Siilinjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siilinjärvi
Siilinjärvi.vaakuna.svg Siilinjärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.siilinjarvi.fi
Sijainti 63°04′30″N, 027°39′35″EKoordinaatit: 63°04′30″N, 027°39′35″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Kuopion seutukunta
Perustettu 1925
Kuntaliitokset Kuopion mlk (osa, 1969)
Kokonaispinta-ala 507,81 km²
222:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 400,96 km²
– sisävesi 106,85 km²
Väkiluku 21 600
51:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 53,87 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,6 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 15,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 20,25 %
135:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • PS
 • KD

16
9
8
4
3
2
1

Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 23 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kunnassa asuu 21 600 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 507,81 km2, josta 106,85 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 53,87 asukasta/km2. Siilinjärven naapurikunnat ovat Kuopio, Lapinlahti ja Maaninka.

Vuonna 2008 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn mukaan Siilinjärvellä on koko maan toiseksi paras imagolähde? oman kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista. Ensimmäiseksi tässä tutkimuksessa sijoittui Raisio.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa valittiin kolme siilinjärveläistä ehdokasta kansanedustajiksi. Eduskuntaan päässeet siilinjärveläiset olivat Jyrki Katainen (kok.), Tuula Väätäinen (sdp) ja Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Siilinjärveltä valittiin eniten kansanedustajia uuteen eduskuntaan, kun määrä suhteutetaan kuntien asukaslukuun.[6] Vuonna 2008 tosin Hannakaisa Heikkinen muutti Kiuruvedelle [7] ja vuonna 2010 Jyrki Katainen muutti Espooseen [8]

Helmikuussa 2008 kunnan uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Sotkamon kunnanjohtaja Jari Tolonen. Tolonen seurasi tehtävissään 90-luvun alusta asti kunnanjohtajana toiminutta Jouni Mutasta, joka siirtyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän johtajaksi.[9] Maaliskuussa 2009 Tolonen valittiin Kajaanin uudeksi kaupunginjohtajaksi, jolloin Siilinjärvellä alkoi uuden kunnanjohtajan etsiminen. [10] Elokuussa 2009 ilmoitettiin, että uudeksi kunnanjohtajaksi oli valittu Kaavin kunnanjohtaja Vesa Lötjönen.[11]

Siilinjärvellä ilmestyy Uutis-Jousi -niminen paikallislehti.

Geologia, maantiede ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven kallioperä on vanhaa ja koostuu useista kivilajeista. Vanhimmat kivet ovat iältään yli 2500 miljoonaa vuotta, kun nuorimpiin kuuluu noin 1880–1870 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä. Vanhimmat kivet edustavat nykyisten Alppien tapaisen, mutta ikivanhan jo lähes tasaiseksi kuluneen vuoriston juuriosaa. Nämä ns. pohjagneissit ovat seoskiviä. Nykyään Siilinjärvellä näitä kiviä esitellään kantatie 75:n varrella Päivärinteen ABC-aseman jälkeen ennen Sulkavanniityn risteystä tien oikealla puolella olevassa kallioleikkauksessa. Todisteena tulivuoritoiminnasta ovat noin 2060 miljoonaa vuotta vanhat laavakivet. Siilinjärven kallioperän kiviä on hyödynnetty muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineeksi, sekä murskeena ja sepelinä korvaamaan harjujen soraa ja hiekkaa.

Siilinjärven arkeeinen kallioperä rikkoutui noin 2 600 miljoonaa vuotta sitten, kun silloiseen maankuoreen aukeni mahdollisesti 100–200 kilometrin syvyyteen asti ulottuvia repeämiä. Niihin purkautui kivisulaa, josta kiteytyivät muun muassa Yaran (ent. Kemira) kaivoksen alueella nähtävät karbonatiitti- ja glimmeriittikivet samoin kuin feniitti.[12]

Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven maisemaa ja maapeitettä muovaili suurimmaksi osaksi nykyaikaa edeltänyt Veiksel-jääkausi.

Mannerjään sulaessa suurin osa Siilinjärvestä jäi aluksi meren alle. Tuolloin alue kuului Yoldianmeren ulkosaaristoon. Jälkiä muinaisesta merenrannasta on nähtävissä mäkien rinteillä. Nykyisin silloinen merenranta on Siilinjärvellä noin 150 metrin korkeudessa. Suurten järvien pinnan laskujen ohella soistuminen on eniten muuttanut Siilinjärven maisemaa viimeksi kuluneiden 5000 vuoden aikana.

Nykyisin yleisin maalaji on moreeni. Suurin osa kunnan alueesta on kumpuilevaa kallio- ja moreenimaastoa. Siilinjärven kautta kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Keskustan alueella harjualue haarautuu. Pidempi haara jatkuu pohjoisluoteeseen ja lyhyempi länsiluoteeseen. Solmukohdassa sijaitseva Patakukkula-Tarinaharju on kerrospaksuudeltaan yksi Suomen suurimpia harjukerrostumia{}. Se kohoaa ympäristöstään noin 80 metriä ja maakerroksen paksuus on yli 100 metriä.[13] Alueella on myös suppamaastoa. Kunnan keskiosien alavilla alueilla esiintyy runsaasti jäätikköjokien aikanaan aikaan saamia savi- ja silttikerrostumia.

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten perusteella on selvitetty, että ennen jääkautta Siilinjärven metsien valtapuina olivat mänty, koivu ja leppä. Metsissä kasvoi myös tammea, jalavaa, saarnea, lehmusta ja pähkinäpensasta. Kuusi oli harvinainen. Tuon aikaisia kasveja olivat muun muassa misteli, tähkäkanerva ja kuningassaniainen.lähde?

Jääkauden jälkeen ensimmäinen kasvillisuustyyppi oli tundramainen pioneerikasvillisuus. Koivu levisi alueelle enintään 100–200 vuotta jään sulamisen jälkeen. Tuolloin koivumetsät muistuttivat lähinnä Lapin tunturikoivikkoja. Ilmaston lämmettyä mänty levisi alueella noin 9800–9900 vuotta sitten ja syrjäytti koivun valtapuuna. Tällöin ilmasto oli lämminkesäinen ja kuiva, mutta talvet olivat kylmiä. Rannoilla kasvoi tyrniä. 8000 vuotta sitten alkanut lämpökausi(lämpötila noin kaksi astetta nykyistä korkeampi) toi alueelle lepän. Lämmin kausi jatkui kolmetuhatta vuotta ja tänä aikana yleistyivät myös jalot lehtipuut lehmus, pähkinäpensas, jalava ja tammi. Metsät olivat tuolloin sekametsiä. 5000 vuotta sitten ilmaston alkaessa kylmentyä kuusi levisi alueelle ja syrjäytti lämpökauden lajit. Viimeksi kuluneen 2000 vuoden ajan metsät ovat olleet havupuuvaltaisia.

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven kirkonkylä sijaitsee Siilinjärven luoteisrannalla. Pitkulainen järvi laskee kaakkoisosastaan Juurusveteen.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Lentoaseman kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -6,0 -5,7 -0,2 6,4 14,1 18,9 21,8 18,9 12,9 6,3 -0,1 -3,9 ka. 7
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -12,6 -13,0 -8,0 -2,2 4,3 10,3 13,6 11,7 7,0 2,1 -4,1 -9,7 ka. -0,1
Sadanta (mm) 48 36 36 30 46 67 80 75 53 56 52 51 Σ 630
Sadepäivät (d) 23 18 17 12 13 15 16 16 16 18 23 24 Σ 211
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-6,0
-12,6
-5,7
-13,0
-0,2
-8,0
6,4
-2,2
14,1
4,3
18,9
10,3
21,8
13,6
18,9
11,7
12,9
7,0
6,3
2,1
-0,1
-4,1
-3,9
-9,7
S
a
d
a
n
t
a
48
36
36
30
46
67
80
75
53
56
52
51


Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkonäkymä Siilinjärven kirkosta, kuvan vasemmassa reunassa "Sankariuurna".

Kunnan vaakunan kaksi kassaraa liittyvät Kasurilan kylän nimeen, jonka mukaan itsenäistynyt kunta alun perin määrättiin nimettäväksi. Vaakunan vesilehvä viittaa järveen, jonka mukaan kunta sai nykyisen nimensä.

Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä.[14] Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirinmielisairaala. Tuolloin oli tavallista että keuhkotautiset ja mielisairaat sijoitettiin mahdollisimman kauaksi tavallisista ihmisistä.

1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Tätä aikaisemmin etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään moottoritien valmistumiseen asti. Moottoritien rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mullisti huomattavasti Siilinjärven keskustan aluetta. Moottoritie rakennettiin ns. läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17. Näin moottoritie rakennettiin aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto moottoritien paikaksi oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse Leppäkaarteen ja Yaran (ent. Kemira) välistä.

1969 avatulla Rikkihappo Oy:n (nyk. Yara) tehtaalla oli suuri työllistävä vaikutus Siilinjärvellä. Vielä lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara (ent. Kemira) on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen. Tehtaan rakentaminen vaikutti myös väestönkehitykseen positiivisesti. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin, lisääntyneen työväestön asuttamiseksi. Nykyään laaja Yaran alue suunnattomine kipsivuorineen hallitsee selvästi maisemaa Siilinjärven keskustan itäpuolella. Tehtaan apatiittiavolouhos on nykyään yli kolmen kilometrin pituinen.

Soraisilla harjuilla merkittävä vaikutus kehitykseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin. Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi (ei kunnaksi, kuten usein mainitaan) Helsingin Sanomien äänestyksessä.[15]

Soravarojen hyödyntäminen alkoi 1930-luvulla, kun Ahmon alueelta alettiin ottaa soraa ja hiekkaa Kallansiltojen rakennustyömaalle. Tähän aikaan osa nykyistä keskustaa oli vielä koskematonta harjualuetta. Ahmon sora-alueen jälkeen 1950-luvulla alettiin hyödyntää keskustan länsipuolella Tarinaharjun alueella sijainnutta sora-aluetta. Tämä alue nimettiin "ykkösmontuksi". Paikoitellen alueelta otettiin soraa jopa pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin aluetta on hyötykäytetty rakentamalla sinne hyppyrimäkiä ja rantalentopallokenttiä.

1970-luvulla valtuustossa heräsi halu suojella Tarinaharjun aluetta ja varsinkin Patakukkulan alueen harjumaisemaa. Soranotto alueella loppuikin vaikka aluetta ei virallisesti suojeltu. Soranotto siirtyi tämän jälkeen alueen länsipuolelle kauemmaksi keskustasta Maaningantien varteen, jonne syntyi myöhemmin vielä suurempi soramonttu ns. kakkosmonttu. Tämän lisäksi soramonttuja on syntynyt myöhemmin vielä muun muassa Pöljälle ja Rissalan Siltasalmeen.[12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestön kehitys[16]
Vuosi Asukkaita kunnassa
1925 4 699
1930 4 702
1940 5 665
1950 7 190
1960 8 023
1970 10 834
1980 15 182
1990 18 748
2000 19 742
2006 20 609
2010 20 975
2012 21 310

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Siilinjärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 168
1985
  
16 941
1990
  
18 749
1995
  
19 304
2000
  
19 742
2005
  
20 271
2010
  
21 010
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Siilinjärvi on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla vuosittain. Väestö on varsin nuorta. Keski-ikä on 37,6 vuotta. 18 vuotta täyttäneistä 68,9 % on suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon.

Työttömyys kunnassa on laskenut joka vuosi vuodesta 1993 lähtien. Työttömyysaste oli marraskuussa 2007 5,8 %, joka oli koko Pohjois-Savon pienin.[6]

Väestöstä noin puolet asuu keskustassa ja sitä ympäröivillä asuinalueilla, reilu neljännes maaseutualueella ja vajaa neljännes Toivala-Vuorelassa.

Asuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerrostaloja rakenteilla Siilinjärven Vuorelassa maaliskuussa 2008.

Suurin osa asumisesta on keskittynyt kunnan etelä-pohjois-suunnassa halkaisevan valtatie 5:n varteen. Tämän lisäksi ympäri kuntaa sijaitsee useita pieniä kyläkeskittymiä. Kesämökkejä kunnassa on 935.

Kahden navan kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorelan Sandelsintielle vuonna 2008 valmistunut kerrostalo.

Siilinjärvellä on kaksi suurta asuinkeskittymää, jotka sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan; Kirkonkylä ja Toivala-Vuorela. Kirkonkylän alueella asuu noin 10 000 henkeä ja sen suurimmat asuinalueet ovat; keskusta, Leppäkaarre, Simonsalo, Harjamäki ja Kasurila. Kuopion rajan tuntumassa sijaitseva Toivala-Vuorela on noin 5 000 hengen asuinkeskittymä ja siihen kuuluvat Toivalan, Vuorelan ja Haaparinteen asuinalueet.

Keskustan läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Siilinpään, Sulkavanniityn, Kirkonmäen, Räisälän, Ahmon, Pyylammen, Vesijärven, Joentauksen, Päivärinteen, Honkamäen, Tynnörisen ja Vanhan Pappilan asuinalueet.

Kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan lisäksi Vuorelaan, Harjamäkeen, Siilinpäähän, Simonsaloon, Kirkonmäelle ja Leppäkaarteeseen.

Vuonna 2009 keskustassa alkoi mittava rakennushanke, kun Asematielle alettiin rakentaa useiden kerrostalojen asuinkokonaisuutta. Kerrostalot tulevat olemaan 4–7-kerroksisia.[18] Toinen suuri menossamilloin? oleva rakennushanke on Haaparinteen asuinalueen rakentaminen. Täysin uutta omakoti- ja rivitaloaluetta rakennetaan Toivalan, Vuorelan ja moottoritien väliseen kolmioon. Alueen viisiosainen rakennushanke kattaa yhteensä toistasataa asuinrakennusta. Tällä hetkellämilloin? rakennetaan alueen neljättä vaihetta.[19]

Viinamäelle rakentuvia kerrostaloja vuonna 2010.

Siilinjärven asuinalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven torilla on esiintymislava.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaiseen pääilmansuuntaan kulkevien maanteiden lisäksi Siilinjärven keskustassa on rautatieasema, jolla matkustajajunat pysähtyvät. Kunnan alueeseen kuuluu syväsatama ja Kuopion lentoasema. Lentoaseman yhteyteen sijoittuu myös veneilyterminaali.

Maantiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkee Valtatie 5 etelä-pohjois-suuntaan, valtatie 9 länsi-itä-suuntaan, kantatie 75 Nurmeksen kautta Kuhmoon ja kantatie 77 Viitasaaren kautta Kyyjärvelle. Siilinjärveltä ajaa moottoritietä pitkin kesäisin reilussa 10 minuutissa ja talvisin reilussa 15 minuutissa Kuopioon.

Seuraavat tiet Valtatie 9:ää lukuun ottamatta kulkevat aivan Siilinjärven keskustan ohi. Valtatie 9 erkanee valtatie 5:stä Vuorelassa.

5 Kuopio, Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
5E 63 Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
9E 63 Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Turku (länteen)

9 Joensuu, Niirala (Tohmajärvi) (Itään)

75 Nurmes, Kuhmo (Itään)
77 Maaninka, Pielavesi, Viitasaari (Länteen)

Välimatkoja Siilinjärveltä

Rautatie ja linja-autot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savon rata kulkee kunnan läpi, ja junat pysähtyvät Siilinjärven rautatieasemalla. Päivittäin matkustajajunia kulkee runsaat viisiselvennä kappaletta suuntaansa. Seuraava matkustajaliikenteen käytössä oleva asema on pohjoisessa Lapinlahti ja etelässä Kuopio. Myös Toivalassa ja Pöljällä on rautatieasemat, joissa matkustajajunat eivät kuitenkaan enää pysähdy. Junamatka Kuopioon kestää alle 20 minuuttia.

Yöjunia ei Siilinjärvellä ole matkustajakäyttöön tarjolla. Linja-auton yöpikavuoro kuitenkin liikennöi Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä päivittäin Siilinjärven kautta. Siilinjärven keskustaajamasta pääsee pikavuoroilla ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Ouluun, Kajaaniin, Nurmekseen, Savonlinnaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Vaasaan, Seinäjoelle ja Viitasaarelle. Joensuun ja Kuopion väliset pikavuorot ajetaan Siilinjärvellä Vuorelan ja Toivalan kunnanosien kautta.

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion lentoasema

Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema on noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Siilinjärven keskustasta.

Lentoasemalta pääsee reittilennoilla Helsinkiin ja Riikaan. Tämän lisäksi useiden matkatoimistojen suorat lennot eri lomakohteisiin lähtevät asemalta.

Paikallisliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärvellä liikennöivät paikallisliikenteen bussit ovat osa Kuopion paikallisliikenteen verkostoa. Tiheimmin paikallisliikenteen bussit liikennöivät Siilinjärven eteläosissa Toivalassa ja Vuorelassa. Keskustan alueella ja sen ympäristössä (Harjamäki, Leppäkaarre, Simonsalo, Kasurila) bussien liikennöintiväli on noin puoli tuntia. Tämän lisäksi bussiverkosto kattaa myös Jännevirran.

Bussimatka keskustasta Kuopioon paikallisliikenteen vuorolla kestää 30-40 minuuttia. Pikavuorolla matka kestää noin 20 minuuttia.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärvellä sijaitsee Kuopion lentoasema, jolla toimii myös Ilmavoimien Karjalan Lennosto. Suurimmat yritykset Siilinjärvellä ovat Yara Suomi Oy:n tehdas ja apatiittikaivos, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy, Virkistysuimala Fontanella ja Kylpylähotelli Kunnonpaikka.

Työttömyyslukemat ovat Pohjois-Savon alhaisimmat (5,8 %), Siilinjärveä ennen tulee naapurikunta Maaninka.

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2008 kunnallisvaaleissa:

Kokoomus on ollut Siilinjärvellä suurin voittajapuolue viime vuosina. Vielä vuoden 2000 vaaleissa puolue sai vain 6 paikkaa. Samaan aikaan Keskustan paikkamäärä on vähentynyt jokaisissa kuntavaaleissa 2000-luvulla.

2012 kunnallisvaalit Suomen Keskusta 17 (+1) Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 8 (+-0) Perussuomalaiset 7 (+5) Kansallinen Kokoomus 6 (-3) Vasemmistoliitto 3 (-1) Vihreä liitto 1 (-2) Suomen Kristillisdemokraatit 1 (+-0)

2014 puolueloikkaukset Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 10 (+2) Perussuomalaiset 5 (-2)


Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulun luokat 1–6:

Siilinlahden koulun alaisuuteen kuuluvat myös Siilinpään ja Päivärinteen koulut. Lisäksi kunnassa on erityiskoulu.

Peruskoulun luokat 7–9:

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

Muu koulutus

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven kunnalla on kuusi ystävyyskuntaa:

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärvi on tunnettu pesäpallopaikkakunta. Nykyään jalkapallo ja jääkiekko ovat nousseet kisaamaan kunnan ykköslajin asemasta. Pesäpallon aseman heikkeneminen johtuu osaksi Siilinjärven Pesiksen miesten joukkueen lopettamisesta vuonna 1999. Miesten joukkue fuusioitui tuolloin kuopiolaisen Kelta-Mustat joukkueen kanssa. Uuden seuran nimeksi tuli Puijon Pesis ja kotipaikkakunnaksi Kuopio.

Eniten junioritoimintaa on tällä hetkellä Siilinjärven Palloseuralla. Muita isoja junioriseuroja ovat Siilinjärven Pesis, Toivalan Urheilijat ja Siilinjärven Ponnistus.

SiiPen ja seuran edeltäjän SiiPon miesjoukkueet pelasivat yhteensä 18 kautta maan ylimmällä sarjatasolla. Vuonna 1986 SiiPo voitti hopeaa. SiiPen naiset ovat pelanneet pääsarjassa yli 20 vuotta, mutta päättivät luopua pääsarjapaikasta syksyllä 2011. Vuonna 1999 SiiPen naisten joukkue voitti Suomen mestaruuden. Silepa pelasi lentopalloa parhaimmillaan SM-sarjassa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Jalkapallossa ToU pelasi vuosina 1983 ja 1985 Kakkosessa.

Vuorelan Veikot voitti miesten rullakiekon Suomen mestaruuden 2009 sekä 2012.

ZZ Toivala voitti miesten istumalentopallon Suomen mestaruuden 2012 ja 2013. Lisäksi joukkue voitti Suomen Cupin 2011 ja 2012. ZZ Ladyt voitti naisten istumalentopallon SM-kultaa vuonna 2013 sekä Suomen cupin 2012.

Merkittävimmät urheilualueet ovat Mantun pesäpallostadion, Ahmon urheilualue ja Tuplajäät.

SiiPen nuoret pelaamassa pesäpalloa.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja siilinjärveläisiä ja Siilinjärvellä vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärven keskusta panoraamakuvassa. Taustalla näkyy Kemiran (nyk. Yaran) kaivos- ja tehdasalue.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  6. a b Savon Sanomat
  7. [1]
  8. [2]
  9. Savonsanomat.fi
  10. [3]
  11. [4]
  12. a b Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys ry: Kipsivuoren juurella - Siilinjärven luonnon vaiheita, Karisto Oy 2002
  13. Siilinjärven ympäristöohjelma (2.3.1 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesialueet ja vedenottamot) 2006. Viitattu 25.7.2012.
  14. Kuntaesittely – Historia Siilinjärven kunta. Viitattu 31.10.2007.
  15. Helsingin Sanomat
  16. Siilinjärvi.fi
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  18. Uutis-Jousi
  19. Siilinjärvi.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]