Ahti Sonninen

Ahti Sonninen nuorimman poikansa Tapanin kanssa vuonna 1955.

Ahti Sonninen (11. heinäkuuta 1914 Kuopion mlk. – 28. heinäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä. Hän toimi Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosaston lehtorina vuosina 1959–1977 ja sai professorin arvonimen 1974.

Ahti Sonnisen vanhemmat olivat alun perin lapinlahtelainen Albanus Sonninen, s. 19. lokakuuta 1883 ja Edla Nuutinen. Hän avioitui Hilkka Bomanin kanssa.

Ahti Sonninen valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista vuonna 1936 ja toimi opettajana eri kansakouluissa vuoteen 1943. Opettajantoimensa ohella hän opiskeli musiikkia aluksi yksityisesti ja vuodesta 1939 Sibelius-Akatemiassa. Sonninen toimi Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevan Itä-Helsingin musiikkiopiston ensimmäisenä rehtorina. Hän oli mukana perustamassa Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukiota 1960-luvulla.

Sonnisen läpimurtoteos oli baletti Pessi ja Illusia vuodelta 1951. Yrjö Kokon kirjaan perustuvan baletin tilasi Alfons Almi kesällä 1952 järjestämäänsä balettikiertuetta varten. Myöhemmin baletin ottivat ohjelmaansa myös Suomalainen Ooppera ja Tukholman Kuninkaallinen Ooppera. Lisäksi Suomalainen Ooppera esitti baletin vierailuillaan Brysselissä ja Wiesbadenissa. Esitysmääriltään Pessi ja Illusia on kaikkien aikojen menestynein suomalainen baletti. Sonninen on säveltänyt myös baletit Ruususolmu (1959) ja SE (1972).

Ahti Sonninen teki myös paljon elokuvamusiikkia, muun muassa Edvin Laineen elokuviin Tuntematon sotilas (1955) ja Pikku suorasuu (1962) sekä Matti Kassilan elokuviin Maija löytää sävelen (1951) ja Elokuu (1956). Kahdesta viimeisestä Sonninen sai Jussi-patsaan. Kansakoululaisille hän tuli tutuksi koululaulukirjojen tekijänä. Hänet palkittiin vuonna 1961 Pro Finlandia -mitalilla.

Sonninen pelasi 1930-luvulla pesäpalloa Siilinjärven Ponnistuksen joukkueessa, muun muassa SM-sarjassa vuonna 1936. Hän toimi seuran johtokunnassa, ja hänet valittiin seuran kunniajäseneksi. Hän sävelsi Pesäpalloilijain marssin, jonka sanoitti hänen pelaajatoverinsa Eino Halonen.

Tuotanto

Sävellyksiä

• Suurkaupungissa, sarja pianolle 1953
• Preludio Festivo WSOY:n 75-vuotisjuhlaan 1953
• Tammenkaatajat, kantaatti 1953
• El amor pasa, laulusarja 1953
• baletti Pessi ja Illusia 1951–52
• radio-ooppera Merenkuninkaan tytär
• kantaatti Lyökämme käsi kätehen Kalevalan 100-vuotisjuhliin 1949
• Karjalan neidon lauluja 1948
• Sinfonisia tuokioita 1947
• 3 mieskuorolaulua 1947
• Juhannusyö, laulusarja 1946
• 7 laulua unkarilaisiin kansanrunoihin 1946
• Laululyhde lapsille 1939
• Juvenalia, pianon ja sellon yhteissoitto

Yksin- ja kuorolauluja

Kalevala-aiheisia teoksia laulusolisteille:

• Lemminkäisen äiti
• Iso tammi
• Kultaneidon taonta
• Kyllikin ryöstö
• Sammon taonta
• Tulen synty
• Karhun peijjaiset

Elokuvamusiikkia

• Ison miehen vierailu (1999)
• Pikku suorasuu (1962)
• Lumisten metsien tyttö (1960)
• Jangada (1957)
• Elokuu (1956)
• Tuntematon sotilas (1955)
• Kun on tunteet (1954)
• Maailmat kohtaavat – XV Olympiakisat Helsingissä 1952 (1952)
• Radio tekee murron (1951)
• Ratavartijan kaunis Inkeri (1950)
• Härmästä poikia kymmenen (1950)
• Maija löytää sävelen (1950)
• Kanavan laidalla (1949)
• Ruusu ja kulkuri (1948)
• Koskenkylän laulu (1947)

Aiheesta muualla

• Finnish Music Information Centre
• Kansallisbiografian artikkeli (maksullinen)