Zoltán Kodály

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zoltán Kodályin muistolaatta Budapestissa

Zoltán Kodály [ko:daj] (16. joulukuuta 18826. maaliskuuta 1967) oli unkarilainen säveltäjä, etnomusikologi, opettaja, lingvisti ja filosofi.

Kodály oli yksi ensimmäisistä perusteellisista kansanmusiikin tutkijoista. Hänestä tulikin myöhemmin yksi etnomusikologian uranuurtajista.

Kodály sävelsi koko elinikänsä. Hän kiinnostui vanhempana musiikin opetuksesta.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodály syntyi Kecskemétissä, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Galántassa ja Nagyszombatissa (nykyinen Trnava Slovakiassa). Kodály alkoi jo varhain viulunsoiton, ja oppi isältään, joka oli taitava amatöörimuusikko, musiikin peruskäsitteet. Opiskeltuaan sävellystä Hans Kösslerin opissa Budapestissa Kodály aloitti ensimmäisten joukossa kansanmusiikin tutkimisen. Tutkimusta varten Kodály kierteli kylissä ja keräsi kansanlauluperinnettä. Yhdessä Béla Bartókin kanssa hän julkaisi useita unkarilaisia kansanlaulukokoelmia. Kodály on myös säveltänyt paljon kansanmusiikkia kuoroteoksiksi.

Vuodesta 1907 Kodály työskenteli professorina Budapestin konservatoriossa musiikinopetuksen parissa. Hän julkaisi aiheesta useita kirjoja ja esseitä. Kodály'in oppeihin viitataan musiikinopetuspiireissä usein termillä Kodály-metodi, vaikka hän ei koskaan suunnitellut täsmällistä metodia, vaan lähinnä luonnosteli erilaisia ideoita.

Kodály sävelsi paljon pieniä teoksia, mutta myös täysmittaisen oopperan Háry János (1926), jota tosin ei ole kovin usein esitetty. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu myös sota-aikana (1944) solisteille, kuorolle, orkesterille ja uruille sävelletty messu Missa brevis.

Vuonna 1942 Kodály emeritoitui professorin virasta. toisen maailmansodan päätyttyä hänestä tuli unkarilaisen taideneuvoston puheenjohtaja.

Merkittäviä teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaaliteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1923: Psalmus Hungaricus

Näyttämöteokset / Singspielit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1926: Háry János - Singspiel, jossa neljä seikkailua, esinäytös ja jälkinäytös
  • 19241932: Székely fonó (suom. transsilvanialainen kehräämö)
  • 19461948: Czinka Panna

Orkesteriteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1933: Tansseja Galántasta

Kamarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sonaatti sellolle ja pianolle op. 4
  • Soolosellosonaatti op. 8
  • Sonatiini sellolle ja pianolle
  • Duo viululle ja sellolle op. 7
  • Jousikvartetti No. 2 op. 10

Pianomusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 9 Pianoteosta op. 3
  • 7 Pianoteosta op. 11

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zoltán Kodály.
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.