua kiveä käännellessä pyöröhiottuun kiveen ilmestyy kapea vaalea raita, niin sanottu "kissansilmä", joka kääntyy kiveä liikuteltaessa.

Fysikaaliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apatiitin lohkeavuus vaihtelee heikosta etevään, ja sen murros on simpukkamainen tai hauras. Apatiitilla on fluoresenssi, mutta hyvin vaihteleva. Apatiitin kidejärjestelmä on heksagoninen, ja kiteet ovat lyhyitä tai pitkiä pylväitä tai paksuja levyjä.

Apatiitin kidejärjestelmä on heksagoninen ja se on aina ollut helppo sekoittaa myös heksagoniseen, kuusikulmaisia kiteitä muodostavaan berylliin ja smaragdiin, ja muihin samankaltaisiin mineraaleihin. Apatiitti onkin saanut nimensä kreikan kielen petkuttamista tarkoittavasta sanasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]